Lähihoitaja Janne Arola kaipaa lisää nuoria vaativaan työhön: Kotihoidon mainetta täytyy parantaa

Kotihoidon julkisuuskuva on huono, etenkin oppilaitoksissa. Janne Arolan mukaan kotihoitoon saataisiin enemmän nuoria, jos työn hyvistä puolista kerrottaisiin alalle aikoville lähihoitajille.

Janne Arola kotihoito

Janne Arolan mukaan työ kotihoidossa sopii lähihoitajille, jotka pitävät haasteista ja itsenäisestä työstä. Kuva: Jukka Järvelä

Teksti Jukka Järvelä

Porvoolainen Janne Arola on yli kuuden lähihoitajavuotensa aikana keitetty jo monissa liemissä. Silti hän puhkuu intoa ja ideoita, joilla kovin vaativaksi käynyttä kotihoitoa voitaisiin kehittää.

Kotihoidon ongelmat tiedetään, mutta Arola haluaisi muuttaa alan julkisuuskuvaa monipuolisemmaksi, etenkin tulevien lähihoitajien suuntaan.

– Enemmän näkyvyyttä ja huomiota kouluihin. Opiskelijat tekevät kotihoidossa opinnäytteitä ja ovat harjoittelujaksoilla. Tällä hetkellä kouluille menee kotihoidosta vain se tieto, mitä nämä opiskelijat vievät. Työntekijän ja työnantajan näkökulma jää pois.

– Kun opiskelija näkee vain paineen ja kuormituksen, kuva ei ole positiivinen. Työnantajan pitäisi jakaa muutakin tietoa kouluille, jos he haluavat pitää alan kiinnostavana. Tämän minä ainakin tekisin.

Mainos

Työ kotihoidossa on itsenäistä

Arola on aikaisemmin ollut Porvoossa mukana opiskelijoille järjestetyissä rekrytointitapahtumissa. Ne on ainakin toistaiseksi lopetettu, mutta kaupungin edustaja on käynyt puhumassa opiskelijoille.

– Kentän eli työntekijän näkökulma on nyt puuttunut.

Mitä Arola sitten kertoisin tuleville hoitajille kotihoidosta?

– Kotihoito sopii ihmiselle, joka kaipaa haasteita ja on halukas työskentelemään ja kohtaamaan ongelmat yksin. Tämä on hyvin itsenäistä työtä verrattuna esimerkiksi palvelutaloon ja etenkin osastotyöhön, jossa usein on työkaveri lähellä.

– Kotihoito edellyttää, että on valmiutta tarttua tilanteeseen ja haasteeseen. Tämä on opittava taito, väittäisin näin.

Arolan mukaan kotihoidossa toimeen tuleva hoitaja pystyy toimimaan melkein missä tahansa muussa lähihoitajan tehtävässä. Haavanhoito, lääkehoito, hygieniahoito, henkinen tuki, viranomaisyhteistyö, it-osaaminen ja arjen hoitoon liittyvät asiat – muun muassa näitä taitoja tarvitaan kotihoidossa.

Arola huomasi, että kotihoidon tilanne muuttui viitisen vuotta sitten. Kiire ja asiakkaiden määrä lisääntyivät. Aikaa alkoi jäädä vain välttämättömimpiin hoidollisiin töihin.

Tähänkin ongelmaan hänellä on ratkaisuvinkki. On kaivettava työkaluja ja kylmää faktaa, joilla todennetaan kaikille osapuolille, mistä asia kiikastaa: henkilöstön määrästä.

– Uskon, että on yrityksiä, jotka ovat halukkaita tekemään tällaista dataa, jonka sitten voi lyödä esimiesten ja hoitajien eteen. Hoitajatkin saisivat todistettua, että me ollaan oltu oikeassa ja että meitä on liian vähän.

Kotihoitoa uudistetaan ja kehitetään. Usein hoitajat jäävät tässä jalkoihin. Arola kaipaa lisää tiedonkulkua esimiesten ja työntekijöiden välille, molempiin suuntiin.

– Tapana on, että uudistuksia ajetaan läpi nopeasti eikä työntekijöille kovin paljon tiedoteta näistä asioista. Halutaan etsiä ratkaisuja, mutta ne ajetaan läpi nopeasti ja tästä maksetaan kova hinta, kun työntekijät väsyvät.

Haasteet houkuttelevat lähihoitajaa

LVI-asentajankin koulutuksen aikanaan hankkinut Janne Arola työskentelee kotihoidon varahenkilöstössä ja kotiutustiimissä. Hän tekee myös yöpartiota ja on SuPerin luottamusmies.

Kotihoidon varahenkilöstössä hän tietää usein vasta aamulla, miten työpäivä etenee.

– Viikossa voi olla viisi työvuoroa, joista jokaisen vietän eri tiimissä.

Tällainen kiertolaisuus ei stressaa.

– Rakastan työtäni, pieni epävarmuus ei ole haitta. Kertaakaan ei ole harmittanut lähteä töihin. Vaihtelun määrä on uskomatonta.

Luottamusmiestyöhön hän lähti, koska haluaa auttaa muita jaksamaan ja koska halusi lisähaasteita.

– Nykytilanne harmittaa. Kiire, riittämättömyyden tunne, runsas asiakasmäärä ja hoitajakato eivät ole hyviä asioita. Luottamusmiestyö vie vapaa-aikaakin, mutta on mielenkiintoista.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 6–7/2019.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitajamitoitus paranee jo syksyllä

Lähihoitaja Elina Vaittinen-Kulmala toipui alkoholismista ja auttaa nyt muita raitistumaan

Kalliit työvaatehankinnat kismittävät lähihoitajia