”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Avantouintia, jääkiekko-otteluita ja kesämökkeilyä. Kuulostaako perinteiseltä virikeohjaajan toimenkuvalta? Tällaiset puuhat kuuluvat Kirsi Sauvalan toimenkuvaan Jyränkölässä Heinolassa.

Virikeohjaajan tehtävänä on pitää yllä toimintakykyä ja vähentää yksinäisyyttä. Kuva: Anna Autio

Teksti Minna Lyhty

”…Tää yö nyt ollaan vaan ja hengaillaan, ei mennä nukkumaan, asemalla soitellaan ja svengaillaan, kun junaa odotetaan…”, Kirkan tuttu laulu soi salissa.

– Nyt kaikki mukaan junan raiteille. Laitetaan kädet kuin junan aisat ja lähdetään matkaan, virikeohjaaja Kirsi Sauvala ohjeistaa.

Meneillään on jokaviikkoinen tuolijumppa Jyränkölän Konsulinnassa Heinolassa. Vaahterasaliin on saapunut viitisentoista asukasta. Kaksi istuu pyörätuolissa, muut tavallisilla tuoleilla.

Mainos

Musiikki on alkanut rauhallisesta lämmittelykappaleesta ja tahti on kiihtynyt kappale kappaleelta. Koko vartalo treenataan läpi: käsien ja hartioiden pyörityksiä, jalkojen nostelua, kurotuksia nilkkaan, käden avaamista ja nyrkkiin laittamista ja lopuksi venyttelyä.

Kaikki ovat innolla mukana. Tunnelma salissa on iloinen ja energinen. Kun treeni on ohi, annetaan taputukset ohjaajalle ja toisille jumppaajille. Lopuksi siirretään tuolit ja pöydät paikalleen.

–  Oliko liian rankkaa? Kirsi kysyy.

–  Ei ollut, vastaa Päivi Koski ja tarjoaa Kirsille hartiahierontaa.

–  Päivi on minun luottohierojani, Kirsi tuumaa nauraen.

Raija Kaartinen tulee kysymään, pääsisikö kuntoiluhuoneeseen treenaamaan puolapuille. Kirsi lähtee avaamaan oven ja antaa pari vinkkiä liikkeisiin.

–  Älä tee kerralla liian pitkään, ettet tule kipeäksi, Kirsi muistuttaa, kun poistuu kuntoiluhuoneesta.

Avantouintia aamutuimaan

Jyränkölän Setlementti ylläpitää seitsemää yksikköä, joista kuusi sijaitsee Heinolassa ja yksi Lahdessa. Kirsi on jokaisessa Heinolan yksikössä yhtenä päivänä viikossa.  Suurin osa asukkaista on vanhuksia, jotka asuvat joko ryhmäkodissa tai palveluasunnossa. Yhdessä yksikössä asuu mielenterveys- ja päihdekuntoutujia vuokra-asunnoissaan. Kirsi järjestää heille omaa ohjelmaa.

Kirsin päivä virikeohjaajana on yleensä aina vauhdikas. Ennen kello kymmenen tuolijumppaa hän on jo valmistellut päivän toimintatuokioita ja käynyt avannossa asukkaan kanssa.

Mainos

– Aiemmin tykkäsin vain lämpimistä vesistä. Sitten asukas pyysi, että saattaisin hänet avantouintipaikalle. Ajattelin, että jos kerran hän uskaltaa mennä avantoon, täytyy minunkin kokeilla. Nyt olemme käyneet jo useamman vuoden kerran viikossa yhdessä uimassa, jos sää vain sallii. Avantouintiin saa lähteä mukaan kuka tahansa asukkaista, mutta muita kiinnostuneita ei ole ollut. Uintipaikka on täältä muutaman sadan metrin päässä. Jäin itse harrastukseen niin koukkuun, ettei minulle riitä enää kerta viikossa, Kirsi kertoo nauraen.

Uusiin harrastuksiin heittäytyminen on tarpeellinen taito virikeohjaajan työssä. Kirsin tehtävänä on järjestää asukkaille mielekästä tekemistä. Jyränkölässä ei puhuta virikeohjaajasta vaan arjen ilonasta. Se kertoo toimenkuvasta paljon.

– Otan toiminnan suunnittelussa huomioon asukkaiden toiveet. Perusohjelmaan kuuluu jumppaa, leivontaa, levyraati, bingo, keilausta ja askartelua. Niiden lisäksi keksimme aina jotain uutta.

Kirsi kertoo, että viriketoiminnan tavoitteena on ylläpitää toimintakykyä erilaisilla menetelmillä ja vähentää yksinäisyyttä.

– Asukkaat tutustuvat toisiinsa, kun he osallistuvat yhteiseen tekemiseen. Samalla myös mieliala kohenee.

Tiukka keilauskisa

Tuolijumpan jälkeen Kirsi kiiruhtaa muistisairaiden ryhmäkotiin Koivukotiin. Siellä on parhaillaan menossa pehmokeilauskisa.

– Jari näyttää, miten keilataan. Hänellä on ennätys tässä lajissa. Sitten Alpo heittämään, Kirsi kannustaa.

Keilausta vetää Sonay Cekrige, joka työskentelee yhdessä Kirsin kanssa. Turkista Suomeen muuttaneen Sonayn tavoite on oppia työssä paremmin suomea.

Mainos

– Hän osaa jo niin hyvin, että voi vetää tuokioita yksin. Kävimme aamulla yhdessä läpi tämän päivän ohjelman ja jaoimme tehtäviä, Kirsi kertoo.

Kun peli näyttää sujuvan ilman Kirsiäkin, hän päättää pitää lounastauon. Kahdeltatoista päivä jatkuu leipomisella. Lounaalle hän istahtaa Jyränkölän ravintolaan Kymenkartanoon, joka on suosittu myös muiden heinolaisten keskuudessa.

Kirsi on työskennellyt Jyränkölässä vuodesta 2007 lähtien, aluksi laitoshuoltajana, vuodesta 2013 lähihoitajana.

– Olen viihtynyt täällä niin hyvin, etten ole nähnyt syytä vaihtaa paikkaa. Viimeiset kolme vuotta olen ollut arjen ilonana. Siirryin tähän työhön, kun selkäni ei kestänyt enää hoitotyötä. Tämä työ tuntuu omalta. Hoitajanakin olin aina keksimässä jotain puuhaa asukkaille.

Kirsi kokee, että lähihoitajan koulutus on nykyiseen työhön sopiva. Virikeohjaajalla pitää olla tietoa muistisairauksista ja muista sairauksista sekä taitoa auttaa liikkumisessa. Tuokioiden ohjaamiseen on tullut osaamista kokemuksen karttuessa.

– Olen luonteeltani hiljainen ja esillä oleminen jännitti aluksi. Vedin tuolijumpan ennen tiukasti suunnitelmani mukaan, nyt osaan ottaa jo rennommin. Olen opiskellut tuolijumpan ohjaamista Youtube-videoiden avulla ja osallistuin myös koulutukseen.

Pullaukkoja ja -akkoja

Lounastauon jälkeen Kirsi Sauvala laittaa pullataikinan kohoamaan. Leipomispäiviä pidetään Jyränkölän kaikissa yksiköissä. Hoitajat saattavat Koivukodin asukkaita pöydän ääreen.

Kirsi kertoo, että toisinaan on vaikeaa saada asukkaita osallistumaan yhteisiin puuhiin.

– Muistisairas saattaa sanoa, ettei jaksa leipoa. Kun sitten vain annan taikinaa palan, siitä syntyy pullia vanhalla rutiinilla.

Näin käy nytkin. Taikinaa pyöritellään pulliksi. Pellille ilmestyy myös pullaukkoja ja -akkoja. Yksi asukkaista voitelee pullat.

Tunnelma on rento. Kaikki keskittyvät tehtäväänsä. Samalla rupatellaan ja muistellaan entisaikojen leipomispäiviä. Lauantaisin leivottiin ja siivottiin. Se kuului viikkorutiineihin.

Pari hoitajaa liittyy hetkeksi leipojien seuraan. Kun viimeinen pelti saadaan uunista ulos, on pullakahvien aika. Sen jälkeen jotkut lähtevät laulamaan saliin. Kansalaisopiston opettaja käy pitämässä musiikkihetken kerran viikossa. Kirsi menee mukaan, koska muistisairaita ei voi jättää saliin yksin.

Jyränkölässä käy paljon vierailijoita järjestämässä erilaista toimintaa.

– Täällä käyvät Heinolan musiikkiopiston opiskelijat soitta­­massa ja päiväkodin lapset laulamassa. Seurakunnan työntekijät pitävät hartaushetkiä. Vapaaehtoiset vetävät karaokea ja miesten kerhoa. Kaverikoiratkin käyvät ilahduttamassa.

Vapaaehtoiset ovat keskeinen osa Jyränkölän arkea.

– He tekevät tärkeää työtä. He ovat auttamassa myös tapahtumissa ja vievät asukkaita ulkoilemaan. En tiedä, miten edes tulisimme toimeen ilman heitä. Arvostan suuresti heidän työtään.

Elämäniloa ja elämyksiä

Kirsi rytmittää omat tuokionsa muun toiminnan lomaan. Hän suunnittelee ohjelman aina pari kuukautta etukäteen, jotta kaikilla on ennakkoon tiedossa, mitä talossa tapahtuu.

–  Otan suunnittelussa huomioon vuodenajat ja juhlapäivät. Kesäisin teemme retkiä Jyränkölän kesämökille, jossa heitetään tikkaa, grillataan ja saunotaan. Toisinaan tuon kotoa pari kanaa kuopsuttelemaan maata aidatulle pihalle. Asukkaat pääsevät seuraavaan niiden puuhia ja jopa silittämään niitä. Arkipäivänä saatamme käydä viikkomessussa kirkossa.

Kun kansalaisopiston lauluhetki päättyy, Kirsi vaihtaa lennosta toiseen tehtävään. Hän vetää mielenterveyskuntoutujien ryhmän toimintaa.

Jyränkölässä ei puhuta virikeohjaajasta
vaan arjen ilonasta.
Se kertoo toimenkuvasta paljon.

–  Tänään pelailemme pelejä ja kuuntelemme musiikkia. Toisinaan käymme luontoretkillä, museoissa ja jääkiekko-otteluissa. Saatan tehdä työvuoron iltapainotteisesti tarpeen mukaan.

Vuoro päättyy kirjaamiseen. Sen jälkeen hän vielä hetken valmistelee seuraavan päivän toimintaa.

–  Huomenna järjestämme teekutsut. Leivomme ensin tarjottavat yhdessä ja sitten katamme pöydän kauniiksi. Tässä työssä parasta on se, että saan tarjota asukkaille elämäniloa ja elämyksiä.

Jyränkölän setlementti on ihmisen puolella

Jyränkölän setlementti on vuonna 1944 perustettu yhteiskunnallinen yritys, jonka tuotto käytetään yhteiskunnallisen hyvän tuottamiseen. Toimintaan kuuluu palveluasuminen, koulutus, maahanmuuttaja- ja vapaaehtoistyö, ravintolapalvelut sekä työllistäminen ja kehittämisprojektit. Toiminta on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Merkittävä rooli on vapaaehtoistyöntekijöillä. Yli 120 vapaaehtoista tekee yli 16 000 tuntia vuodessa.

Kurkkaa kuvia Jyränkölän arjesta Instagramista @arjenilonanmatkassa

Virikeohjaajan teesit

  • Anna aikaa asukkaalle
  • Kuuntele
  • Ole oma itsesi, hulluttele
  • Heittäydy eri rooleihin
  • Pidä rento asenne ja iloinen mieli
  • Ole hienotunteinen ja kunnioittava
  • Tarjoa elämäniloa ja elämyksiä

Sinua voisi kiinnostaa myös

Keikkaa pukkaa – Eläkeläishoitajalle riittää töitä

Jos hoitaja katoaa kesken työpäivän, kukaan ei välttämättä osaa kaivata häntä – 6 vinkkiä turvalliseen kotihoitoon

Satu Sieppi opiskeli uuden ammatin 57-vuotiaana – Hammashoitaja on ennakoinnin ammattilainen