Lastenhoitajien määrää vähennetään

Nykyään varhaiskasvatuksen henkilökunnasta kaksi kolmasosaa on lastenhoitajia, tulevaisuudessa vain yksi kolmasosa. Eduskunta hyväksyi kesäkuussa lain, jonka mukaan 9000 lastenhoitajan vakanssia muutetaan varhaiskasvatuksen opettajan ja sosionomin vakansseiksi vuoteen 2030 mennessä.

Rakenuuspalikat

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien koulutuksia on arvioitu lähinnä pedagogisten opintojen osalta. Vähennysuhan alla olevat lähihoitajat ovat henkilökunnasta ainoita terveydenhuollon ammattilaisia. Kuva Ingimage.

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

– Olen erittäin pettynyt päätökseen varhaiskasvatuslaista. Varhaiskasvatuksen tasoa ei nosta lastentarhanopettajien määrän lisääminen. Laatua parantaisi ryhmäkokojen pienentäminen ja henkilöstömitoituksesta huolehtiminen, Silja Paavola sanoo.

Opettajien määrän lisäämistä perustellaan sillä, että koulutustason nostaminen ja pedagogisen osaamisen laajentaminen edistävät varhaiskasvatuksen laatua. SuPerin asiantuntija Johanna Pérezin mukaan varhaiskasvatuksessa työskentelevät jo nyt pätevät työntekijät. Lähihoitajakoulutus antaa valmiudet pienten lasten hoitoon ja kasvatukseen. Koulutus on kolmivuotinen, samoin kuin lastentarhanopettajien yliopistotasoinen tutkinto.

– Koulutuksia on arvioitu vain pedagogisten opintojen osalta. Lähihoitajatutkinnossa niiden osuus ei ole tietenkään yhtä suuri kuin ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkinnossa. Arvioi-jat eivät ole ymmärtäneet, mitä muuta kuin pedagogista osaamista lähihoitajat tuovat varhaiskasvatukseen. He ovat henkilökunnasta ainoita terveydenhuollon ammattilaisia.

Mainos

Lastentarhanopettajista on huutava pula tälläkin hetkellä, esimerkiksi Helsingissä on päiväkotiryhmiä, joihin ei ole onnistuttu rekrytoimaan edes yhtä lastentarhanopettajaa.

– Kahden opettajan tavoite johtaa siihen, että lastenhoitajat työskentelevät määräaikaisina opettajien sijaisina. Henkilöstön vaihtuvuus on suurta, mikä ei ole lapsen etu.

Eduskunnan verkkosivuilla mainitaan, että varhaiskasvatuslailla halutaan vahvistaa varhaiskasvatuksen asemaa osana koulutuspolkua. Pérez uskoo, että tämä on askel kohti oppivelvollisuusiän laskemista.

Työelämän portit sulkeutuvat

Varhaiskasvatuslaissa on siirtymäaika vuoteen 2030 asti. Se tarkoittaa, ettei ketään irtisanota ainakaan ennen sitä. Kun lastenhoitajat eläköityvät, tilalle palkataan sosionomeja ja lastentarhanopettajia. Johanna Pérez arvioi, että silti noin 3000 lastenhoitajan työpaikkaa on vaakalaudalla siirtymäajan lopussa.

Uusi laki tiukentaa myös kelpoisuusvaatimuksia: vain lapsiin ja nuoriin suuntautunut lähihoitaja on pätevä työskentelemään varhaiskasvatuksessa. Vaatimus asettaa lapset epätasa-arvoiseen asemaan.

– Osaaminen kapenee päiväkodeissa. Voivatko kaikki lapset edes osallistua varhaiskasvatukseen, kun siellä ei välttämättä ole taitoa hoitaa lapsia, joilla on sairauksia tai vammoja?

Varhaiskasvatuslain muutos vaikuttaa myös lähihoitajakoulutukseen. Lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalaopinnot ovat olleet toiseksi suosituin suuntautumisvaihtoehto.

– Monet oppilaitokset joutuvat vähentämään tämän osaamisalan koulutusta, koska työelämän portit sulkeutuvat. Menee pitkään ennen kuin varhaiskasvatukseen tarvitaan uusia lähihoitajia.

Pérez on huolissaan lastenhoitajien työssäjaksamisesta ja -viihtymisestä. Pelkona on, että heidän työnkuvansa yksipuolistuu.

Kun osaamista ei pääse koko laajuudessaan käyttämään, se vähentää tunnetta työn mielekkyydestä.

Lastenhoitajien osaamisen vähättely heikentää myös eri ammattiryhmien välistä yhteistyötä.

Eriarvoisuuden tunne kasvaa

Kouvolan varhaiskasvatuksen luottamusmies Anna Henttonen kertoo, että lakimuutoksesta on käyty keskustelua hänen työpaikallaan Niskalan päiväkodissa.

– Kun lastenhoitajia halutaan vähentää, tuntuu siltä, ettei meitä arvosteta. Tällainen päätös aiheuttaa eriarvoisuuden tunnetta. Mietimme, että palaammeko vanhaan hierarkiaan, josta olemme jo kerran päässeet eroon.

Kouvolan kaikissa päiväkodeissa yli 3-vuotiaiden ryhmissä on jo kaksi lastentarhanopettajaa. Uuden varhaiskasvatuslain mukaan myös pienten ryhmään tarvitaan kaksi opettajaa vuoteen 2030 mennessä. Henttonen on pettynyt tähän päätökseen.

– En ymmärrä, miksi toimiva henkilöstörakenne pitää muuttaa. Lähihoitajilla on valtavasti varhaiskasvatuksessa tarvittavaa tietoa ja taitoa, myös pedagogiikasta. Laatua saadaan vain sillä, että pidetään ryhmät järkevän kokoisina. Se ei auta, että palkataan yliopistotutkinnon suorittaneita opettajia lastenhoitajien tilalle.

Kouvola laittoi henkilöstömitoituksen kuntoon

Toukokuun alusta lähtien lastentarhanopettajat ovat käyttäneet 13 prosenttia työajastaan suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen. Käytännössä se tarkoittaa, että opettaja on poissa lapsiryhmästä viisi tuntia viikoittain. Aiemmin suunnitteluaika oli kahdeksan prosenttia työajasta.

Kouvolassa ymmärrettiin, että suunnitteluaikana tarvitaan ryhmään korvaava työntekijä. Siksi elokuun alusta Kouvolan kaupungin palkkalistoilla on kaksitoista uutta lastenhoitajaa.

– Olemme laskeneet matemaattisesti, että kaksitoista lastenhoitajaa pystyy paikkaamaan lastentarhanopettajien suunnitteluajan. Uudet hoitajat ovat alueellisia varahenkilöitä, joilla on työvuoroja muutamassa päiväkodissa. Kun tietyllä alueella on sama varahenkilö, se luo turvallisuutta ja vakautta, kun sijaiset eivät vaihdu jatkuvasti, Kouvolan kaupungin varhaiskasvatuksen palvelupäällikkö Helena Kuusisto kertoo.

Kouvolan varhaiskasvatuksen luottamusmies Anna Henttonen on tyytyväinen päätökseen.

– On hienoa, että toimittiin heti, eikä vasta sitten, kun on rimpuiltu jonkin aikaa. En tiedä, miten tämä olisi saatu muuten hoitumaan, jotta mitoitukset pysyvät kunnossa ja turvallisuus on taattu.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 8/2018.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitajamitoitus paranee jo syksyllä

Lähihoitaja Elina Vaittinen-Kulmala toipui alkoholismista ja auttaa nyt muita raitistumaan

Kalliit työvaatehankinnat kismittävät lähihoitajia