Vuosilomalaissa säädetään oikeudesta vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon ajalta. Ensimmäisen kerran lisävapaapäiviä saattoi ansaita 1.4.2019-31.3.2020 kuluneelta lomanmääräytymisvuodelta.
Oikeus lisävapaapäiviin KVTES, SOTE-TES ja AVAINTES
ES:n (noudatetaan myös SOTE-sopimuksessa) ja AVAINTES:n osalta työehtosopimuksissa on omat määräykset asiasta ja niissä lisävapaapäivät on sovittu vuosilomaksi.
KVTES:n vuosilomaluvussa on määräykset oikeudesta vähintään neljän viikon vuosilomaan. Vastaavat määräykset AVAINTES:sta.
Viranhaltijalla tai työntekijällä on oikeus 20 vuosilomapäivään (neljä viikkoa), jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 20 vuosilomapäivää sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon vuoksi.
Oikeutta vähintään neljän viikon vuosilomaan ei ole 12 kuukautta yhdenjaksoisesti jatkuneen poissaolon ylittävältä ajalta. Poissaolojakson yhdenjaksoisuuden katkaisevat sellaiset työssäolojaksot, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen, ei kuitenkaan työnteko osasairauspäivärahalla. Vuosiloma, perhevapaat tai muut
virantoimituksen tai työssäolon keskeytykset eivät myöskään katkaise yhdenjaksoisuutta.
Koska lisävapaapäivät ovat vuosilomaa, kertyy niiden pitämisen ajalta myös uutta vuosilomaa.
Oikeus lisävapaapäiviin SOSTES ja TPTES
Työehtosopimuksissa ei ole määräyksiä lisävapaapäivistä, vaan noudatettavaksi tulee vuosilomalaki. Työntekijä on oikeutettu lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää (4 viikkoa) sairauspoissaolon tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuvan poissaolon
vuoksi.
Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Poissaolon yhdenjaksoisuuden katkaisevat poissaolojaksojen väliin sijoittuvat työssäolopäivät tai -tunnit, jotka oikeuttavat täyteen lomanmääräytymiskuukauteen: 14 työpäivää tai 35 työntuntia kuukaudessa riippuen kumpaa vuosiloman ansaintasääntöä noudatetaan. Työskentely osasairauspäivärahalla ei katkaise sairauspoissaolon yhdenjaksoisuutta.
Lisävapaapäivät eivät ole varsinaista vuosilomaa, eivätkä työssäolon veroista aikaa. Lisävapaapäivien ajalta ei siis kerry uutta vuosilomaa.
Huomioi rajoitukset
Oikeus lisävapaapäiviin määräytyy suhteellisena osuutena, jos työntekijä on ollut työsuhteessa vain osan lomanmääräytymisvuonna. Esimerkiksi työsuhteesta ajalla 1.10.2021-31.3.2022 pitäisi ansaita vähintään kaksi viikkoa vapaata.
Oikeus lisävapaaseen koskee vain tilanteita, joissa vapaata ei ansaita tarpeeksi sairauden, tapaturman tai lääkinnällisen kuntoutuksen vuoksi. Jos vuosilomaa on ansaittu vähemmän muista kuin edellä mainituista poissaoloista johtuen, ei oikeutta lisävapaaseen synny. Esimerkiksi poissaolo palkattomalla hoitovapaalla ja vähintään neljän viikon loman kertymättä jääminen sen vuoksi ei oikeuta lisävapaapäiviin.
Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus. Lisävapaapäivien antamiseen sovelletaan vuosiloman antamista koskevia säännöksiä.
Toimi näin
Jos olet ollut sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen paljon poissa töistä edellisenä lomanmääräytymisvuonna (1.4.2021-31.3.2022), tarkista vuosilomapäiviesi määrä. Mikäli olet ollut työsuhteessa koko lomanmääräytymisvuoden ajan, tulee sinulla olla oikeus vähintään neljän viikon vapaaseen. Jos vuosilomapäiviä on kertynyt tätä vähemmän, saatat olla oikeutettu lisävapaapäiviin. Työnantajalla on velvollisuus pitää vuosilomakirjanpitoa ja ilmoittaa ansaittujen vuosilomapäivien määrä. Työnantajan tulisi oma-aloitteisesti tarkistaa työntekijän oikeus lisävapaapäiviin.
Jos olet ansainnut vähintään 24 lomapäivää (KVTES, SOTE-TES ja AVAINTES 20 päivää), ei oikeutta lisävapaaseen ole. Jos lomapäiviä on alle 24 päivää, pyydä työnantajalta selvitys siitä, oletko oikeutettu lisävapaaseen.
Jos oikeutta lisävapaisiin ei ole, voi taustalla olla joku seuraavista syistä:
- Poissaoloja on ollut myös muista syistä kuin sairaudesta, tapaturmasta tai lääkinnällisestä kuntoutuksesta johtuen.
- Työsuhde ei ole ollut voimassa koko lomanmääräytymisvuotta. Tällöin tulee kuitenkin laskea, mikä olisi suhteellinen osuus vapaaseen.
- Sairauspoissaolo on jatkunut yli 12 kuukautta yhdenjaksoisena.
Jos työnantaja ilmoittaa, ettei oikeutta lisävapaaseen ole, mutta epäilet sinulla olevan siihen oikeus, ota ensin yhteyttä luottamusmieheen selvittääksesi asiaa. Jos luottamusmiestä ei ole, voit olla yhteydessä SuPerin sopimusedunvalvontaan.
