Psykologi ja psykoterapeutti Pirkko Lahti sanoo, että lohdun ja selviytymisen tarve on tänä päivänä suuri. Lähihoitajat hän näkee tärkeässä roolissa kohtaamisen ammattilaisina ja lohdun välittäjinä.
– Voin kuvitella, että lähihoitaja on varsin usein tilanteessa, jossa vaaditaan kykyä asettua toisen ihmisen asemaan, lohduttaa ja tuoda toivoa. Parhaimmillaan lähihoitaja hoitaa potilasta tai asiakasta kokonaisvaltaisesti; sekä kehoa että mieltä.
Suomen Mielenterveysseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja Pirkko Lahti ja teologian tohtori ja psykoterapeutti Heli Pruuki ovat kirjoittaneet kirjan Lohtu – miten selviydyn (Tammi 2025).
Lämmin ilme lohdun lähteenä
Lohduttaminen ei ole aina helppoa. Toisen tuska voi herättää avuttomuutta. Lahti painottaa, että lohduttaminen ei välttämättä vaadi sanoja. Yksi vaikuttavimmista lohdun keinoista on ilme, jonka ottaa kasvoilleen kohtaamisessa.
– Jos ilme viestii, että kiva tavata sinua, se saattaa olla suuremmaksi lohduksi kuin mitkään sanat. Myönteinen katse antaa tunteen, että olet arvokas ja sinulla on merkitystä.
Myös kädestä pitäminen, olalle taputtaminen ja koskettaminen ylipäätään toimivat hyvinä lohdun keinoina. Vaikka suomalaisessa kulttuurissa koskettaminen voi olla vaikeaa, Lahti rohkaisee löytämään sopivia tapoja osoittaa myötätuntoa ja tietoisesti vahvistamaan ele- ja ilmekieltään.
Lohdun keinot vaihtelevat eri ikäkausina. Lasta lohduttaa lempeä puhe, puhallus haavaan ja sylin lämpö. Aikuiset löytävät lohtua esimerkiksi luonnosta, lukemisesta, musiikista tai vaikkapa taiteesta.
– Eräs kertoi, että hänellä ahdistus helpottaa, kun hän katsoo taulua, jossa on levollinen tunnelma. Läheskään aina omien tunteiden sanoittaminen ei onnistu. Monelle lohtu löytyy toiminnan kautta. Silloin yhdessä tekeminen saattaa olla se lohdutuskeino, ”hei, mä tulen auttamaan sinua”.
Lahti sanoo, että lohdun ytimessä on toivo, joka antaa rohkeutta ja voimaa kohdata vaikeuksia.
– Pienikin toivo paremmasta voi olla kantava voima. Sanat kuten “kyllä tästä selvitään” voivat lohduttaa enemmän kuin arvaammekaan. Toivo on perusta, jonka varaan usko parempaan rakentuu.
Aito läsnäolo lohduttaa
Lahden mukaan tarvitsemme pohjimmiltaan lohtua sen takia, että elämässä on paljon luopumista.
– Elämä on hauras ja epävarma, oikeastaan jatkuvaa luopumista. Vuosien varrella joudumme luopumaan vähitellen kaikesta, mitä rakastamme. Luovumme nuoruudesta, työssä käymisestä, terveydestä, läheisistä ja lopulta luovumme elämästämme.
Tarvitsemme tavallaan lohtua selviytyäksemme elämästä. Toisen lohduttaminen on vierellä olemista vaikeassa tilanteessa.
– Lohtu on sitä, että joku on ikään kuin jakamassa sitä tuskaa lohdutettavan rinnalla. Lohduttajalta tilanne vaatii aitoa läsnäoloa, rauhallista kuuntelemista, kosketusta ja kohti katsomista, jotta myötäelämisen tunne välittyy. Vaikka lopulta kukaan ei voi täysin ymmärtää toisen surua eikä tarvitsekaan, mutta ollaan läsnä ja paikalla jakamassa hetkeä.
Miten selviydyn
Surun ja menetyksen hetkellä myös ihmisen omat voimavarat selvitä nousevat esille.
Selviytymiskyky eli resilienssi tarkoittaa kykyä sopeutua ja palautua kriiseistä ja stressaavista tapahtumista.
Suuri suru tai menetys voi vallata ihmisen mielen niin täysin, että elämän muut ulottuvuudet unohtuvat.
– Ahdistus tai suru voi tuntua musertavalta, mutta ihminen ei kuitenkaan koskaan menetä kaikkea. Aina on jotakin, mikä voi kannatella, antaa toivoa ja turvaa, Lahti sanoo.
Kriisin ja luopumisen takaa horisonttiin voi vähitellen piirtyä uuden alku. Lahti kertoo kokeneensa tämän itse, kun hänen puolisonsa kuoli muutama vuosi sitten.
– Hoidin miestäni paljon kotona ja kun hän kuoli, suru ja luopuminen olivat päällimmäisenä. Sitten pintaan nousi myös toisenlaisia tunteita. Yhtäkkiä minulla olikin aikaa. Ihmettelin mitä tekisin sillä kaikella. Voinko todella aloittaa romaanin lukemisen kello yhdeksän aamulla, eikö pitäisi tehdä jotakin hyödyllistä, Lahti kuvailee tuntojaan.
Omien arvojen tunnistaminen ja sen pohtiminen, mikä elämässä on oikeasti tärkeää ja hyvää, voi vahvistaa sisäistä kestävyyttä vaikeina aikoina.
– On tärkeää antaa tilaa surulle ja pettymyksen tunteille, mutta joskus voi myös käydä niin, että niihin jää kiinni. Silloin unohtuu, että elämässä on menetyksestä huolimatta myös positiivisia asioita. Raskaina aikoina ja muutenkin aika ajoin on hyvä punnita ja tehdä inventaariota omasta elämästään. Silloin hyvät asiat ja kokemukset voi siirtää päällimmäisiksi, ja se voi tuoda lohtua, Lahti sanoo.
Puutarhassa mustarastaan kanssa
Kuten niin monelle suomalaiselle, myös Pirkko Lahdelle luonto ja eläimet ovat tärkeä ilon ja lohdun lähde.
– Mökillä minulla on oma jänis, joka popsii kaikki istuttamani kaalit, mutta silti se on aika herttainen. Ja nyt viime aikoina mustarastas on ollut työkaverina puutarhassa. Se tulee ihan viereen, muutaman metrin päähän, ja tuntuu kesyyntyneen. Juttelen sille aika paljon.
Lahti sanoo viihtyvänsä myös hautausmailla.
– Siellä on usein uskomaton rauha. Kun arkun ääressä sanotaan, että lepää rauhassa, niin se tuntuu hautausmailla olevan totta.
Lohdun keinoja:
Kosketa
Kosketus on tärkeä lohduttamisen keino. Se on tärkeää ihmisen terveydelle kaikissa ikävaiheissa. Hellivä kosketus vaikuttaa parasympaattiseen hermostoon eli kehon sisäiseen rauhoittumisjärjestelmään. Se edistää levollisuutta ja turvan tunnetta.
Hengitä
Syvä palleahengitys on tehokas itsensä rauhoittamisen keino. Syvähengitys tuo levollisen mielen. Syke laskee, hengitys tasoittuu ja keho palautuu.
- Istu tai seiso rennossa asennossa.
- Hengitä nenän kautta rauhallisesti sisään.
- Pidätä hengitystä hetki.
- Puhalla ilma ulos hitaasti suun kautta – tee uloshengityksestä pidempi kuin sisäänhengityksestä.
- Toista useita kertoja, keskity hengityksen rytmiin.
Muistilista lohduttajalle:
Ole läsnä: Kuuntele rauhassa, älä kiirehdi pois.
Kuuntele enemmän puhumisen sijaan: Älä keskeytä tai neuvo heti.
Hyväksy tunteet: ”Tuo kuulostaa tosi raskaalta.”
Käytä pieniä eleitä: Katse, lempeä ääni, halaus tai kosketus (jos sopii).
Tarjoa käytännön apua: ”Voinko auttaa jollain konkreettisella tavalla?”
Vältä kliseitä: Älä sano: ”Kyllä se siitä” tai ”Kaikella on tarkoitus.”
Luo toivoa varovasti: ”Et ole yksin. Mennään yhdessä eteenpäin.”
Pysy rinnalla: Lohdutus on usein enemmän olemista kuin puhumista.
Lohduta itseäsi vaikeina hetkinä:
Salli tunteet: Älä torju surua, pelkoa tai pettymystä. Tunteet eivät ole vaarallisia, ne tulevat ja menevät.
Puhu itsellesi lempeästi: “Teen parhaani. Tämä on nyt vaikeaa, mutta tästä pääsee eteenpäin.”
Pidä kiinni rutiineista: Säännöllinen uni, ravitseva ruoka ja liikkuminen auttavat jaksamaan.
Tee pieniä, lohduttavia asioita: Kuuntele rauhoittavaa musiikkia, käy metsäkävelyllä, sytytä kynttilä.
Kirjoita ajatuksia ylös: Kirjoittaminen auttaa jäsentämään tunteita ja keventämään mieltä.
Hakeudu seuraan: Älä eristäydy. Juttele ystävän, perheenjäsenen tai ammattiauttajan kanssa.
Rajoita kuormittavaa sisältöä: Vältä liiallista uutisvirtaa ja sosiaalista mediaa.
Muistuta itseäsi toivosta: Vaikka et vielä näe valoa, se on olemassa. Jokainen tunne menee lopulta ohi.
Lohtulauseita:
Tämäkin menee ohi.
Olen selviytynyt vaikeista ajoista ennenkin.
Nukun yön yli. Aamulla tuntuu erilaiselta kuin nyt.
En ole yksin.
On ihan ok tuntea näin.
Minulla on oikeus levätä ja ottaa aikaa itselleni.
Pienet askelet vievät eteenpäin.
Vastoinkäymiset voivat tuottaa jotain, mikä vahvistaa minua.
Tulevaisuus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia.
Aina on toivoa.
Annan itselleni luvan pyytää apua.
Päivä kerrallaan.
Olen arvokas juuri sellaisena kuin olen.
Voin löytää kauneutta pienistä asioista.
On ihan ok ottaa askel taaksepäin ja hengittää.
Lähde: Lohtu -kuinka selviydyn (Tammi 2025)
