Kansliassa nauretaan kovaan ääneen. Hoitaja pysähtyy ovensuuhun, olisi tauon paikka. Miltä tuntuu ottaa kahvia, kun työkaverit nauravat? Riippuu hoitajan omasta sisäisestä uskomusmaailmasta. Se, mikä herättää yhdessä iloa ja kutsuu mukaan, saa toisen kokemaan ulkopuolisuutta ja turvattomuutta, tauko saattaa jäädä pitämättä. Usein tällaiset reaktiot ovat automaattisia, eikä niitä tule kyseenalaistettua mitenkään, psykoterapeutti Satu Kaski toteaa.
– Tunteet ovat siitä vekkuleita, että ne ovat työelämässä aina paikalla, vaikka niitä kuinka yrittäisi piilottaa.
Jos toisten nauru herättää negatiivisen olon, on jokin menneisyyden tunne ehkä päässyt ihon alle ja tekee siellä työtään. Silloin mielessä aktivoituvat ulkopuolisuuden kokemukset. Yhtäkkiä tekee mieli painua piiloon. Ei minua tuonne kuitenkaan haluta.
Työkaverit saattavat katsoa kollegan perään ihmeissään ja supattaa: Mikä sille nyt tuli?
– Tämä yleinen lause kertoo tilanteesta, jossa ihminen näyttää menneen tolaltaan asiasta, joka muiden mielestä tuntuu aivan mitättömältä, Satu Kaski sanoo.
Kaski on kirjoittanut yhdessä psykoterapeutti Vesa Nevalaisen kanssa kirjan Osui ja upposi – Miksi asiat menevät tunteisiin ja mitä niille voi tehdä? (Docendo 2026).
– Halusimme käsitellä vaikeaa asiaa. Kun jokin asia on mennyt syvälle tunteisiin, ajatellaan usein, että asialle ei voi enää mitään, minä nyt vain olen tällainen.
Mutta onko naurua kaihtava hoitaja todellisuudessa epäsosiaalinen?
– Jos naurun herättämän vaikean tunteen onnistuu tunnistamaan ja käsittelemään, elämä voi muuttua suurestikin, Kaski toteaa.
Usein tilanne on yllättävä
Nyt sinä et kyllä puhu totta, esihenkilö toteaa hoitajalle työpaikalla kaikkien edessä. Miltä hoitajasta tuntuu tulla syytetyksi valehtelijaksi työyhteisön edessä?
Tunteisiin menevät yleensä suuret, arvoihin ja hyveisiin liittyvät asiat. Esimerkiksi rehellisyys on monelle tärkeä arvo. Isot asiat ovat tärkeitä, suorastaan pyhiä, ne kertovat siitä, minkälainen ihminen hoitaja on. Tämän vuoksi monilla työpaikoilla pitäydytään puhumasta politiikasta ja uskonnosta, sillä molemmat aihealueet voivat koskettaa jotakin syvää ihmisten arvomaailmoissa. Kun jokin asia menee tunteisiin, se ohittaa mielemme puolustusmekanismit ja aiheuttaa hälytystilan. Tämä valitettavan usein rajoittaa niitä keinoja, joilla voimme auttaa itseämme, Kaski toteaa. Valehtelusta syytetyn hoitajan voi olla vaikeaa puolustautua työkavereiden edessä, sillä aivot ovat niin sanotusti täynnä tunnetta.
– Voimakas tunteiden aktivoituminen voi aiheuttaa lamaannuksen ja tilanteen, jossa ihminen ei kykene puolustautumaan.
Myös pienet asiat voivat mennä tunteisiin, erityisesti yllättävissä tilanteissa. Kaski käyttää esimerkkinä tilannetta, jossa hoitaja saa puhelun läheisensä kuolemasta ja heti sen jälkeen työkaveri kommentoi, että tarvitseeko sillä puhelimella aina roikkua. Haavoittuvaisessa tilanteessa kuullut ikävät sanat saattavat jäädä pyörimään mieleen vuosiksi.
– Kun seuraavan kerran kohtaamme samanlaisen tilanteen, siedämme sitä vieläkin vähemmän. Sietoikkuna kapenee huomaamatta hyvin pieneksi.
Ihon alle mennyt tunne saattaa palata mieleen yhä uudelleen. Kaski kuvailee tunteisiin menemistä piinaavaksi tilaksi, joka vaikuttaa itsetuntoon ja elämäniloon. Pahimmillaan tunnemuisto voi johdattaa päätöksiin, jotka ovat haitallisia omalle mielelle, parisuhteelle tai uralle.
Pidä taukoja ja hengitä
Kaski muistuttaa, että erityisesti vaativassa hoivatyössä, jossa tunteet ovat päivittäin läsnä, monet tilanteet saattavat mennä tunteisiin huomaamatta. Sen vuoksi taukoja ja säännöllistä työnohjausta tarvitaan.
– Muuten hoitajan tunnemaailma alkaa muistuttaa täyteen kaadettua ämpäriä, jota ei voi tyhjentää mihinkään, Kaski toteaa.
Hän korostaa myös mikrotaukojen merkitystä. Esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa kannattaa opetella kääntämään hetkeksi katse toiseen suuntaan ja suunnata huomio hengittämiseen.
– Ja on tärkeää, että tällaisessa työssä on mahdollisuus pitää tuumaustaukoja, joissa kuormittavat tilanteet käydään läpi. Lisäksi vastapainoksi tarvitaan paljon positiivisia merkityksellisyyden kokemuksia. Esimerkiksi saattohoito on usein sekoitus ahdistavia tunteita ja samalla kiitollisuutta ja ihmetystä elämän edessä.
Kaski kehottaakin kiinnittämään huomiota siihen, että vaikeissakin tilanteissa vastakohdat ovat aina läsnä. Varsinkin työelämän ristiriitatilanteiden selvittely voi olla samaan aikaan pelottavaa ja herättää kuitenkin esimerkiksi uteliaisuutta.
– Sitä jännittää, että tulenko nähdyksi ja kuulluksi. Mutta samalla se voi olla hyvin huojentavaa.
Tekeekö surulintu pesän?
Ihon alle päässet negatiiviset tunteet ovat ikään kuin jarruja, jotka estävät elämästä omannäköistä elämää, Kaski kuvailee.
Negatiiviset tunteet ilmenevät usein fyysisinä oireina, ne painavat rintakehää ja pyörivät vatsassa.
– Ne haittaavat meitä, imevät meistä energiaa ja vievät aivoista levytilaa. Silloin tuntuu, että ei ole ihan vapaa olo, keho voi olla vähän jännittynyt koko ajan.
Myönteiset tunnemuistot tuottavat positiivisia tunneyhtymiä. Silloin perusajatus voi olla, että eiköhän tämä onnistu. Pahimmillaan negatiiviset tunteet vaikuttavat omaan arkeen ja uraan. Moni ihmissuhde voi jäädä syntymättä ja työpaikka hakematta.
– Pahimmat viholliset löytyvät mielemme sisältä. Ne estävät meitä tavoittelemasta parempaa ja toteuttamasta itseämme.
Kaski kehottaa tarkastelemaan omia uskomuksia ja rajoja säännöllisesti. Syötkö yksin lounasta joka päivä siksi, että haluat vai onko siihen jokin muu syy? Jos taustalta löytyy vaikea tunne, sitä kannattaa alkaa käsitellä. Parhaassa tapauksessa lopputuloksena on ihminen, joka on oppinut jotakin itsestään. Silloin seuraavan vaikean tilanteen kohtaaminen vahvistaa, eikä heikennä. Kun esimerkiksi empatia ja kyky nauraa itselleen kehittyvät, ihmisestä tulee viisaampi ja mieleltään joustavampi.
– Hyvä ohjenuora elämään on, että emme voi estää sitä, että surulintu lentää päämme yli, mutta ei ole syytä antaa sen rakentaa pesää. Surun tilalle voit ajatella minkä tahansa tunteen, joka aiheuttaa sinulle kärsimystä tai tuskaa.
Silloin kyllä loukkaannuin
Pohdi elämääsi, millaiset hetket ovat tuntuneet todella vaikeilta? Mitä ne kertovat sinusta ja arvomaailmastasi? Miten olet reagoinut tilanteissa?
Onko jotakin, mitä et halua kuulla itsestäsi? Entä millaisia asioita haluat kuulla itsestäsi? Jos sinusta sanotaan jotakin päinvastaista kuin miten koet itsesi, miten koet tilanteen?
Oletko joutunut huonon huumorin kohteeksi? Onko asioita, joista ei mielestäsi pitäisi vitsailla?
Miten reagoit, jos sinut ymmärretään väärin?
Kun mietit sinulle tärkeitä asioita, saatko kiinni siitä, mikä tekee niistä sinulle tärkeitä, jopa pyhiä? Miltä sinusta tuntuu pohtia näitä asioita, kiihdytkö vai pysytkö rauhallisena?
Minkälaiset keskustelut saavat sinut reagoimaan voimakkaasti?
Keneltä olet perinyt arvosi ja asenteesi, mikä tekee juuri niistä tärkeitä? Mitä pitäisi tapahtua, että luopuisit jostakin perusperiaatteestasi?
Nämä asiat menevät helposti ihon alle
- Kommentit omista valinnoista
- Huonosti ajoitetut heitot
- Ilkeät kommentit
- Huono huumori
- Omaa yhteisöä tai arvoja loukkaavat kommentit
- Väärinymmärretyksi tuleminen
- Avuntarjouksesi torjuminen
- Tilanne jättää sanattomaksi, et tiedä mitä tehdä
- Rakas tai tärkeä ihminen loukkaa.
Mitä vaikealle tunteelle kannattaa tehdä?
- Pysähdy vaikean tunteen äärelle, miltä se tuntuu ja missä kohtaa kehoa se tuntuu?
- Nimeä tunne ja huomaa, millaisia yksittäisiä ajatuksia mielessäsi liikkuu tunteeseen liittyen.
- Saatko kiinni siitä, mikä saa sinut kokemaan niin kuin koet?
- Mieti, voisitko hyväksyä tunteen? Voisitko olla tunteen kanssa, vaikka se on epämiellyttävä?
- Minkälaista tietoa tunne välittää sinulle, onko tunteessa toimintapyrkimys ja jos, onko se hyväksi sinun ja toisten hyvinvoinnille?
- Olisiko tunne mahdollista kääntää myönteiseksi? Voisitko määritellä uudelleen ajatukset itsestäsi tai siitä merkityksestä, jonka olet muodostanut tapahtumasta?
Älä ohita, kosta tai syyllistä
- Älä ohita vaikeaa tunnetta ja toivo, että se paranee itsekseen.
- Älä etsi syyllisiä kokemallesi tunteelle.
- Älä syytä, kritisoi tai moiti itseäsi.
- Älä kosta ikävää tunnettasi toiselle.
- Älä odota apua korkeammalta voimalta, vaan tee tunnetyö itse.
- Älä odota, että muut muuttuvat, jotta sinä voisit paremmin.
- Älä luovuta, vaan kyseenalaista ja tutki omaa ajatusmaailmaasi kärsivällisesti.
Lue myös:
Oivallus tunteista auttaa sietämään työelämän vaikeita tilanteita
Työpaikan hyvä tunneilmasto auttaa kohtaamaan negatiivisia tunteita
Vanhusten hoito on taitolaji, joka vaatii moninaisten tunteiden ymmärtämistä
