Varhaiskasvatuksessa yhteistyö perheiden kanssa kannattaa aloittaa mahdollisimman varhain

Varhaiskasvatuksen ja perheiden kasvatusyhteistyö toimii, kun vanhemmilla on mahdollisuus tulla kuulluiksi heille parhaiten sopivalla tavalla.

Kuva: JokaLapsi / Emilia Erfing

Teksti Saija Kivimäki

Miten jokainen lapsi ja perhe tuntuisi itsensä yhtä toivotuiksi varhaiskasvatukseen? Tätä varhaiskasvatuksen opettaja Kia Olkkola kertoo miettineensä paljon. Vaka-ammattilaiset ja vanhemmat tai muut lapsen huoltajat haluavat lähtökohtaisesti samaa asiaa eli lapsen parasta. Näkökulma ja ajatukset siitä, mitä kaikkea tämä pitää sisällään, saattavat kuitenkin poiketa toisistaan.

–  Jokaisella vanhemmalla tunteet ovat vahvasti läsnä, kun puhutaan omasta lapsesta. Varsinkin ristiriitatilanteissa tunteet nousevat helposti pintaan ja rapauttavat rakentavaa keskustelua.

Aloittamisen kynnystä voi madaltaa entisestään

Kasvatusyhteistyön perheiden kanssa tulisi alkaa mahdollisimman varhain. Ihanteellisimmillaan varhaiskasvatuksen työntekijä kävisi tapaamassa perhettä heidän omassa kodissaan jo ennen päiväkodin aloitusta.

– Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä tiiviimmin hänen minuutensa on kiinnittynyt kotiin ja lähimpiin ihmisiin ja sitä enemmän tulisi kiinnittää huomiota ja tukea työntekijän ja huoltajan väliseen vuorovaikutuksen sujuvuuteen ja tiedonvaihtoon.

Kotikäynneistä ei ole annettu valtakunnallista ohjeistusta, mutta joillain paikkakunnilla tai yksiköissä niitä on järjestetty. Tapa oli aikaisemmin tavallisempi, ja varhaiskasvatuksen työntekijäpulan takia on varsin ymmärrettävää, että siitä on pääosin jouduttu luopumaan.

Jos aloituskeskustelua ei voida järjestää kotona, Olkkola ehdottaa päiväkodin aloittamisen kynnyksen madaltamista niin, että vanhemmat tutustuvat tiloihin ja toimintaan ensin ilman lasta.

Mainos

– Päiväkodin aloittaminen voi jännittää myös vanhempaa, ja lapsi aistii sen. Mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sen herkempi hän on vanhempien tunteille ja mielialoille. Kun päiväkodin tilat ovat tulleet vanhemmalle edes vähän tutuiksi, hänen on helpompi kannustaa ja rohkaista lasta tutustumaan uuteen paikkaan.

Käytännössä tähänkään ei aina ole mahdollisuutta, vaan vanhempi ja lapsi tulevat yhdessä tutustumiskäynnille. Samaan aikaan tilastoissa on nähtävissä, että varhaiskasvatuksessa aloitetaan yhä nuorempana.

Tee pedagoginen työ näkyväksi

Vanhempien ja varhaiskasvatuksen yhteistyö nousee myös varhaiskasvatuslaissa aikaisempaa selvemmin esiin. Vaka-ammattilaisten asiantuntijuuden ja osaamisen rinnalle on nostettu yhä vahvemmin ajatus siitä, että vanhemmilla on arvokasta tietoa lapsensa kasvusta ja kehityksestä.

Päiväkodin arjessa kasvatusyhteistyötä tehdään päivittäisissä keskusteluissa vanhempien kanssa mutta myös vasu-keskusteluissa ja vaikkapa vanhempainilloissa. Aina ja kaikille ne eivät ole otollisimpia hetkiä. Moni vanhempi ei ehkä ole vastaanottavainen keskustelulle lasta tuodessa tai hakiessa, aamukiireen keskellä tai iltapäivällä raskaan työpäivän jälkeen. Toisille taas ei ole luontevaa ottaa mieltä askarruttavia asioita puheeksi vanhempainillassa.

Yhteistyön sujuvoittamiseksi Kia Olkkola on kehittänyt JokaLapsi-työkalun, lapsen muotoisen alustan, johon vanhemmat voivat lisätä omia ajatuksiaan tai havaintojaan sovitusta aiheesta esimerkiksi muistilapuilla, piirroksin tai valokuvin. Olkkonen on pilotoinut työkalua Espoon kaupungin varhaiskasvatuksen kanssa ja sitä on kokeiltu käytännössä muutamissa päiväkodeissa.

– JokaLapsi voidaan sijoittaa päiväkodin eteiseen tai muuhun sellaiseen paikkaan, jossa jokainen voi tutustua siihen rauhassa, oman aikataulunsa mukaan.

Käsitellyt aiheet voivat olla konkreettisia, kuten mikä lastasi kiinnostaa, tai käsitteellisempiä, kuten kunkin perheen oma arvomaailma.

– Yhteinen alusta, jolle jokainen tuo oman ajatuksensa ja konkretisoi, miten jokainen lapsi on oma, ainutlaatuinen yksilönsä mutta samalla se on koko ryhmän yhteinen symboli, jokainen lapsi tai JokaLapsi.

Olkkola huomauttaa, että samalla tullaan käsitelleeksi varhaiskasvatussuunnitelmassa määriteltyjä tehtäviä.

– Vasu tulee osaksi päiväkodin päivittäistä toimintaa eikä se jää yksinomaan muusta toiminnasta irrallisiksi asiakirjoiksi, joita täytetään vanhempien kanssa käytävissä, lakisääteisissä keskusteluissa.

Selkeät ja avoimet toimintamallit mahdollistavat sen, että niitä voivat toteuttaa päiväkodin kaikki ammattilaiset. Myös vaihtuvien sijaisten on helpompi saada käsitys siitä, mitä päiväkodissa on meneillään ja millaiset asiat lapsiryhmissä ovat juuri sillä hetkellä ajankohtaisia.

Mikä on JokaLapsi?

Kia Olkkolan kehittämä työkalu, joka voidaan sijoittaa vaikka päiväkodin eteiseen. Lapsen muotoiseen alustaan vanhemmat voivat lisätä omia havaintojaan ja ajatuksiaan sovitusta aiheesta muistilapuilla, piirroksin tai valokuvin. Mikä lastasi kiinnostaa? Mitkä ovat perheen arvot? Lue lisää Jokalapsi.com

Tarjoa erilaisia tapoja osallistua

Ole aktiivinen ja aloitteellinen vanhempien suuntaan ja tarjoa erilaisia tapoja osallistua yhteiseen keskusteluun. Huomioi myös ne vanhemmat ja perheet, jotka eivät osallistu päiväkodin tapahtumiin. Jaa tietoa vanhempainillassa käydyistä keskusteluista tai vaikkapa valokuvia päiväkodin juhlista.

Kunnioita erilaisia perheitä

Muista, että vanhemmat viime kädessä valitsevat kuinka paljon ja miten he osallistuvat lapsensa kasvatusyhteistyöhön. Taustalla voi olla monenlaisia syitä. Jos kuitenkin jokin lapsessa herättää huolen, ota asia suoraan puheeksi.

Kuuntele vanhempien asiantuntemusta

Toimiva yhteistyö edellyttää molemminpuolista luottamusta ja kunnioitusta. Perheitä kuuntelemalla varhaiskasvatuksen ammattilaiset saavat arvokasta tietoa lapsesta ja hänen elämäntilanteestansa.

Suhtaudu uteliaasti itsellesi vieraaseen

Kia Olkkolan mukaan vaikeiden asioiden puheeksiottoa pelätään liikaa. Saatetaan pelätä, että käytetään vääriä sanoja tai tullaan paljastaneeksi omat ennakkoluulot. ”Jos esimerkiksi uskonnolla on merkittävä rooli lapsen perheessä ja se on osa hänen identiteettiään, tämä puoli lapsesta jää varhaiskasvatuksessa näkymättömäksi, jos siitä ei uskalla puhua.”

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa