Vieraskielinen vanhus vaatii hoitajalta enemmän aikaa

Vieraskielisten vanhusten määrä Suomessa kasvaa pikkuhiljaa, ja myös vanhuspalveluissa asiakkaan äidinkieli voi yhä useammin olla jokin muu kuin suomi tai ruotsi. Jos yhteistä kieltä on vähän tai ei lainkaan, asiakkaan kohtaamiseen tulee varata enemmän aikaa.

Kuva: Mostphotos

Teksti Saija Kivimäki

Vanhuspalveluiden pitäisi nykyistä paremmin vastaamaan vieraskielisten ikääntyvien tarpeisiin, sanoo toiminnanjohtaja Siiri Jaakson Kulttuurinen Moninaisuus -Muistikeskuksesta. Keskus tekee työtä kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien ikääntyvien aseman parantamiseksi Suomessa.

– Koko hoitopolkua ei tarvitse muuttaa, mutta soveltaa sen verran, että vieraskielinen mahtuu palveluihin.

Ensimmäinen iso kynnys on palveluiden piiriin pääseminen. Se edellyttää tietoa olemassa olevista palveluista ja omista oikeuksista, usein myös omatoimisuutta ja aktiivisuutta.

Mainos

– Paljon tuudittaudutaan siihen, että perheet auttavat vieraskielisiä vanhuksia. Kaikilla iäkkäillä ei kuitenkaan ole perhettä, sukulaisia tai tuttavia. Heiltä ei myöskään voi vaatia, että vastaanotolla, jossa käsitellään intiimejä terveystietoja, tulkkina toimisi oma lapsi tai lapsenlapsi.

Varsinkin jos aikaisemmat kokemukset terveydenhuollosta ovat olleet ikäviä, vanhukset kuuntelevat herkemmin entisen kotimaan lääkäreitä ja lähipiiriään. Siitä voi seurata monenlaista harmia.

– Tiedän tapauksia, että lääkkeitä jaetaan ystävien kesken ja annostellaan omatoimisesti.

Omaa avuntarvettaan voi myös olla vaikea tunnistaa, jos kielessä ei ole siihen sopivia sanoja tai kulttuuri ei tunnista sairautta sairaudeksi.

– Vieraskieliselle on iso kynnys kertoa, että muisti pätkii. Joissain kulttuureissa muistisairaus on tabu. Saatetaan myös ajatella, että oireet ovat osa normaalia vanhenemista tai jumalan tahto, jolle ei mahda mitään.

Kohtaamiseen tarvitaan muutakin kuin kielitaitoa

Suomessa on edelleen vieraskielisiä vanhuksia vähän, mutta tilanne muuttuu nopeasti. Yli 55-vuotiaita vieraskielisiä on jo lähes 60 000, ja heidän määränsä kasvaa tuhansilla vuosittain. Ikääntyneistä vieraskielisistä noin puolet asuu Uudellamaalla. Heidän suurimmat kieliryhmänsä ovat venäjä ja viro.

Väestön ikääntyessä myös vanhuspalveluiden asiakkaiksi siirtyy yhä enemmän muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia. Muistisairauden myötä eteen voi tulla uusia kielimuureja, kun aikuisiällä opittu kielitaito alkaa pyyhkiytyä pois mielestä.

Jaaksonin mukaan hoitotyön ammattilaiset jännittävät yllättävän paljon vieraskielisten asiakkaiden kohtaamista. Saattaa käydä jopa niin, että usko omaan osaamiseen horjuu.

– Ihminen täytyy kuitenkin kohdata ihmisenä, hänen kulttuurinsa ja mahdollisten sairauksien takana.

Muistisairaan hoito on samanlaista kielestä ja kulttuurista riippumatta, esimerkiksi oikeanlaisella musiikilla on meihin kaikkiin rauhoittava vaikutus.

– Hoitajan ammattitaito ei häviä mihinkään, vaikka vastassa on vieraskielinen asiakas. Jos niin käy, pelko ja ennakkoluulot ovat ottaneet vallan. Rohkaisisin kohtaamaan ihmisen ihmisenä. Meillä jokaisella on omat elämäntarinamme, ilomme ja surumme, eikä siinä ole mitään erikoista. Sairas on sairas ja muistisairas on muistisairas.

Varaa aikaa

Ole kärsivällinen ja rauhallinen. Traumaattiset kokemukset ja pitkäaikainen stressi voivat aiheuttaa muistiongelmia, vaikka varsinaisesta muistisairaudesta ei olisikaan kyse. Vieraskielisen asiakkaan kohtaamiseen tulisi varata enemmän aikaa jo työvuoroja suunniteltaessa.

Kiinnitä huomiota kehonkieleesi

Eleiden ja ilmeiden merkitys korostuu, kun yhteistä kieltä ei ole ja tai sitä on vain hyvin vähän. Havainnollista puhetta näyttämällä käsillä tai kuvilla, mitä tarkoitat.

Opettele muutama fraasi

Jos hoidat säännöllisesti vieraskielistä vanhusta, kannattaa ehkä opetella muutama sana hänen äidinkieltään. Kielikurssille ei tarvitse lähteä, vaan mukavan ilmapiirin voi luoda jo sillä, että osaa tervehtiä ja kysyä mitä kuuluu asiakkaan omalla äidinkielellä.

Kuvakortit ja selkeä kieli käyttöön

Kun yhteinen kieli puuttuu, ota avuksesi kuvakortit. Esimerkiksi Papunetistä sellaisia voi tulostaa ilmaiseksi. Muista myös selkeä kieli: Vältä murretta ja slangia, ja puhu riittävän rauhallisesti. Käytä yksinkertaisia sanoja ja lauseita.     

Kohtaa jokainen asiakas yksilönä

Jos kielitaito riittää, anna asiakkaan kertoa, miten hän toivoo oman kulttuuritaustansa huomioitavan. Kysy ennemmin millaisia tapoja ja ajatuksia asiakkaalla on kuin millaisia tapoja hänen kulttuurissaan noudatetaan.

Valitse puheenaiheet hienotunteisesti

Ota asiakkaan menneisyys puheeksi varovaisesti. Muistisairaan mieli karkaa usein lapsuuteen, jonka useimmat meistä muistavat turvallisena ja onnellisena aikana. Vieraskielisillä kysymykset lapsuudesta tai vaikkapa omista lapsista voivat kuitenkin herättää traumaattisia muistoja.

Lähteet: Siiri Jaakson, mukes.fi, ihmisoikeuskeskus.fi, selkokeskus.fi, papunet.net

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hyväksi kuuntelijaksi voi kehittyä

Erikoistilanteiden erikoistiimi: Havu-tiimi kutsutaan paikalle, kun kehitysvammaisen asukkaan hoitaja tarvitsee apua ja uutta näkökulmaa

Opiskelija, oletko menossa kesätöihin? Nämä asiat kannattaa huomioida ennen töiden alkua