Kukaan ei ole seppä syntyessään eikä huippuhoitaja valmistuessaan – Lähihoitajat tarvitsevat tukea uran alkuvaiheessa

Työelämässä selviytymiseen tarvitaan taitoja, jotka opitaan kokemuksen kautta. Nuorilla, työuransa alussa olevilta työntekijöillä selviytymiskeinot ovat vielä kehittymässä, ja siksi he ovat alttiimpia työelämän kolhuille.

Työuransa alussa olevat hoitajat tarvitsevat koko työyhteisön tukea. Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Nuorten mielenterveysongelmien on sanottu jo pitkään yleistyneen, ja erilaiset tutkimukset antavat tästä viitteitä. Samaan aikaan mielenterveysongelmista on alettu puhua aikaisempaa julkisemmin ja myös hoitoon hakeudutaan entistä herkemmin.

– Tässä asiassa molemmat puolet ovat varmasti totta. Nuorten työntekijöiden mielenterveyteen liittyvä työkyvyttömyys on lisääntynyt. He myös kokevat aikaisempaa enemmän psyykkistä rasittuneisuutta. Monet etsivät aktiivisesti tukea ja ratkaisua tilanteeseensa, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa.

Mainos

Hänen mukaansa nuoria tulisi tukea etenkin työelämään siirtymisessä, sillä uran alkuvaiheessa nuorilla on vajavaiset taidot suojella itseään työelämän ajoittain kohtuuttomilta vaatimuksilta.

– Nuorelle on saattanut koulutuksen aikana muodostua odotuksia, joita työ ei pysty täyttämään. Myös vastuu ja tarvittavan osaamisen määrä voi yllättää.

 

Oikeudenmukainen johtaminen kannattelee

Työelämä koettelee mielenterveyttä, mutta se voi myös vahvistaa sitä, Mattila-Holappa toteaa. Johtamisella pystytään pitkälle vaikuttamaan siihen, kuinka mielekkäänä ja palkitsevana työ koetaan.

Mielenterveyttä tukee esimerkiksi kokemus työn hallinnasta. Kiireisellä hoitoalalla se voi puuttua kokeneemmaltakin työntekijältä, mutta uransa alkuvaiheessa olevilla työntekijöillä vaaditun työskentelynopeuden saavuttaminen on vieläkin hankalampaa. Kun työnteko ei ole rutinoitunutta, työtehtäviin kuluu enemmän aikaa.

– Jos työssä on kiire, työntekijää saatetaan ohjeistaa, että älä tee niin hyvin kuin osaat vaan tee vain kasin arvoisesti. Nuori työntekijä ei välttämättä tiedä, millainen suoritus on kasin arvoinen, vaan hän saattaa miettiä, millainen on hyvä työsuoritus, miten pärjää suhteessa muihin ja koska hän on tehnyt riittävästi.

Uran alussa erittäin ratkaisevia ovat ne hetket, kun työntekijä tekee virheen tai saa kriittistä palautetta. Kielteiset kokemukset ja palaute horjuttavat pystyvyyden tunnetta, jolloin työntekijä tarvitsee tukea asian käsittelemiseen.

– Mielen hyvinvointi voi alussa olla haavoittuva, koska omat selviytymiskeinot eivät ole vielä kehittyneet esimerkiksi kielteisen asiakaspalautteen vastaanottamiseen.

Vastaavasti onnistumisen kokemukset ovat tärkeitä etenkin ammatillisen identiteetin kehittymiselle.

”Mielen hyvinvointi voi alussa olla haavoittuva, koska omat selviytymiskeinot eivät ole vielä kehittyneet.”

– Nuori työntekijä miettii paljon, miten työkaverit ja asiakkaat näkevät hänet ammattilaisena.

Tärkeää on myös kokemus siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Mattila-Holapan mukaan reiluuden kokemuksen merkitys korostuu nuorilla työntekijöillä.

– Oikeudenmukaisuuden kysymykset nousevat aina esiin työpaikalla esimerkiksi työvuoroja ja lomia jaettaessa, mutta jo tunne siitä, että olen tullut kuulluksi, on tärkeää.

Oikeudenmukaisuuteen liittyy myös tunne työn arvostuksesta, joka hoitoalalla on kärjistynyt jo yksinomaan palkkakysymyksissä.

– Jos työntekijä kokee jatkuvasti ponnistelevansa suhteettomasti siihen nähden mitä hyvää työstä saa myönteisinä kokemuksina tai rahallisesti, se kuormittaa.

 

Paraskaan johtaminen ei riitä, jos henkilökuntaa on liian vähän

Pauliina Mattila-Holappa muistuttaa, että työkyky vaihtelee työuran varrella, se voi alentua kenellä tahansa, eikä jossain tilanteessa alentunut työkyky määrittele työkykyä uran myöhemmissä vaiheissa.

Työpaikalla ihmisten keskinäisellä vuorovaikutuksella on valtavan suuri merkitys. Jos työkaverin vointi huolestuttaa, Mattila-Holappa kannustaa ottamaan asian puheeksi.

– Pahoinvoinnista kertovat merkit, kuten väsymys, alakuloisuus, ärtyneisyys ja keskittymisongelmat, ovat luonteeltaan yleisiä eivätkä sellaisenaan kerro mistä on kysymys.

Se, miten työtä johdetaan ja miten työ joustaa ihmisten erilaisissa tilanteissa, on tärkeää, mutta aina eivät joustot yksin riitä.

– Esihenkilöt työskentelevät tietyissä raameissa, jotka määrittelevät heidän työtään.

Toisin sanoen jos työtä on jatkuvasti liikaa ja työntekijöitä liian vähän, ei työntekijän mielenterveyden tukeminen yksin riitä tilanteen korjaamiseksi.

– Hyvä kysymys kenelle tahansa on, että minkä työssä pitäisi muuttua, että pystyisi siinä jatkamaan, löytyykö ongelmaksi koettuun asiaan ratkaisu työpaikalta ja voiko esimerkiksi työterveyshuolto auttaa asiassa.

Silloin kun työn ja työolojen muokkaamisen keinot ovat rajalliset, vaihtoehdoksi saattaa tulla työpaikan vaihtaminen paremmin omaa mielenterveyttä tukevaksi. Nuorilla työntekijöillä elämäntilanne on usein otollisempi muutokseen.

 

Pauliina Mattila-Holappa puhui työpaikan keinoista tukea nuorten työntekijöiden mielenterveyttä SuPerin luottamusmiesten Työsuojelupäivillä 7.10.2021

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kiitos, olet tehnyt tosi hyvää työtä − Palkitseminen kasvattaa työmotivaatiota

”Haemme hoivatyöstä innostuneita huippuosaajia tekemään kanssamme arjen ihmeitä” – Työpaikkailmoitusten lupaukset voivat johtaa harhaan

Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnistää selvityksen varhaiskasvatuksen työolosuhteista − ”Näissä ongelmissa ei ole mitään uutta”