Korona aiheuttaa painetta useilla elämän osa-alueilla – huolien kanssa ei kannata jäädä yksin, muistuttaa asiantuntija

Jos työasiat pyörivät ajatuksissa viikosta toiseen myös vapaa-ajalla, on aika miettiä keinoja työssäjaksamisen tueksi. FinnHELP-palvelu tarjoaa maksutonta keskusteluapua koronakriisin keskellä työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille.

koronavirus jaksaminen

Huoli omasta ja läheisten terveydestä sekä muut koronan lieveilmiöt kuormittavat terveydenhuollon ammattilaisia. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Kevään koronakriisin alkaessa akuuttilääketieteeseen erikoistuva lääkäri Eeva Tuunainen totesi, että oli aika tukea etulinjan terveydenhuollon työntekijöiden jaksamista.

– Tästä syntyi ajatus luoda tietoturvallinen palvelu, jossa koulutetut kriisityön ammattilaiset tarjoaisivat keskusteluapua terveydenhuollon ammattilaisille videoyhteyden välityksellä, Tuunainen kertoo.

FinnHELP-palvelu avautui toukokuun alussa. Sen jälkeen palvelua on hyödyntänyt toistakymmentä asiakasta.

– Kesäkuussa tuli vielä uusia asiakkaita, mutta heinäkuussa oli hiljaisempaa. Uskon sen johtuvan siitä, että suuri osa vakituisesta hoitohenkilökunnasta vietti silloin kesälomaa. Nyt syksyä kohti yhteydenottoja on alkanut taas tulla enemmän, Tuunainen sanoo.

Koronan lieveilmiöt kuormittavat terveydenhuollon työntekijöitä

FinnHELPin asiakkaaksi voi hakeutua kuka tahansa terveydenhuollon ammattilainen.

– Olemme saaneet hyvää palautetta siitä, että meihin voi ottaa yhteyttä helposti. Yhteyttä voi ottaa verkkolomakkeella vaikka neljältä yöllä, jos esimerkiksi yövuorossa tulee sellainen tunne, että miten tätä jaksaa, Eeva Tuunainen toteaa.

Jokaiselle asiakkaalle tarjotaan ilmaiseksi tarpeiden mukaan yhdestä kolmeen keskustelukertaa. Jos tilanne on kriittinen ja tarvetta on pidempikestoiselle avulle, voivat terapeutit ohjata muiden palveluiden piiriin.

Mainos

Psykoterapeutti ja työnohjaaja Sari Ridell kertoo, että monelle FinnHELPin asiakkaalle on riittänyt jo yksikin videotapaaminen psykoterapeutin kanssa.

– Asiakkaat ovat olleet tyytyväisiä siihen, kun he ovat päässeet tuulettamaan ajatuksiaan vapaasti ja ovat tulleet kuulluiksi. Ammattiauttajalle puhuessa kenenkään ei tarvitse miettiä, voiko jotain asiaa sanoa ääneen vai ei.

FinnHELPin asiakastyöntekijöiden työnohjaajana toimiva Sari Ridell arvioi, että noin 20 prosenttia asiakkaiden yhteydenotoista on liittynyt koronan pelkoon tai koronapotilaiden hoitamiseen. Suurin osa, 80 prosenttia, yhteydenotoista on liittynyt koronan lieveilmiöihin:

– Painetta on aiheuttanut esimerkiksi huoli omasta ja läheisten terveydestä. Koronatilanne on myös lisännyt kuormitusta kotona, kun lapset ovat olleet kotikoulussa ja toinen aikuinen on mahdollisesti tehnyt kotona etätöitä, ollut lomautettuna tai jäänyt työttömäksi.

Näin tunnistat, milloin keskusteluapu on tarpeen

Kevään koronakriisissä syntyi paljon käytäntöjä, joita voidaan ottaa tarvittaessa uudelleen käyttöön. Kaikkea ei siis tarvitse aloittaa alusta, jos koronatilanne taas pahenee. Ongelmana on kuitenkin se, ettei kukaan tiedä, milloin tilanne päättyy ja mikä on uusi normaali. Sari Ridell arvelee, että tämä voi näkyä turnausväsymyksenä niin terveydenhuollon henkilökunnan keskuudessa kuin muussakin väestössä.

Hän muistuttaa, ettei huolien kanssa kannata jäädä yksin ja keskusteluapua olisi hyvä hakea matalalla kynnyksellä. Liiallisen uupumisen hälytysmerkkejä ovat hänen mukaansa asioiden murehtiminen viikosta toiseen, itkuisuus ja unen puute.

– Jokaisen kannattaa olla itselleen armollinen siinä, että ansaitsee tulla kuulluksi ja kannatelluksi. Jos kollegatkin ovat väsyneitä, eivät työntekijät välttämättä jaksa kannatella toinen toisiaan. Silloin me olemme apuna työpaineiden purkamisessa. Näin jää myös hyvää energiaa käytettäväksi niiden tärkeiden ihmisten kanssa, jotka kulkevat rinnalla arjessa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Askel, askel, digihyppy! Korona vauhditti digitaalisten työkalujen käyttöönottoa päiväkodeissa.

Vanhusten kunnon heikkeneminen huolestuttaa omaisia – pitkittynyt eristys on yhtä tuhoisa kuin koronavirus

Koronajäljityksessä salapoliisin vainusta on hyötyä