Hoitajien kokema väkivalta ja sen uhka yllätti tutkijankin. Arja Rytkönen väittelee perjantaina Tampereella hoivatyön kuormittavuudesta ja teknologiasta.

Hoitoalan ammattilaiset arvostavat omaa työtään, mutta kokevat, että suurelta yleisöltä ja päättäjiltä ei kiitosta heru. Tutkimukseen osallistui lähes 400 SuPerin jäsentä.

Noin puolet tutkimukseen vastanneista hoitajista koki, että tietokoneohjelmat työpaikalla vaihtuvat liian usein. Saman verran vastaajista totesi, että perehdytys ohjelmien käyttöön oli ollut puutteellista. Kuva Ingimage.

Teksti Elina Kujala elina.kujala@superliitto.fi

Arja Rytkönen yllättyi siitä, kuinka paljon hoitajat joutuvat kokemaan työssään väkivaltaa ja sen uhkaa. Rytkösen tuoreen väitöstutkimuksen mukaan turvattomuuden tunne työpaikalla kuormittaa merkittävästi hoitajia. Hoivatyössä väkivalta ja sen uhka ovat yleisiä kaikissa Pohjoismaissa, mutta eniten sitä on Suomessa.

”Kyllä tää menee oikeasti niin herran haltuun tää homma.”

– Yli puolet vastaajista oli kokenut asiakkailta tulevaa kritisointia tai haukkumista lähes päivittäin tai joka viikko. Asiakkaiden lisäksi haukkuja ja arvostelua tuli myös omaisilta. Enemmän kuin kaksi hoitajaa viidestä oli kokenut asiakkaiden väkivaltaista käytöstä tai väkivallalla uhkailua lähes päivittäin tai joka viikko. Julkisuudessa on puhuttu sosiaali- ja terveyspalveluissa toimivien työntekijöiden kokemasta väkivallasta tai väkivallalla uhkaamisesta, joten olin toki tietoinen asiasta, mutta silti sen yleisyys hätkähdyttää, sanoo Rytkönen.

”Sitten kun sairaslomia on paljon, välttämättä ei oteta sijasta, niin ne jotka yrittävät jaksaa olla töissä ilman sairaslomia uupuvat työtaakan alle…”

Kotihoihoidossa väkivalta, uhkaaminen ja hoitajan haukkuminen on harvinaisempaa kuin esimerkiksi palvelutaloissa, terveyskeskuksissa tai sairaaloissa.

Alalla esiintyy myös seksuaalista häirintää. Yli puolet tutkimukseen vastanneista kertoi kohdanneensa joskus asiakkaiden lähentelyä.

Mainos

Väkivallan ja sen uhan lisäksi hoitajia kuormittivat työn fyysinen raskaus ja pakkotahtisuus. Alalla on jatkuva työntekijäpula ja paljon määräaikaisia sijaisia, ja samaan aikaan hoidettavat asiakkaat ovat yhä moniongelmaisempia ja heikompikuntoisia.

–  Monet hoitajat kokivat, että hoivaetiikan ja työn arjen välillä on ristiriitaa, sanoo Rytkönen.

Teknologian täytyy toimia

Työn kuormittavuuden lisäksi Rytkönen selvitti tutkimuksessaan hoitajien suhdetta teknologiaan. Hoitajat eivät lähtökohtaisesti olleet teknologiavastaisia, kunhan ratkaisut vastaavat tarkoitustaan, ovat helposti käytettäviä ja toimivat kunnolla. Hoitajat eivät myöskään pelänneet, että teknologia veisi heidän työpaikkansa. Apuvälineet toivotettiin tervetulleiksi vanhustyöhön, jos ne helpottavat hoitajien työtä.

– Vastaajat kuitenkin painottivat, että teknologialla ei saa korvata ihmisen tuomaa läheisyyttä, välittämistä ja vuorovaikutusta hoivatyössä.

Tietokonetta vastaajat käyttivät työvuoronsa aikana keskimäärin 53 minuuttia. Eniten aikaa kului kirjaamiseen. Kolme neljästä hoitajasta oli sitä mieltä, että tietokoneella vietetty aika on pois hoivatyöstä ja saman verran vastaajista koki, että työajasta liian suuri aika kuluu erilaisten asioiden kirjaamisessa tietokoneelle.

– Erilaisia ohjelmia on käytössä paljon, eivätkä ne aina toimi yhteen. Osa hoitajista kaipasi sitä, että kirjaamisohjelmassa olisi jonkinlainen oikopolku, josta voisi kirjata, että hoitotoimet on tehty suunnitelman mukaan. Nyt esimerkiksi kotihoidossa käytössä on ohjelmia, jossa kirjaajan on käytävä pitkä polku läpi ennen loppuun pääsyä, vaikka mitään erityistä kerrottavaa ei olisikaan.

Hoitajien parhaiten tuntemia teknologisia ratkaisuja olivat apteekin hoitama asiakaskohtainen lääkepussitus, turvaranneke ja turvapuhelin.

Hoitajat arvostavat työtään

Vaikka hoivatyö koetaan kuormittavana, monet vastaajista korostivat, että alalla on myös paljon hyvää. Median antamaa, negatiivista kuvaa hoitotyöstä kritisoitiin. Hoitajat kuvailivat työtään mielekkääksi, monipuoliseksi, itsenäiseksi ja kiinnostavaksi.

”Et totta kai se vanhuksen ja omaisten kiitos ja työkavereiden kiitos, mitä tietysti sais tulla vähän enemmänkin, niin se kantaa ja se tuntuu hyvältä ja antaa sitä jaksamista, mut kyl siin jotain niis vanhuksis on semmost muutakin, että sä jaksat tätä työtä tehdä.”

– Hyvät asiakassuhteet, asiakkaiden kohtaaminen ja asiakkaiden kiitollisuus antavat hoitajille voimaa. Monet arvostivat myös turvattua toimeentuloa.

Tutkimukseen osallistuneet hoitajat kokivat ammattiylpeyttä, vaikka samaan aikaan heistä tuntui, että kunnan päättäjät, poliitikot tai suuri yleisö ei hoivatyötä arvosta.

–  Hoitajat itse arvostavat työtään paljon, ja he kokivat saavansa paljon arvostusta myös asiakkailta ja työtovereilta.

Arja Rytkösen väitöskirja Hoivatyöntekijöiden työn kuormittavuus ja teknologian käyttö vanhustyössä tarkastetaan perjantaina 9. marraskuuta Tampereen yliopistossa.  Tutkimukseen osallistui 357 superilaista hoitajaa.  Jutussa käytetyt lainaukset ovat otteita tutkimukseen osallistuneiden hoitajien tutkimusvastauksista. 

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Varhaiskasvatuksessa on ajauduttu hankalaan vakanssikierteeseen

Muista tauot ja muut lastenhoitajien hyvät vinkit

Rekisterin ruuhkautuminen tarjoaa sote-yrittäjille vain huonoja vaihtoehtoja – Jalkojenhoitaja Mervi Varjola luopui tittelistään, jotta voi jatkaa työntekoaan