FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara: ”Suomen työelämäheikennyksiä seurataan Brysselissä kauhunsekaisin tuntein”

Työntekijöiden asemasta puhuttaessa Suomi on ollut Euroopan unionin mallimaa, eikä EU:n työelämää koskevia vähimmäismääräyksiä ole juuri tarvinnut huomioida kansallisessa lainsäädännössä, sanoo FinUnionsin johtaja Susanna Salovaara. Tilanne näyttää kuitenkin olevan muuttumassa.

Kuva: Anna Autio

Teksti Saija Kivimäki

Miltä Suomen hallituksen työmarkkinauudistukset näyttävät Brysselistä katsottuna?

Suomen työmarkkinamallia on perinteisesti katsottu ihaillen. Suomessa on sopimalla päätetty monista sellaisista asioista, jotka muissa maissa on säädelty lailla. Komissio on tehnyt paljon työtä, että myös EU:ssa asioista neuvoteltaisiin entistä enemmän työntekijöiden ja työnantajien kesken. Sopimusyhteiskunnat ovat tutkitustikin ketterämpiä ja joustavampia kuin sellaiset, joissa päätökset tehdään osapuolia kuuntelematta.

Mainos

Nyt Suomessa ollaan kuitenkin menossa aivan päinvastaiseen suuntaan. Olen yllättynyt, miten paljon tukea ja solidaarisuutta olemme saaneet ay-liikkeeltä ja eri maiden mepeiltä. Ruotsalaiset etenkin ovat olleet ihmeissään, kuinka suomalaisessa keskustelussa ”Ruotsin mallista” tuntuu tippuneen puolet pois. Moni seuraa tilannetta henkeä pidätellen ja kauhunsekaisin tuntein.

Miten EU on kuluneella kaudella vaikuttanut suomalaisen työntekijän asemaan?

Suomessa työelämän standardit ovat perinteisesti olleet niin korkeita, että EU:n vähimmäissäätely on varmasti jäänyt huomioitta. Esimerkiksi vähimmäispalkkadirektiivillä saadaan vähennettyä työssäkäyvien köyhyyttä ja nostettua merkittävästi heidän elintasoaan. Suomessa direktiiviä ei tarvitse ainakaan tällä hetkellä ottaa käyttöön, koska työehtosopimukset ovat riittävän kattavia. Jos tilanne muuttuu, säädös on hyvä olla olemassa niin sanottuna takaporttina. Alustatalouden ja tekoälyn säätely ovat esimerkkejä laajoista kokonaisuuksista, joilla on vaikutusta myös suomalaiseen työelämään. Alustatalous ei vielä ole Suomessa tullut hoitotyöhön, mutta esimerkiksi Saksassa siitä on jo varoittavia esimerkkejä.

Millaisia teemoja on luvassa tulevalla kaudella?

EU:ssa on pitkään keskusteltu työn psykososiaalisesta kuormituksesta, ja tavoitteena on, että ensi kaudella saadaan sitä säätelevä direktiivi. Työperäinen maahanmuutto on niin ikään ollut hallitseva aihe pitkään. Tarvitsemme työntekijöitä varsinkin sote-alalle, ja työntekijöistä käydään kovaa kilpailua myös EU-maiden kesken.

Keskustelua on käyty siitä, tulisiko ammattivaatimuksia yhtenäistää. Koulutuksen tasoja on monia, ja esimerkiksi suomalaiset hoitajat saavat tehdä paljon sellaisia työtehtäviä, joita muissa maissa tekevät vain lääkärit. Hoitajien työssään kohtaamasta väkivallasta on myös käyty paljon keskustelua. Kaikki aiheet eivät etene suoraviivaisesti lainsäädännöksi asti, mutta usein jo asioista keskusteleminen vie niitä eteenpäin.

Kuinka suuri uhka äärioikeiston nousu on tulevissa EU-vaaleissa?

Ennusteiden mukaan äärioikeisto ja oikeisto nousevat vaaleissa, ja äärioikeiston vaalivoitto näyttää todennäköiseltä myös muissa maissa kuin vain Unkarissa. Euroopan parlamentissakin saattaa olla edessä tilanne, että päätöksiä aletaan tehdä yhä enemmän pelkän oikeiston enemmistönä.

Millainen äänestystulos olisi Suomen kannalta paras?

Suomen kannalta olisi hyvä, että mepeiksi valittaisiin ihmisiä, jotka ovat oikeasti kiinnostuneita yhteisten asioiden hoitamisesta. He ovat meidän edunvalvojiamme parlamentissa. Yksittäinen meppi voi omalla aktiivisuudellaan saada paljon aikaan, se tosin vaatii istumalihaksia, kielitaitoa ja verkostoitumista. EU-vaaleihin suhtaudutaan harmittavan usein protestivaaleina, vaikka suuri osa Suomenkin lainsäädännöstä tule EU:sta. Äänestämättä jättävät usein ne, jotka ovat kiinnostuneita suomalaisten työntekijöiden asemasta. Äänestämättä jättämisen merkitystä ei kannata aliarvioida.

Susanna Salovaara

  • FinUnionsin johtaja. FinUnions on suomalaisten palkansaajien etujärjestö Brysselissä.
  • Työskennellyt Brysselissä 16 vuotta työelämäkysymysten parissa.
  • Eurovaalit järjestetään Suomessa 9.6.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tuore puheenjohtaja Päivi Inberg: ”Tehdään yhdessä töitä, jotta saadaan hoitajille parempi tulevaisuus”

Varapuheenjohtaja Harri Järvelin: ”Haluan, että SuPer on luotetuin ammattiliitto”

SuPerin uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Päivi Inberg