Koronan vaikutukset kohdistuvat eniten niihin, joilla on jo ennestään kuormitusta työssä

Yhä useamman lähihoitajan työkyky on alentunut ja psyykkinen rasittuneisuus on lisääntynyt. Työmäärän kasvu ja korona vaikuttavat eniten niihin, jotka ovat jo ennestään kuormittuneita työssään, osoittavat Työterveyslaitoksen tuoreet tutkimukset.

työhyvinvointi hoitoalalla

Lähihoitajien psyykkinen rasittuneisuus on tutkimuksen mukaan lisääntynyt aiemmista vuosista. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Kuntatyöntekijöiden psyykkisessä rasittuneisuudessa, unettomuudessa ja työkyvyssä näkyy kehitystä huonompaan, osoittaa Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimus.

Vuonna 2020 lähihoitajista 36 prosenttia kertoi työkykynsä alentuneen, kun luku oli 31 prosenttia vuonna 2016. Myös yhä useampi lastenhoitaja kertoo työkykynsä alentuneen. Lähihoitajat ovat tilastojen kärkipäässä, kun työkyvyn alenemista tarkastellaan eri ammattiryhmien välillä.

Myös psyykkinen rasittuneisuus on lähihoitajien ja lastenhoitajien ammattiryhmissä lisääntynyt aiemmista vuosista. Vuonna 2020 lähihoitajista 31 prosenttia ja lastenhoitajista 28 prosenttia oli psyykkisesti rasittuneita. Määrä on kuitenkin alhaisempi kuin esimerkiksi sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien ammattiryhmässä, josta 34 prosenttia oli psyykkisesti rasittuneita.

Tutkimuksen johtaja Jenni Ervastin mukaan erityistä huomiota tulee kiinnittää nuorten tilanteeseen. Hänen mukaansa psyykkistä rasittuneisuutta on eniten alle 40-vuotiailla kuntatyöntekijöillä. Myös alentuneen työkyvyn ryhmässä suurin kasvu on ollut alle 40-vuotiailla. Ervasti arvelee tämän johtuvan siitä, että nuoret tekevät muita useammin esimerkiksi hoitotyötä, jossa eteen voi tulla vaikeita asiakastilanteita. Nuorilla on myös vähemmän työkokemusta ja keinoja reagoida erilaisiin tilanteisiin.

Moni lähihoitaja kokee epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä

Joka kolmas sote-työntekijä on koronan vuoksi pelännyt terveytensä puolesta työssään, osoittaa Työterveyslaitoksen sote-henkilöstölle tekemä työhyvinvointikysely. Lähi- ja perushoitajista 34 prosenttia on koronan vuoksi pelännyt terveytensä puolesta työssään. Sairaanhoitajista terveytensä puolesta pelkäsi 41 prosenttia ja röntgenhoitajista 47 prosenttia.

Kyselyn mukaan lähes 40 prosenttia lähihoitajista ja perushoitajista kokee, että heidän työmääränsä on koronan myötä kasvanut. Eniten työmäärän kokee koronan vuoksi kasvaneen yli- ja osastonhoitajat, joista 65 prosenttia oli tätä mieltä.

45 prosenttia lähihoitajista ja perushoitajista kertoo kokeneensa epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Eniten epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn ovat kokeneet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt. Koronavuodesta huolimatta lähihoitajien ja perushoitajien osalta luku on hieman parantunut edellisistä vuosista.

Palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota

Työhyvinvointiselvitys osoitti, että koronatilanne kuormitti työntekijää sitä enemmän, mitä enemmän työntekijä on kokenut psyykkistä rasittuneisuutta tai mitä heikompi hänen työkykynsä on. Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen kannustaa panostamaan työstä palautumiseen, sillä siten voidaan ehkäistä kuormituksen kasautumista.

Huolestuttavaa hänen mukaansa on se, että työhyvinvointiselvitykseen vastanneiden keskuudessa hyvin palautuvien osuus on alle 50 prosenttia, kun sen pitäisi olla 80–100 prosenttia.

Esimerkiksi niistä, jotka kokivat epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn, vain 22 prosenttia palautui hyvin. Sen sijaan niistä työntekijöistä, jotka eivät kokeneet epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä, yli puolet palautui hyvin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksen suhdelukukikkailusta pyritään eroon kansalaisaloitteella

Lähihoitajien työ edelleen muita kuormittavampaa – lastenhoitajat liikkuvat tilastoissa yhä lähemmäs

Mielenosoitus paremman varhaiskasvatuksen puolesta: SuPer puolustaa varhaiskasvattajien oikeuksia