HUS maksaa sittenkin lupaamansa lisät – määräaikaiset ja kertaluonteiset korvaukset eivät ole pysyvä ratkaisu, muistuttaa SuPerin pääluottamusmies

Koko henkilöstöä koskeva tavoitteellinen palkkaohjelma olisi kestävämpi vaihtoehto kuin määräaikainen tai kertaluonteinen korvaus.

Koronapotilaiden hoito on kaikissa yksiköissä tullut olemassa olevien ja myös vaativien erikoissairaanhoidon tehtävien päälle. Kuvituskuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri keskeytti pari viikkoa sitten tehtävälisien maksaminen, jotka oli jo luvattu ja osin maksettukin sydän- ja keuhkokeskuksen, vatsakeskuksen sekä pää- ja kaulakeskuksen henkilökunnalle. Lisien perusteena oli hoitajapula ja työkuormitus.

Asiasta nousi kohu, ja maanantaina HUSin hallitus perui päätöksen. Lisien maksamista jatketaan.

SuPerin pääluottamusmies Satu Kervinen pitää päätöstä oikeana.

– Päätös on oikeus ja kohtuus niille työntekijöille, joita se koskee.

Korvauksen saajien joukossa on kymmeniä lähihoitajia.

Kervinen kertoo, että työpaikalla jo luvattujen korvausten peruminen aiheutti tuskastumista ja ahdistusta. Korvaukset maksetaan, vaikkakin osittain jälkikäteen.

Mainos

 

Työntekijöitä tulee kohdella yhdenvertaisesti

Tehtävälisää maksetaan vuodenvaihteen molemmin puolin 5–6 kuukaudelta. Sen suuruus on 10 prosenttia henkilökohtaisesta palkasta eli muutamia satasia kuussa työntekijää kohden.

Kervinen muistuttaa, että koronan takia venymään joutuneita työntekijöitä työskentelee paljon muissakin yksiköissä kuin vain niissä, joissa sovittua tehtävälisää maksetaan.

– Koronapotilaiden hoito on tullut kaikkiin yksiköihin ylimääräisenä jo olemassa olevien ja myös erikoissairaanhoidon vaativien työtehtävien päälle. Oikeudenmukaista ja yhdenvertaista kohtelua olisi huomioida kaikkien työntekijöiden panos.

Koko henkilöstöä koskeva tavoitteellinen palkkaohjelma on Kervisen mukaan kestävämpi vaihtoehto kuin määräaikainen tai kertaluonteinen korvaus.

– Tarvitaan reilut palkankorotukset ja tavoitteellinen palkkakehitysohjelma, joka huomioi kaikki ammattiryhmät yhdenvertaisesti. Yhdenvertaisuus on yksi HUSin arvoista. Se ei viimeaikaisten päätösten valossa toteudu.

Sairaanhoitopiireistä korona on koetellut HUSia kaikkein kovimmin, eikä edessä oleva lomakausi tuo tilanteeseen helpotusta. Satu Kervinen arvelee, että vuosilomien pitämistä vuodenvaihteen aikaan on saatettu rajoittaa. Rahallinen korvaus vuosiloman siirtämisestä tai perumisesta ei sekään ole pitkäaikainen ratkaisu.

– Henkilöstö alkaa väsymään, pitkään on hoidettu suurta potilasmäärää vajaalla henkilöstöllä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Gerontologian professori Marja Jylhä: ”Henkilöstömitoituksen peruminen on omiaan karkottamaan hoitajia alalta”

Perhevapaauudistus näkyy uusissa työehtosopimuksissa ja vaikuttaa viipeellä myös varhaiskasvatukseen

Kia Lampi: ”Kuukautishäpeä näkyy työpaikoilla”