Vihtosten perheessä on neljä lähihoitajaa

Konnevetiset Heli ja Esa Vihtonen ovat molemmat lähihoitajia. Heitä yhdistävät ainakin rakkaus, perhe, ammatti, samanlaiset arvot ja rakkaus maukkaaseen ruokaan.

Kuva: Hanna-Kaisa Hämäläinen

Teksti Mari Frisk

Heli, 42, työskentelee hengityshalvauspotilaan hoitajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja Esa, 43, Konneveden kotihoidossa. Hoitajuus on Helin suvussa niin sanotusti verissä, hänen vanhempi tyttärensä Salla, 20, on jo valmistunut lähihoitajaksi ja nuorempi tytär Senni, 16, opiskelee alaa. Myös Helin molemmat vanhemmat ovat hoitajia. Perheen pienimpien, Jonnen, 7, ja Vellan, 3, urahaaveet elävät, juuri nyt Jonne haaveilee liikunnanopettajan ja Vellan prinsessan hommista.

– Yksikään koiristamme tai kissoistamme ei ole lähihoitajia, Esa heittää ja kertoo itse olevansa alanvaihtaja. Hän teki pitkän uran IT- ja ohjelmistoalalla ennen lähihoitajaopintojaan.

– Kolmenkympin jälkeen iski vahvasti kysymys, että mikä olisi sellainen työ, joka palvelisi muutakin tarkoitusta kuin palkkapussia. Hoitajan työ on merkityksellistä, saan auttaa heitä, jotka eivät pärjää itsekseen.

Pariskunta on ollut naimisissa vuodesta 2014 asti.

– Esan opiskelukaveri tutustutti meidät vuotta aiemmin. Tiesimme toisemme entuudestaan, sillä asuimme saman tien varrella, Heli muistelee. Suhteen alkua lujittivat pitkät maratonpuhelut.

– Hoitajuus yhdistää meitä, vaikka ei Esassa nimenomaan lähihoitajuus ollut se magneetti, vaan avoimuus ja keskustelutaito, Heli pohtii ja jatkaa: – Kyllä me hoitajat olemme vähän omanlaisemme ihmisryhmä.

Esa on samaa mieltä: – Lähihoitajan arvot ovat meille yhdistävä tekijä. Puhumme samaa kieltä. Puoliso ymmärtää, mistä on kyse, kun tulee vuoron jälkeen uupuneena kotiin.

Töistä tulee puhuttua kotona jonkin verran

– Ehkä joskus tulee jauhettua vähän liikaakin, Heli myöntää ja naurahtaa. – Saunan lauteilla istuskellessa usein kysyn, että saanko puhua vähän töistä, ja siitä se sitten lähtee.

Esalla työt jäävät helpommin työpaikalle. – Työpäivän jälkeen odottavat muut murheet, hän sanoo hyväntuulisesti.

Vihtosen perheen arki on toisinaan sirpaleista vuorotyön takia.

– Kun lapset olivat pienempiä, oli todella vaikeaa löytää yhteisiä hetkiä Esan kanssa, se oli suurin piirtein läpsystä vaihto. Päivähoidon ja koulun aloittaminen toivat rytmiä koko perheen arkeen.

– Lapset ovat tottuneet siihen, että iskä ja äiti ovat vuorotellen töissä ja vuorotellen kotona, se on tätä alaa leimaava tekijä ja me hyväksymme sen. Joskus tuttavilla on vaikea ymmärtää, että lauantai-iltana ei sovi noin vain mennä kahville, Esa taustoittaa.

Iltapala ilahduttaa

– Olemme molemmat intohimoisia ruoanlaittajia. Kun lapset ovat menneet nukkumaan, teemme hyvää iltapalaa ja syömme sen yhdessä telkun ääressä. Yleensä katsomme sairaalasarjoja ja elokuvia, Esa kertoo.

Mahdollisuuksien mukaan Heli ja Esa pitävät huolta parisuhteestaan viettämällä kahdenkeskistä aikaa, kun lapset ovat esimerkiksi mummolassa.

Vihtoset hankkivat kesämökin joitakin vuosia sitten.

– Mökillä pääsemme irti Konneveden kirkonkylän hälinästä, Esa vitsailee. Hän kertoo kasvaneensa kaupungissa, mutta maalla asuminen ja verkkaisuus tuntuvat hyvältä.

Koko perhe nauttii ulkoilusta.

– Monesti menemme laavulle tai nuotiolle paistamaan makkaraa, Heli kertoo ja lisää: – Voi myös sanoa, että harrastamme harrastusten aloittamisen suunnittelua.

 

Heli, 42, ja Esa 43, Vihtonen, Konnevesi

Perheeseen kuuluu neljä lasta, kaksi koiraa ja kaksi kissaa.

Heli työskentelee hengityshalvauspotilaan hoitajana, Esa Konneveden kotihoidossa.

Vihtoset harrastavat mökkeilyä, veneilyä ja ulkoilua. Esa on mukana kunnallispolitiikassa.

 

Mihin ihastuit puolisossasi?

Esa: Rakastuin Helin tummiin silmiin. Myös hänen terävä huumorintajunsa teki – ja tekee edelleen – vaikutuksen.

Heli: Esassa ihastuin keskustelutaitoon ja avoimuuteen. Esa ei jää sanattomaksi, hänen kanssaan voin puhua mistä vain, mikä tuntuu turvalliselta ja kivalta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”