Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen seurannan mukaan vähintään 0,65 henkilöstömitoituksen ylittäviä yksiköitä oli huhtikuussa enää 37 prosenttia, kun vuotta aiemmin osuus oli 94 prosenttia. Mitoituksen lasku on vähentänyt henkilöstöä noin 3 500 ammattilaisella. Työntekijöistä on lähtenyt lähes kymmenen prosenttia, vaikka asiakasmäärä on pysynyt ennallaan.
– Työn kuormitus kasvaa entisestään, vaikka tilanne on jo ennestään ollut todella hankala. Se on omiaan ajamaan lähihoitajia pois alalta, sanoo SuPerin asiantuntija Sari Ilonummi.
– Samaan aikaan toisaalla käydään keskustelua siitä, kuka hoitaa meidän ikäihmisemme, kun hoitajista on tulevaisuudessa niin kova pula.
Ympärivuorokautisessa hoidossa henkilöstön riittävyydessä oli parannettavaa jo hyvinvointialueiden aloittaessa vuonna 2023. Tuolloin lakisääteinen henkilöstömitoitus oli 0,65, ja mitoitusta oltiin nostamassa.
– Henkilöstömitoituksen jatkuva vekslaaminen aiheuttaa epävarmuutta, mikä entisestään lisää halukkuutta vaihtaa alaa. Työntekijöille tulee tunne, ettei heitä arvosteta, kun päätöksillä tehdään eettisesti kestävä työ mahdottomaksi, Ilonummi toteaa.
Palvelusuunnitelmat ovat jääneet varjoon
Ilonummi muistuttaa, että vähimmäismitoituksen täyttäminen ei takaa hoidon laatua. Henkilöstön määrä ja tehtävänkuvat on aina sovitettava asiakkaiden todelliseen tarpeeseen.
Ympärivuorokautisen hoidon asiakkaiden tarpeet kirjataan palvelusuunnitelmaan, joka laaditaan yhdessä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa. Suunnitelma on päivitettävä säännöllisesti ja aina, kun asiakkaan tilanteessa tapahtuu muutoksia.
– Tulee mieleen, eikö lakia tältä osin tarvitsekaan noudattaa, Ilonummi ihmettelee.
– Kannustamme jäseniämme tarkistamaan asiakkaidensa palvelusuunnitelmat. Epäilen, että ne eivät kaikilta osin ole ajan tasalla.
Lue myös: Katse kristallipalloon: Millaista vanhuus on vuonna 2054?
