Lähetitkö työkaverille vihaisen sähköpostiviestin? Helsingin yliopistossa tehty tutkimus todistaa, että tunteet tarttuvat työelämässä myös teknologian välityksellä

Työpaikalla vallitseva tunnetila vaikuttaa siihen, kuinka henkilökunta suoriutuu työtehtävistään. Tunnetila vaikuttaa myös kasvokkain tapahtuvaan ja teknologiavälitteiseen sosiaaliseen vuorovaikutukseen.

Kuva: Ingimage.com

Teksti Elina Kujala elina.kujala@superliitto.fi

Työpaikan tunnetila syntyy, kun päivittäisistä tunteita herättävistä tapahtumista viestitään työkavereille ja asiakkaille. Välitetyt tunteet voivat herättää tunnereaktioita havaitsijassa ja näin tunteista tulee sosiaalisia.

– Työorganisaatioiden hierarkkisen luonteen vuoksi henkilön sosiaalinen asema organisaatiossa saattaa sanattomien sääntöjen kautta vaikuttaa siihen, mitä tunteita on kulloinkin soveliasta ilmaista, sanoo Mikko Salminen, joka tutki Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan tunteita ja psykofysiologisia reaktioita työelämän sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa.

Väitöskirjan tulokset osoittavat, että koehenkilöt säätelivät tunneilmaisujaan myös teknologiavälitteisessä vuorovaikutuksessa. Tunteiden tarttumista tapahtui sekä virtuaalihahmolta että ryhmän tunnetilaa kuvaavista tekstivihjeistä.

– Se tarkoittaa, että tunne voi tarttua myös sähköpostista tai pikaviestipalvelun viestistä, Salminen sanoo.

Tutkimuksessa seurattiin myös tosielämän tilanteessa kasvokkain käytyä kehityskeskustelua.

– Jos molemmat keskustelijat olivat ekstroverttejä, oli heillä keskustelun aikana enemmän hymyilyyn viittaavaa kasvolihasaktivaatiota. Sama päti myös introvertteihin. Yleisesti ajatellaan, että ekstrovertit suoriutuvat sosiaalisista tilanteista hyvin, mutta voikin olla, että vuorovaikutustilanteessa tärkeää on myös persoonallisuuspiirteiden samankaltaisuus kumppanin kanssa, Salminen täsmentää.

Väitöskirjan tulokset rohkaisevat käyttämään psykofysiologisia mittausmenetelmiä tutkimuksissa ja kehittämishankkeissa, jotka tehdään aidoissa työympäristöissä. Työelämän sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä tunteita kannattaa tutkia laboratoriokokeilla hyödyntämällä esimerkiksi virtuaalitodellisuutta.

­– Lisääntynyt kiinnostus oman kehon mittaamiseen erilaisilla sensoreilla tulee oletetusti lisäämään kiinnostusta tähän lähestymistapaan, sanoo Salminen.

Lähde: Helsingin yliopisto

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tutkija Mia Roos: ”Toivoisin näkeväni enemmän positiivista uutisointia lähihoitajan työstä”

Rohkea avaus hoitajapulan ratkaisemiseksi: Diakonissalaitos nostaa lähihoitajien palkkoja reilusti

Tiina Sonninen: ”Paras palaute on, kun joku asukkaista hihkaisee, että ihanaa, kun tulit taas töihin!”