Esihenkilöni arvostelee työntekoani mielestäni perusteettomasti. Onko se työpaikkakiusaamista?
Häirintä tai epäasiallinen kohtelu työpaikoilla voi olla hyvin moninaista: nimittelyä, vähättelyä, syrjimistä, huomioitta jättämistä, ahdistelua, fyysisen koskemattomuuden loukkaamista – tai arvostelua, kuten sinä olet kokenut.
Se, onko kysymys laissa tarkoitetusta häirinnästä tai epäasiallisesta kohtelusta, arvioidaan kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Satunnainen huono käytös ei ole työturvallisuuslain tarkoittamaa epäasiallista kohtelua. Sen sijaan toistuvan tai jatkuvan häirinnän katsotaan aiheuttavan haittaa terveydelle, ja siihen tulee puuttua.
Voit keskustella kokemuksistasi luottamuksellisesti työsuojeluvaltuutetun kanssa ja pohtia yhdessä, oletko kohdannut laissa tarkoitettua työpaikkakiusaamista. Työsuojeluvaltuutettu auttaa sinua ja on tarvittaessa tukenasi kiusaamiskokemuksen käsittelemisessä esihenkilön kanssa.
Saako esihenkilö huutaa alaisilleen?
Huutaminen, uhkailu eikä väheksyvät puheet kuulu työpaikalle eikä niitä tarvitse hyväksyä. Jos huutamista pidetään normaalina käytöksenä, työpaikalle on muodostunut huono kulttuuri. Työntekijän velvollisuus on nostaa ongelma esille ja kertoa siitä esihenkilölle. Tässäkin tilanteessa voit pyytää tukea työsuojeluvaltuutetulta.
Kysymyksiin vastasi SuPerin työympäristön asiantuntija Eija Kemppainen.
Satunnaiset teot tai puheet työpaikalla eivät ole epäasiallista kohtelua tai häirintää
..mutta huonoa käytöstä ne voivat olla.
Jokaisella työpaikalla koetaan aika ajoin ristiriitatilanteita, jotka voivat herättää osapuolissa ikäviä tunteita. Asian puheeksi ottaminen on erityisen hankalaa silloin kun tekijä on oma esihenkilö. SuPerin työympäristön asiantuntija Eija Kemppainen kannustaa rohkeuteen.
– Työntekijällä on velvollisuus kertoa kokemastaan kiusaamisesta. Jos sinusta tuntuu siltä, että esihenkilö kiusaa sinua, kerro hänelle, että koet käytöksen sinua kohtaan kiusaamisena, ja pyydä lopettamaan se.
Näin varmistetaan, että tekijä on ymmärtänyt, miten hänen käyttäytymisensä koetaan. Taustalla voi olla vaikkapa jokin väärinkäsitys, joka oikenee asiasta keskustelemalla.
Työsuojeluvaltuutettu auttaa
Esihenkilön tehtävä on jakaa työtehtäviä ja huolehtia siitä, että työt sujuvat. Vaikka ratkaisut eivät aina miellyttäisi alaisia, se ei tee asiasta kiusaamista. Työntekijä voi kokea esimerkiksi, että työvuorot tai työtehtävät jaetaan epäreilusti tai hänen työn jälkeään arvioidaan perusteettomasti.
– Tilanteet kannattaa selvittää mahdollisimman pian, etteivät ne ehdi tulehtua kokoaan isommiksi.
Yksittäiset ikävät tilanteet eivät ole työsuojelulain mukaista epäasiallista käytöstä tai häirintää, vaan toiminnan on oltava jatkuvaa ja vaarannettava työntekijän terveys. Poikkeuksen tästä tekee seksuaalinen häirintä, jossa yksikin kerta voi täyttää häirinnän kriteerit.
– Jos sinusta tuntuu vaikealta ottaa asia puheeksi esihenkilön kanssa, vie asia suoraan esihenkilön esihenkilölle tai hänen yläpuolellaan olevalle johtajalle, Kemppainen sanoo.
Myös työsuojeluvaltuutettu voi tarvittaessa auttaa työntekijää selvittämään ajatuksia ja tulla mukaan tueksi keskusteluun työnantajan kanssa.
Häirintää ei ole
- Työnantajan työtä ja työnjohtoa koskevat asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet
- Työn ja työyhteisön ongelmien yhteinen käsittely
- Perusteltu puuttuminen työsuoritukseen
- Varoituksen antaminen perustellusta syystä
- Työntekijän ohjaus työkyvyn arviointiin perustellusta syystä
Lähde: tyosuojelu.fi