Voiko lähihoitaja olla kevytyrittäjä? Nämä asiat kevytyrittäjyydestä on syytä tietää

Kevytyrittäjyys ilman y-tunnusta ei sovi säännellylle sosiaali- ja terveysalalle. SuPerin lakimies Sini Siikström kertoo, mitä kannattaa huomioida, jos kevytyrittäjyys nousee esiin alan töitä hakiessa.

kevytyrittäjyys lähihoitaja

Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Mikä on kevytyrittäjä?

Kevytyrittäjyydellä viitataan yleensä siihen, että työn suorittaja laskuttaa palvelustaan asiakasta erillisen laskutuspalvelun kautta yksityishenkilönä ilman omaa yritystä. Laskutuspalvelu hoitaa laskutuksen ja lakisääteiset velvoitteet, kuten työnantaja- ja työntekijämaksut työn suorittajan ja tarjoajan välissä. Yleensä kevytyrittäjä toimii ilman yritys- ja yhteisötunnusta eli y-tunnusta. Kevytyrittäjyyttä on kuitenkin markkinoitu sekä y-tunnuksella että ilman eli erilaisia variaatioita on. Kevytyrittäjyyden käsite ei ole vakiintunut. Tilannekohtaisesti on selvitettävä, mistä on kyse – toimitaanko työsuhteessa vai yrittäjänä.

Onko kevytyrittäjyys yleistynyt sosiaali- ja terveysalalla?

SuPeriin on kevään aikana tullut yhteydenottoja kevytyrittäjänä toimimisesta sote-alan tehtävissä. Joissakin hoitoalan henkilöstöä välittävissä yrityksissä työntekijöiltä on edellytetty laskutuspalvelun käyttöä ja pyritty siirtämään myös muita perinteisesti työnantajalle kuuluvia ja enemmän yritystoiminnalle tunnusomaisia velvoitteita työntekijöille.

Tyypillinen esimerkkitilanne on sellainen, jossa lähihoitaja on hakenut töihin yritykseen, joka on työnhakuilmoituksessa mainostanut alan yleistä palkkatasoa suurempaa, houkuttelevaa, tuntipalkkaa. Työpaikkailmoituksesta ei ole kuitenkaan käynyt ilmi, että työntekijältä edellytetään laskutuspalvelun käyttöä, jotta hän voi työskennellä yrityksen palveluksessa. Työhaastattelutilanteessa on sitten tullut yllätyksenä, että yrityksessä toimitaan kevytyrittäjänä ilman y-tunnusta. Laskutuspalvelun käytön lisäksi työntekijältä on saatettu edellyttää YEL-vakuutuksen ottamista. Tällaiset velvoitteet aiheuttavat työntekijälle kustannuksia. Se on otettava huomioon, kun arvioidaan kuinka suuri korvaus työstä oikeasti jää käteen, vaikka kyse olisikin työsuhteesta ja työnantaja olisi hankkinut toiminnalle tarvittavan luvan.

Sote-alan työnhaussa on hiljattain törmätty myös siihen, että työsopimuksen sijaan on edellytetty toimeksiantosopimuksen tekemistä. Samassa yhteydessä on käytetty kevytyrittäjyyden käsitettä. Työsuhteen tunnusmerkit näyttivät kuitenkin täyttyvän. Vaikutti siltä, että työsuhde yritettiin naamioida yrittäjän työksi, vaikka kyse ei ollut oikeasta yrittäjyydestä. Näin saatetaan yrittää kiertää työlainsäädännön ja työehto-
sopimusten takaamaa suojaa. Yrittäjällä kun ei vastaavaa suojaa ole.

Voiko lähihoitaja toimia kevytyrittäjänä sosiaali- ja terveysalalla?

Kevytyrittäjyys, jossa toimitaan ilman y-tunnusta, ei sovi luvan- tai ilmoituksenvaraiselle sosiaali- ja terveysalalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelun tuottajalla ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oltava y-tunnus, jotta viranomaiset voivat valvoa sen toimintaa. Lähihoitaja voi tarjota sosiaali- ja terveysalan palveluja yrittäjänä tai itsenäisenä ammatinharjoittajana, kun hankkii y-tunnuksen ja huolehtii tarvittavista luvista ja ilmoituksista. Ilman y-tunnusta voi kuitenkin toimia kevytyrittäjänä monilla muilla aloilla.

Mistä tietää, onko kevytyrittäjyydessä kyse työsuhteesta vai yrittäjyydestä?

On arvioitava, täyttääkö tilanne työsuhteen tunnusmerkit eli onko kyseessä sopimus, jolla työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Keskeistä arvioinnissa on usein kriteeri työn johtamisesta ja valvonnan alaisuudesta. Voiko työnantaja ryhtyä konkreettisiin johto- ja valvontatoimiin tai onko työn suorittaja velvollinen noudattamaan niitä ohjeita ja määräyksiä, joita työnantaja hänelle mahdollisesti antaa? On muistettava, että kyse on pakottavasta oikeudesta. Asiasta ei voida sopia toisin ja aina on kyse joko työsuhteesta tai yrittäjyydestä – ei ole olemassa työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastoa.

Törmäsitkö sote-alan töitä hakiessa kevytyrittäjyyteen? Huomioi nämä asiat

  • Y-tunnukseton kevytyrittäjyys ei sovellu luvan- tai ilmoituksenvaraiselle sote-alalle. Sosiaali- ja terveysalan palvelun tuottajalla ja itsenäisellä ammatinharjoittajalla on oltava y-tunnus ja sen on huolehdittava tarvittavasta luvasta/ilmoituksista.
  • Kun haet sosiaali- ja terveysalan töitä, ole tarkkana tilanteissa joissa:
    • viitataan kevytyrittäjyyteen tai toimeksiantosopimukseen
    • edellytetään laskutuspalvelun käyttöä ja/tai hyödynnetään digitaalista alustaa työnvälityksessä
    • työstä maksettu korvaus on selvästi tavanomaista suurempi
    • edellytetään erilaisten vakuutusten, kuten YEL-vakuutuksen, ottamista tai maksujen maksamista.
  • Jos sote-alan töitä hakiessa nousee esiin kevytyrittäjyys, kannattaa ottaa yhteyttä SuPeriin ja selvittää asiaa etukäteen.
  • Työsuhde voidaan pyrkiä naamioimaan yrittäjän työksi, vaikka työsuhteen tunnusmerkit täyttyisivät.
  • Kyse on aina työsuhteesta tai yrittäjyydestä, ei ole olemassa työsuhteen ja yrittäjyyden välimaastoa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Superilaiset saivat viime vuonna miltei miljoona euroa korvauksia

Ongelmia palkanmaksussa? SuPerin asiantuntijat vastaavat

Kuinka paljon palkkaa oppisopimusopiskelija saa?