Hoivakriisi ei tuonut alan yrityksiin luvattuja muutoksia

SuPerin selvitys hoivayritysten tilanteesta osoittaa, ettei hoiva-alan kriisi hellittänyt sittenkään. Työntekijöiden mukaan hoidon laatu ei ole parantunut ja työaikaa menee edelleen avustaviin tehtäviin.

SuPerin tekemän selvityksen mukaan koulutettujen lähihoitajien työaikaa kuluu edelleen siivous-, ruoka- ja pyykkihuoltoon. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Kevään hoivakriisin jälkeen hoiva-alan työnantajat lupasivat korjata alalla paljastuneet epäkohdat. Mutta pitivätkö lupaukset? SuPer selvitti asiaa kyselyllä, joka kohdennettiin suurimmissa hoiva-alan yrityksissä työskenteleville jäsenille.

SuPerin neuvottelupäällikkö Pia Zaerensin mukaan selvitys osoittaa, etteivät yritysjohtajien lupaamat muutokset näy käytännössä ainakaan siinä määrin kuin on annettu ymmärtää.

– Koulutettujen hoitajien työaikaa menee edelleen siivous-, ruoka- ja pyykkihuoltoon. Kyselyyn vastanneista lähes 80 prosenttia kertoi tekevänsä näitä avustavia tehtäviä joka päivä, Zaerens sanoo.

Hän pitää harmillisena myös sitä, että alalla käytetään edelleen runsaasti nollasopimuksia ja sijaisia.

–Hoitajille tulisi tarjota vakituisia ja kokoaikaisia tehtäviä.

Mainos

Lääkeluvat on laitettu kuntoon

Kyselyyn vastanneiden mukaan hoidon laatu ei ole alkuvuodesta juurikaan parantunut. Hoitajien esiin nostamia hoidon laatutekijöitä olivat läsnäolo, kuntouttava työote, yksilöllisyyden huomioiminen, asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvointi, laadukas kirjaaminen ja lääkehoito.

– Nyt hoitajat kokevat, etteivät he pysty näitä kaikkia toteuttamaan. Kiireen vuoksi aikaa on vain perushoitoon, kertoo SuPerin asiantuntija Elina Kiuru.

Hänen mukaansa joitakin parannuksia on kuitenkin nähtävissä lääketurvallisuudessa. Selvitys osoittaa, että lääkeluvat on yleisesti laitettu kuntoon ja lääkehoidon suunnitelmat on päivitetty. Lääkehoitoa on muutenkin selkiytetty.

Moni on irtisanoutunut

Elina Kiuru toteaa, että hoidon laatua heikentää vastanneiden mukaan se, ettei työntekijöitä ole riittävästi.

– Kyselyyn vastanneet hoitajat kertoivat työpaikoilla tapahtuneista irtisanoutumisista, joita on ollut todella paljon. Irtisanoutuneiden tilalle on ollut vaikea saada uusia koulutettuja hoitajia, Kiuru sanoo.

Yli 70 prosenttia kyselyyn vastanneista kertoi, ettei henkilökuntaa ole lisätty silloin, kun asiakkaiden tarpeet ovat sitä vaatineet – esimerkiksi saattohoitotilanteissa. Lisäksi yli 60 prosenttia vastanneista raportoi, että työvuorolistoilla on paljon avoimia työvuoroja, joihin ei ole nimetty tekijää listojen julkaisujen yhteydessä.

– Vastauksissa käy yleisesti ilmi, että kriisin aikana asioihin puututtiin, mutta kesän ja alkusyksyn aikana korjaustoimenpiteet ovat murentuneet. Esimerkiksi keväällä henkilökuntaa lisättiin, mutta myöhemmin sitä on vähennetty, Elina Kiuru toteaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksessa on ajauduttu hankalaan vakanssikierteeseen

Muista tauot ja muut lastenhoitajien hyvät vinkit

Rekisterin ruuhkautuminen tarjoaa sote-yrittäjille vain huonoja vaihtoehtoja – Jalkojenhoitaja Mervi Varjola luopui tittelistään, jotta voi jatkaa työntekoaan