Hoiva-avustajien määrä hoivakodeissa kasvaa, mutta miten käy hoidon laadun?

Valvira on antanut hoivakodeille mahdollisuuden lisätä hoiva-avustajien määrää. Se ei ratkaise hoitajapulaa.

Hoiva-avustajia tarvitaan välilliseen hoitotyöhön eli esimerkiksi pyykinpesuun. Välillinen työ voi jossain määrin kuulua myös lähihoitajan työhön, mutta hoitajamitoitukseen sitä ei lasketa. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Uuden ohjeistuksen mukaan hoivakodin työvuoroissa voi työskennellä yksi hoiva-avustaja kahta sote-ammattilaista kohden.

Asiakasmääriin suhteutettuna muutos tarkoittaa sitä, että hoiva-avustajien enimmäismäärä on yksi hoiva-avustaja kymmentä asukasta kohden. Kun hoitajamitoitus ensi keväänä nousee 0,7:ään, hoivakodissa voi enimmillään olla kaksi hoiva-avustajaa kymmentä asukasta kohden.

Mainos

Linjauksella halutaan osaltaan puuttua alan työvoimapulaan. Pyrkimys on hyvä niin kauan kuin hoiva-avustajien työnkuvan pääpaino on välillisessä työssä, sanoo SuPerin asiantuntija Leena Kaasinen.

– Lähihoitajat ovat siivonneet ja pyykänneet. Jos hoiva-avustajia palkataan näihin tehtäviin, vapautuu hoitajien työaikaa välittömään hoitotyöhön.

Vaarana kuitenkin on, että tehtävänkuvat sekoittuvat entisestään ja hoiva-avustajille aletaan sälyttää lähihoitajien ammattitaitoa vaativia tehtäviä.

– Jo nyt ajaudutaan tilanteisiin, jossa lähihoitaja on keittiössä samaan aikaan kun hoiva-avustaja on hoitotyössä, Kaasinen huomauttaa.

 

Koulutuksen tulisi olla edellytys

Valvira suosittaa, että hoiva-avustajilla olisi suoritettuna kaksi tutkinnon osaa sosiaali- ja terveydenhuoltoalan perustutkinnosta. Se vastaa yhden lukuvuoden mittaisia opintoja. Käytännössä hoiva-avustajaksi pääsee ilman koulutusta. Se kuormittaa ammattihenkilöstöä.

– Niin kauan kuin koulutus on vain suositus, sitä ei noudateta, Kaasinen toteaa.

Tehostetussa palveluasumisessa hoitajamitoitukseen lasketaan ainoastaan välitön hoivatyö. Hoiva-avustajat voivat tehdä sitä rajatusti. He eivät osallistu lääkehoitoon eivätkä työskentele työvuoroissa yksin. Myös lähihoitajan työhön voi kuulua jonkin verran välillistä työtä, jota ei lasketa hoitajamitoitukseen.

 

Huomio omavalvontaan

Henkilöstön riittävän määrän ratkaisee viime kädessä asiakkaiden palveluntarve, mitä myös Valvira korostaa.

Vanhustenhoidossa asiakkaiden kuntoisuus voi vaihdella nopeasti. Kun palveluntarve lisääntyy, koulutettua henkilökuntaa tarvitaan enemmän. Hoiva-avustajien määrän lisääminen puolestaan vähentää koulutettujen, lääkeluvallisten hoitajien suhteellista osuutta henkilökunnasta.

– Vanhuspalvelulaissa on määrätty, että yksiköiden henkilöstömäärän, koulutuksen ja tehtävärakenteen on vastattava asiakkaiden palveluntarvetta. Ne on myös kirjattava omavalvontasuunnitelmaan.

Kaasisen mukaan on tärkeää, että superilaiset ovat mukana päivittämässä sitä.

– Omavalvontasuunnitelma on tarkoitettu laatulupaukseksi paitsi asiakkaille ja heidän omaisilleen myös henkilökunnalle. Alan vetovoima ei lisäänny sillä, että omavalvontasuunnitelmiin on kirjattu asiat aivan eri tavalla kuin yksikön todellisuus on.

 

Mainos

Lue myös: Omavalvontaa laiminlyödään jatkuvasti, ja se vaarantaa potilasturvallisuuden

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Gerontologian professori Marja Jylhä: ”Henkilöstömitoituksen peruminen on omiaan karkottamaan hoitajia alalta”

Perhevapaauudistus näkyy uusissa työehtosopimuksissa ja vaikuttaa viipeellä myös varhaiskasvatukseen

Kia Lampi: ”Kuukautishäpeä näkyy työpaikoilla”