Ammattiliittojen maailmanjärjestö ITUC julkaisee vuosittain raportin työelämän oikeuksien toteutumisesta. Tämän vuoden raportti antaa synkän kuvan: työntekijöiden oikeuksia rikotaan yhä useammin ja monissa maissa demokratia on uhattuna.
Heikentymistä on tapahtunut myös Euroopassa, joka on perinteisesti ollut työelämän oikeuksien edelläkävijä.
Tilanne on huolestuttava, mutta yllätys se ei ollut, sanoo kansainvälisten asioiden päällikkö Maria Häggman työntekijöiden keskusjärjestö STTK:sta.
– Demokratian ja työoikeuksien kehitys on ollut samansuuntaista jo jonkin aikaa, eikä muuttuvassa ympäristössä ole sellaisia tekijöitä, jotka kertoisivat, että parempaan suuntaan ollaan menossa.
Suomi on pudonnut pohjoismaisesta viiteryhmästä
Raportissa Suomea kuvattaan maana, jossa oikeistovetoinen hallitus on järjestelmällisesti ryhtynyt heikentämään ammattiliittojen asemaa ja kaventamaan työntekijöiden oikeuksia. Viisiportaisessa vertailussa Suomi on nyt toista vuotta peräkkäin sijalla kaksi.
– Suomen tippuminen parhaimmasta ykköskategoriasta vuosi sitten oli käänteentekevä muutos aikaisempaan. Olemme tottuneet siihen, että olemme samassa verrokkiryhmässä muiden pohjoismaiden kanssa, mallimaa, jossa kolmikanta toimii, Häggman sanoo.
Suomen kanssa samaan kategoriaan kuuluvat muun muassa Baltian maat ja Uruguay. Raportin mukaan nämä ovat maita, joissa työntekijöiden oikeuksia rikotaan toistuvasti.
Heikennyksiä toisensa perään
Suomen osalta ITUCin raportissa huomioitiin kevään 2024 rajaukset lakko-oikeuteen, mutta eivät nykyhallituksen toimet ole siihen loppuneet. Vuoden alusta voimaan astunut vientivetoinen palkkamalli rajoitti työntekijöiden ja työnantajien oikeutta sopia palkoista vapaasti.
Seuraavaksi eduskuntaan on etenemässä suojelutyölaki, joka kaventaisi entisestään työntekijöiden oikeutta osallistua työtaisteluihin. Myös määräaikaisten työsopimusten käytön ehtoja sekä työntekijän irtisanomisen perusteita ollaan höllentämässä.
– Tämä ei ole vain ay-liikkeen ongelma, jos työntekijät eivät voi vaikuttaa palkkaansa, luottaa työsuhteensa jatkuvuuteen eivätkä aina puolustaa oikeuksiaan työtaisteluin. Seuraukset ulottuvat laajalle, sanoo SuPerin varapuheenjohtaja Harri Järvelin.
Vastalääkkeenä järjestäytyminen
Järvelin toimii SuPerin edustajana kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä ja kertoo, että Suomen suunta on herättänyt huolta muualla maailmassa. Hän ei kuitenkaan halua jäädä voivottelemaan.
– Vaikka tilanne on vaikea, on tärkeä muistaa, että kevään työehtoneuvotteluissa saimme kunta-alalle neuvoteltua vientimallia paremman sopimuksen.
Yksittäiselle työntekijälle heikennysten suma tarkoittaa epävarmuutta ja väheneviä vaikutusmahdollisuuksia. Mitä silloin voi tehdä?
– Työntekijä ei voi tehdä muuta kuin järjestäytyä eli liittyä ammattiliittoon. Se on ainoa lääke tähän tautiin, Järvelin sanoo.
Myös STTK:n Häggman painottaa yksilön vaikutusmahdollisuuksia.
– Jokainen voi vaikuttaa olemalla aktiivinen yhteiskunnassa: äänestämällä vaaleissa ja kuulumalla ammattiliittoon.
Miten työntekijöiden oikeuksia vertaillaan?
- Ammattiliittojen kattojärjestö ITUC (International Trade Union Confederation) edustaa yli 200 miljoonaa työntekijää yli 160 maassa.
- Järjestön vuosittain julkaisema raportti (Global Rights Index) arvioi työntekijöiden oikeuksien toteutumista eri maissa. Se perustuu raportoituihin tapauksiin ja kansalliseen lainsäädäntöön.
- Oikeuksien toteutumista vertaillaan asteikolla 1–5. Suomi on vertailussa kategoriassa 2 toista vuotta peräkkäin. Muita maita samassa kategoriassa ovat esimerkiksi Tšekki ja Baltian maat sekä Singapore ja Uruguay. Näissä maissa työntekijöiden oikeuksia rikotaan toistuvasti.
- Parhaassa kategoriassa 1 ovat muun muassa muut pohjoismaat.
Näin Suomea kuvaillaan raportissa
”Suomen nykyinen oikeistohallitus on yksi esimerkki siitä, miten äärioikeiston strategia toimii: ammattiliittojen asemaa heikennetään järjestelmällisesti ja työntekijöiden oikeuksia kavennetaan. Vaikka hallituksen toimia on vastustettu laajasti, hallitus on vienyt läpi tiukkoja ja rajoittavia työelämälakeja.
Suomessa pitkään vallinnut kolmikantainen yhteistyö, jossa hallitus, työnantajat ja työntekijät neuvottelevat yhdessä työelämää koskevista uudistuksista, on nykyisen hallituksen kaudella kutistunut muodollisuudeksi. Ammattiliitoilla ei juuri enää ole vaikutusmahdollisuuksia työelämää koskeviin päätöksiin.”
