Tutkinnon perusteiden uudistus näkyy lähihoitajien osaamisessa – Ammattiin valmistuvien lähihoitajien teoriatiedossa on kehitettävää

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin selvityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan perustutkinnossa on kehitettävää etenkin työn perustana olevan teoriatiedon hallinnassa ja lääkehoidon osaamisessa.

Korona-aika on lisännyt etä- ja verkko-opintojen määrää myös lähihoitajilla. Nuoremmilla opiskelijoilla on siihen paremmat valmiudet. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

SuPerin asiantuntija Sari Ojajärvi tunnistaa Karvin selvityksessä esitetyn kehittämistarpeen. Syykin siihen on selvä. Muutos tapahtui, kun tutkinnon perusteet uudistettiin vuonna 2018.

– Uudistuksen jälkeen teoriatiedon osuutta ja opetuksen määrää on vähennetty kaikille osaamisaloille yhteisissä ammatillisissa tutkinnon osissa. Opiskelija ei saa samalla tavalla laaja-alaista osaamista eivätkä ole yhtä valmiita työskentelemään eri aloilla kuin ennen tutkinnonuudistusta.

Mainos

Ojajärvi tarkastelee asiaa myös koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Ennen siirtymistä SuPeriin hän työskenteli Seinäjoen koulutuskuntayhtymän Sedun lähihoitajakoulutuksen opettajana ja osallistui viime syksynä Karvin selvitykseen tässä roolissa.

– Koulutuksen järjestäjän on varmistettava, että opiskelijat saavat riittävän teoriaperustan, mutta lähiopetuksen määrän pienenemisen vuoksi sitä on haastava toteuttaa. Työpaikoilla opitaan paljon, mutta sen lisäksi tarvitaan opetusta, jossa teoria yhdistetään käytäntöön ja jossa on mahdollisuus jakaa yhteistä tietoa ja reflektoida omaa osaamistaan.

Opiskelijat itse olivat tyytyväisimpiä mahdollisuuksiin hankkia osaamista työpaikoilla ja työpaikkaohjaajien ohjaus- ja ammattitaitoon. Työpaikkaohjaajat puolestaan toivoivat työpaikoilta enemmän aikaa ohjaamiseen, näyttöön ja arviointiin.

Karvin selvityksessä todetaan myös, että korona-aikaan verkko-opiskelu on lisääntynyt selvästi samalla kun työelämässä oppiminen on vähentynyt, mutta poikkeuksellisen ajanjakson merkitystä opiskeluun ei ole syvemmin pohdittu.

Ihmisten kohtaaminen on lähihoitajan vahvuus

Arvosanojen perusteella lähihoitajien koulutus tuottaa selvityksen mukaan tasalaatuista osaamista: suurin osa valmistuvista lähihoitajista suorittaa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon hyvin tiedoin eli yleisarvosanalla kolme tai neljä. Yhteisissä tutkinnonosissa arvosanat ovat yleisesti ottaen heikompia kuin ammatillisissa tutkinnonosissa, ja vanhempien ikäryhmien arvosanat parempia kuin nuorempien.

Karvin selvityksessä oli mukana noin 21 560 lähihoitajaopiskelijaa sekä nelisenkymmentä sosiaali- ja terveysalan peruskoulutuksen järjestäjää, joista kuusi kertoi valinneensa opiskelijat ilman haastatteluita tai soveltuvuuskokeita.

– Se, että suurin osa opiskelijoista valikoituu haastatteluiden ja soveltuvuuskokeiden kautta, voi osaltaan selittää hyviä arvosanoja.

Samaan aikaan selvityksessä nostetaan kuitenkin esiin lukuisia kehittämiskohteita. Teoreettisen osaamisen lisäksi petrattavaa on esimerkiksi valmistuvien lähihoitajaopiskelijoiden vuorovaikutus- ja yhteistyötaidoissa sekä työelämätaidoissa.

Sari Ojajärvi vertaa tutkintotodistusta ajokorttiin: ammatillinen osaaminen kuin myös ajotaito karttuu ja kehittyy kokemuksen myötä. Lähihoitajilla, joilla on aikaisempaa työuraa taustallaan, ovat työelämätaidoissa yleensä pidemmällä kuin suoraan koulun penkiltä ensimmäisessä työpaikassaan aloittavat lähihoitajat. Sen sijaan riittävät vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot pitäisi olla hallussa jokaisella valmistuvalla.

– Lähihoitajan työssä asiakkaan kohtaaminen on niin keskeinen asia, että sen pitäisi sujua jokaiselta ammattiin valmistuvalta. Ikääntyvien hoidon ja kuntoutumisen osaamisalasta valmistuvilla muistisairaan kohtaaminen on usein erityinen vahvuus.

Ainoastaan lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamisalassa kohtaamistaidot eivät välttämättä ehdi kehittyä riittävästi, eikä silloinkaan kyse ole varsinaisten asiakkaiden eli lasten kohtaamisesta, Ojajärvi toteaa.

– Työssä oppimisen aikana kohtaamiset vanhempien kanssa jäävät usein ohuiksi, sillä vanhemmat puhuvat tilanteissa usein varsinaisten hoitajien kanssa.

Digitaalisuus lisääntyy

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon aloittaa vuosittain noin 12 000 opiskelijaa, joiden ikäjakauma on 18-vuotiaista yli 55-vuotiaisiin, ja suurella osalla opiskelijoista on ennestään vähintään toisen asteen tutkinto. Osa koulutuksen järjestäjistä ja opiskelijoista katsoo, ettei aikaisempia opintoja, työkokemusta ja muuta osaamista oteta riittävästi huomioon lähihoitajaopinnoissa.

Karvin selvitys ennakoi, että työelämässä tarvittavien digitaitojen merkitys kasvaa ja korostuu vastaisuudessa. Myös opiskelijoiden yrittäjyystaitoja tulisi sen mukaan vahvistaa. Ojajärven mukaan opiskelijoiden tausta korostuu sekä digiosaamisessa että yrittäjyystaidoissa.

Nuorille yrittäjyyden kysymykset tulevat opinnoissa hyvin varhain.

– Aikuiset alanvaihtajat ovat ne, jotka siitä hyötyvät enemmän.

Sen sijaan digitaidot tulevat nuorilta usein luontevammin kuin vanhemmilta.

– Nuoret ovat kasvaneet tietotekniikkaan eri tavalla kuin vanhemmat, he ovat todella näppäriä kirjaamisessa ja heillä on paremmat valmiudet muun muassa etäyhteydellä hoitamiseen. Jotkut alaa vaihtavista aikuisista oppijoista kokevat hankaluuksia jo lähihoitajakoulutuksen verkko-opintojen kanssa.

Erilaiset vahvuudet voivat Ojajärven mukaan olla rikkaus, tietoteknisesti taitavammat nuoret voivat ohjata vanhempia opiskeluiden aikana ja työelämässä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja Hanna Hongell teki pitkän uran musiikkipedagogina, kunnes väitöstutkimus johdatti hänet kehitysvammatyöhön

Ammattitaidon SM-kisoihin valmistaudutaan huolella – Lähihoitajalajin finalistien osaaminen on huippua

Lähihoitajaopiskelijat ovat mukautuneet koronatilanteeseen, mutta etäopiskelu myös haastaa – Sydänfilmiä ei voi opetella etänä