Homaira Qadare: ”Opettajat muistuttivat joka päivä siitä, miten tärkeää työtä me teemme”

Tamperelainen Homaira Qadare työskentelee lastenhoitajana ja on ylpeä ammatistaan. Kuva: Kalle Parkkinen

Työskentelen Tampereella yksityisessä päiväkodissa 2–4-vuotiaiden ryhmässä. Lähihoitajaksi valmistuin vuonna 2014. Näin Peitto-koulutuksesta (Pedagogisen toimintakulttuurin toteuttaminen varhaiskasvatuksessa)  mainoksen Facebookissa, videossa oli mukana entinen työkaverini. Innostuin heti! Olen aktiivinen, haluan oppia uusia asioita ja lähden mielelläni mukaan, teen vapaaehtoistyötä muun muassa Tyttöjen talolla.

Koulutus avasi minulle terminologiaa. Sain myös paljon käytännön ideoita esimerkiksi askarteluun, rentoutushetkiin, leponurkkauksen ja leikkipaikan järjestämiseen sekä retkiin. Erityisen mukavaa oli keskustella muiden ryhmäläisten kanssa ja opin paljon toisilta. Erityisesti mieleeni jäi huikea kahvila-linna-leikki, jonka yksi työpari esitteli lopputyönään. Aion toteuttaa sen omalla työpaikallani.

Opettajat olivat huippuja ja he muistuttivat meitä joka päivä siitä, miten tärkeää työtä me teemme.

Suoritin koulutuksen omalla ajallani. Ajankäyttö oli toisinaan haastavaa, kun pääsin tekemään tehtäviä vasta illalla työpäivän jälkeen ja kun omat lapset olivat menneet nukkumaan. Suomi ei ole äidinkieleni, joten ennen koulutuksen alkua jännitti, miten pärjään, mutta kaikki meni tosi hyvin.

Koulutuksen käytyäni olen entistä ylpeämpi siitä, että olen ammatiltani lastenhoitaja!

 

Koulutus ei mene koskaan hukkaan

  • Täydennyskoulutus ylläpitää ja kehittää ammattitaitoa ja syventää osaamista. Koulutuksissa pääsee myös tapaamaan muita hoitajia ja verkostoitumaan.
  • Kouluttautuminen tukee työhyvinvointia ja sitoutumista ja lisää mielekkyyttä ja motivaatiota. Myös työnantajan näkökulmasta katsottuna työntekijän kouluttaminen todennäköisesti maksaa itsensä takaisin monikertaisesti.
  • Omista koulutustarpeista ja -haluista kannattaa rohkeasti puhua esihenkilön kanssa, esimerkiksi kehityskeskustelussa. Se, että ihminen haluaa kouluttautua, kertoo siitä, että hän haluaa varmistaa, että oma osaaminen on ajan tasalla ja hän haluaa tehdä työnsä hyvin.
  • Työnantaja voi tukea koulutusta maksamalla koulutusmaksut ja/tai tarjoamalla mahdollisuuden opiskella työajalla. Sijaisjärjestelyistä vastaa työnantaja.
  • Kaikilla työntekijöillä on yhtäläiset oikeudet saada täydennyskoulutusta, myös määräaikaisilla. Jos työantaja suhtautuu jostain syystä nihkeästi koulutukseen, SuPerin luottamusmiestä voi pyytää mukaan keskusteluihin. STM:n suosituksen mukaan jokaisen pitäisi saada osallistua koulutukseen vähintään kolmena päivänä vuodessa.
  • SuPer järjestää monipuolista ammatillista koulutusta kaikille jäsenille sekä kursseja järjestö- ja luottamustehtävissä toimiville.
  • Skarppi-verkkokoulutusympäristössä on satoja webinaareja ja verkkokoulutuksia SuPerin jäsenille.
  • Ammattioppilaitokset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset (esimerkiksi kansanopistot) järjestävät lähihoitajille suunnattua koulutusta. Voit opiskella lähihoitajatutkinnon (sosiaali- ja terveysalan perustutkinto) valinnaisia osia tai suorittaa kyseisen tutkinnon toisen osaamisalan opinnot.
  • Opintoihin voi saada opintovapaata ja aikuiskoulutustukea.

Asiantuntijana Sari Ojajärvi SuPerin ammatillisen edunvalvonnan yksiköstä