Kotihoidon kriisi ei hellitä

Kotihoidon uudelleenorganisointi on epäonnistunut. Asiakkaiden tarpeiden lisääntyessä kuormitus on kasvanut entisestään eikä sairastuville työntekijöille saada sijaisia. Toiminnanohjausjärjestelmät ja optimointi eivät ole tuoneet toivottua ajansäästöä ja selkeyttä hoitajien työpäiviin.

Teksti Henriikka Hakkala henriikka.hakkala@superliitto.fi

Yli 3000 kotihoidon työntekijää vastasi tammikuussa 2018 SuPerin sähköiseen kyselyyn, jolla kartoitettiin kotihoidon tilannetta ja kehitystarpeita. Kyselyn tulokset on koottu selvitykseksi Jos tää meno jatkuu, meidän sydämet särkyy.

Kotihoidon työntekijät ovat huomattavan tyytymättömiä sekä kotihoidon laatuun että työhönsä kotihoidossa. Edelliseen, vuonna 2015 julkaistuun SuPerin kotihoidon selvitykseen verrattuna tilanne on pysynyt samalla tasolla tai heikentynyt lähes kaikilla mittareilla.

Yli 95 prosenttia vastaajista kertoo olevansa ainakin joskus huolissaan hoidon laadusta. Jopa kolme neljästä on harkinnut alan vaihtamista. Lähes puolet vastaajista kokee, että heidän oma esimiehensä ei ota tosissaan henkilökuntansa huolta asiakkaille luvatun hoidon laadusta ja hoitajien jaksamisesta.

Mainos

Hallituksen kärkihanke kotihoidon painottamisesta hoitomuotona sekä väestön väistämätön ikääntyminen johtavat siihen, että kotihoidon asiakkaiden määrä ja hoitoisuus kasvavat. Kotihoidon laatua ja työntekijöiden oikeutta turvalliseen ja terveelliseen työpäivään ei voida taata, jos kehitystyötä tehdään kustannussäästöt edellä. Kotihoidon kehitystyö ei ole osunut maaliinsa, sillä siinä ei ole kuultu itse kotihoidon työntekijöitä.

Kuormitus kasvaa edelleen

Valtaosa vastaajista kokee työkuormansa kasvaneen viimeisten kolmen vuoden aikana. Keskeiset rakenteelliset syyt kasvaneelle kuormalle ovat asiakkaiden entistä huonompi kunto, ylikuormituksesta johtuvat henkilökunnan sairauslomat ja se, ettei sijaisia edelleenkään käytetä riittävästi. Pulaa selittää entistä voimakkaammin se, että kovan kuormituksen vuoksi sijaiset eivät halua työskennellä kotihoidossa.

Henkilökunnan liian pienestä määrästä kertoo yli 80 prosenttia vastaajista. Joka kymmenes kertoo jopa, että henkilökuntaa on vähennetty. Viimeisen vuoden aikana kuusi kymmenestä on tehnyt töitä sairaana. Taustalla vaikuttaa se, että hoitajat eivät halua lisätä toistensa työtaakkaa ja osa kokee epävarmuutta oman työsuhteensa jatkumisesta.

Kotihoidon henkilöstön kokonaiskuormaa kasvattavat lisäksi erilaiset oheistyöt, kuten siivoaminen tai autojen huollosta huolehtiminen, sekä aiempaa suuremmat tiimit ja laajemmat työntekoalueet. Suurissa tiimeissä hoidon jatkuvuus kärsii.

Yli 80 prosenttia vastaajista kertoo, että työkuorma on liian raskas. Erittäin raskaaksi sen kokee joka neljäs vastaaja. Tämä osuus on noussut merkittävästi, kahdeksalla prosenttiyksiköllä, vuoden 2015 selvityksestä.

Kotihoitotyössä on silti myös piirteitä, jotka kannattelevat. Itsenäinen ja monipuolinen työnkuva, ammattitaidon lavea käyttäminen ja hyvät työkaverit hyvissä tiimeissä tukevat työssä jaksamista.

Mobiiliin kaivataan toimintavarmuutta

Mobiililaitteella käytettävät toiminnanohjausjärjestelmät ovat yleistyneet merkittävästi. Lähes 90 prosentilla vastaajista on nyt käytössään mobiililaite, jonka avulla tarkistetaan asiakkaan tietoja, kirjataan ja viestitään työn järjestelyihin liittyvissä asioissa. Vuoden 2015 selvitykseen verrattuna mobiilia työssään käyttävien vastaajien määrä on yli kaksinkertaistunut.

Kun se toimii, mobiililaitteella käytettävä toiminnanohjausjärjestelmä helpottaa asiakkaan tietojen tarkastelua, kirjaamista ja viestintää. Liian usein takkuavat laitteet ja ohjelmistot tuovat kuitenkin työhön tarpeetonta epävarmuutta.

Vastaajista reilu puolet kertoo, että käytössä oleva toiminnanohjausjärjestelmä toimii hyvin. Välittömiä kehittämistarpeita kuitenkin on etenkin mobiililaitteiden laadussa ja akkujen kestossa, verkkoyhteyksien luotettavuudessa sekä ohjelmistoissa.

Ohjelmistoilta vastaajat toivovat erityisesti lisää laaja-alaisuutta. Jos mobiililaitteen ohjelmisto sallisi hoito- ja palvelusuunnitelmien päivittämisen ja esimerkiksi asiakkaan lääkelistojen ja lääkärikäyntien tarkastelun sekä mittaustulosten merkitsemisen, vältyttäisiin siltä, että vajaita kirjauksia on täydennettävä työvuoron päätteeksi toimistolla.

Olennaista olisi, että kehitystyössä kuultaisiin huolellisesti nimenomaan laitteiden käyttäjiä. Hyvä järjestelmä olisi termistöltään selkeä, nostaisi esiin olennaiset riskitiedot sekä tukisi arvioivaa ja asiakaslähtöistä kirjaamista. Tähän ei vielä ole päästy.

 

Optimointi ontuu

Jotta toiminnanohjausjärjestelmällä tavoiteltava optimointi toimisi, kotihoidon asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmien pitäisi olla aina ajan tasalla. Luvattua palvelua ei voida toteuttaa, jos asiakaslistalle on merkitty esimerkiksi päällekkäisiä käyntejä tai joku asiakas puuttuu listalta kokonaan.

Suunnitelmien tarkistamiseen ja päivittämiseen ei tällä hetkellä varata riittävästi aikaa. Työntekijät kokevat, etteivät he voi luottaa mobiililla saamiinsa työlistoihin. Erityisesti sijaisille tilanne on vaikea, sillä he eivät tunne asiakkaita ja tunnista ongelmia esimerkiksi asiakaskäyntien ajoituksissa.

Vastaajat toivovat, että toiminnanohjausjärjestelmä huomioisi automaattisesti kullekin asiakkaalle suunnitelmaan kirjatun käynnin keston. Tällä voitaisiin estää käyntien aikatauluttamista päällekkäin.

Toinen keskeinen optimointia haittaava tekijä on liian vähäinen henkilökunnan määrä. Työnjako ei voi silloin onnistua tavalla, joka takaisi työntekijöille järkevät listat ja asiakkaille luvattujen palveluiden toteutumisen.

Vastauksissa nousee voimakkaasti esiin se, että kotihoitotyössä väistämättömiä siirtymäaikoja ei oteta huomioon työpäivän suunnittelussa. Myöskään kirjaamiselle ei varata erikseen aikaa sen paremmin asiakaskäynnillä kuin työvuoron lopuksikaan.

Työjanalla pitäisi siis olla realistiset varaukset siirtymiin kuluvalle ajalle sekä ruoka- ja kahvitauoille. Pitämättömät tauot lisäävät riskiä työntekijöiden uupumisesta ja rikkovat työturvallisuussäädöksiä.

Optimointi toimisi vastaajien mukaan loogisemmin, jos toisiaan lähellä olevat asiakkaat ovat saman hoitajan listalla. Niin tehokasta ajankäyttöä kuin hoidon laatua ja jatkuvuutta tukisi myös se, että sama hoitaja hoitaisi sekä aamu- että iltapäiväkäynnin.

Ongelmat työntävät pois alalta

Vaikka vastaajat korostavat kotihoidossa tehtävän työn merkityksellisyyttä sekä asiakkaille että hoitajille itselleen, krooninen kiire kasvattaa painetta hakeutua muuhun työhön. Jatkuvasti alan vaihtoa harkitsee reilut 22 prosenttia vastaajista, kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2015 selvityksessä.

Osa vastaajista on niin uupunut kohtuuttoman työkuorman alla, ettei jaksa enää nähdä kotihoidossa mitään hyviä puolia.

Terveytensä puolesta kykyään työskennellä kotihoidossa kahden vuoden kuluttua epäilee noin joka toinen vastaaja. Työkykynsä säilymisestä varmoja on enää 42 prosenttia, kun kolme vuotta sitten vastaava osuus oli 54 prosenttia.

Lupauksilta puuttuu katetta

Asiakkaille luvatun palvelun laadun osalta viimeiset kolme vuotta eivät ole tuoneet käännettä parempaan. Edelleen vain noin viidesosa vastaajista kertoo, että asiakkaille laaditut hoito- ja palvelusuunnitelmat toteutuvat hyvin. Valtaosa vastaajista näkee tilanteessa ainakin jonkin verran parantamisen varaa tai kokee suunnitelmien toteutuvan huonosti.

Vastaajat kantavat entistä enemmän huolta itse hoidon laadusta. Hälyttävää on, että niiden vastaajien osuus, jotka ovat usein huolissaan hoidon laadusta, on kasvanut kuudella prosenttiyksiköllä vuoden 2015 selvityksestä. Ainoastaan hieman yli neljä prosenttia vastaajista kertoo, että he eivät koskaan koe huolta asiakkaiden saaman hoidon laadusta. Muut ovat huolissaan ajoittain tai usein.

Kaikkien asiakkaiden tarpeisiin ei tällä hetkellä voida vastata kotihoidossa. Vastaajat toivovatkin kotihoidon tueksi muun muassa lisää ympärivuorokautisen hoivan paikkoja sekä henkilöstölle lisää päihde-, mielenterveys- ja saattohoito-osaamista.

Kehittämisessä olisi ehdottomasti syytä kuulla hoitajien ääntä. Päättäjiä ja esimiehiään vastaajat kutsuvat tutustumaan kotihoidon arkeen.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tukea, turvaa ja porrastreenejä – Ammattiliitto antaa paljon myös nuorimmille jäsenilleen

Lähihoitaja 2022: Mitä tehdä, kun työn tunnekuorma on liian suuri? Hoitajan kriisi voi viedä maailmasta värit

Lähihoitaja saattajana: kotona voi saada hyvän ja kauniin kuoleman