Supercellin päiväkoti: Leikkipaikkana koko maailma

Helsinkiläisessä By the Sea -päiväkodissa kasvatetaan maailmankansalaisia suomalaisin opein.

Lähihoitaja Katie Upsall haluaa työssään kannustaa lapsia ilmaisemaan tunteitaan. Kuva: Jussi Helttunen

Teksti Saija Kivimäki

Peliyhtiö Supercellin aulassa suurikokoisella maailmankartalla vilkkuvat pisteet näyttävät reaaliajassa, missä Clash Royalea ja yhtiön muita tunnettuja pelejä pelataan.  Aamupäivällä Suomen aikaa kirkkaimpana kartalla vilkkuu Eurooppa, mutta valonpilkkuja näkyy myös pitkin Yhdysvaltain itärannikkoa, jossa eletään vasta aamuyön tunteja, ja useissa Aasian maissa, jossa päivä on ehtinyt jo pitkälle iltapäivään.

Mainos

Kun aulasta jatkaa matkaa käytävän päähän, päästään New Nordic Schools -ketjun kaksikieliseen By the Sea -päiväkotiin. Sinne osa peliyhtiön työntekijöistä tuo lapsensa hoitoon työpäivän ajaksi. Joogasalissa on käynnissä Meritähtien ohjattu leikkituokio. Harjoitteluaan suorittava varhaiskasvatuksen opiskelija Chi Johansson arvuuttelee englanniksi.

– Mikä tämä on? Kyllä, se on punainen, mutta mikä se on? Ei ole vihreä, se on punainen. Mikä se on?

Lopulta oikea vastaus löytyy. Sehän on punainen pallo!

Päiväkodin kaikki työntekijät ymmärtävät suomea ja englantia, mutta lasten kanssa pyritään puhumaan johdonmukaisesti vain yhtä kieltä, kertoo päiväkodin johtaja Mira Slawinski. Leikit, laulut ja toiminnallinen tekeminen tukevat ymmärtämistä. Tarvittaessa puhetta visualisoidaan tai käytetään muita keinoja myös silloin kun yhteistä kieltä ei vielä ole.

– Tavallista on, että lapsella on kotikielenä vielä jokin kolmas kieli. Päiväkodissa jokaiselle lapselle tehdään oma kielisuunnitelmansa. Jollain se voi olla englannin vahvistaminen. Jossain perheessä tarkoituksena on jäädä Suomeen pidemmäksi aikaa, jolloin tavoitteena on, että lapsi oppii suomea, omaksuu paikallista kulttuuria ja voi aloittaa täällä koulunsa.

Uusia ja vanhoja perinteitä

Supercellillä on Helsingissä noin 270 työntekijää 45 eri maasta. Mantereet ylittävä kansainvälisyys on arkista myös useimmille päiväkodin lapsille. Päiväkodin 30 lapsesta noin puolet on Suomesta ja puolet jostain muualta. Lasten perheet ovat noin kymmenestä eri kulttuurista, Slawinski laskeskelee.

Lasten erilaiset taustat rikastuttavat päiväkodin arkea monin tavoin. Kun alkuvuodesta eteläisellä Tyynellämerellä Tongan saarivaltiossa purkautui tulivuori, se kiinnosti lapsia niin, että tulivuoriin päätettiin tutustua päiväkodissa tarkemmin. Suomessa pienesti uutisoidut ulkomaan tapahtumat voivat olla hyvin henkilökohtaisia lapsille, joilla sukulaisia ja siteitä maapallon eri puoliskoilla.

Moninaisuus näkyy myös esimerkiksi siinä, miten päiväkodissa huomioidaan vuoden kulkuun liittyvät juhlat. Helmikuun alussa päiväkodissa vietettiin kiinalaista uuttavuotta ja kuukautta myöhemmin laskettiin pulkalla mäkeä ja leivottiin laskiaispullia.

– Eräs äiti käänsi meille englanniksi kiinankielisen lastenkirjan uuteenvuoteen valmistautumisesta, jota luimme lapsille ja sitä kautta tutustuimme perinteisiin. Toisaalta monet asiakasperheet kokevat tärkeiksi myös sen, että lapset kotoutuvat ja esimerkiksi käyvät talvella hiihtämässä.

Eväitä aikuisuuteen

By the Sea aloitti toimintansa vuoden 2020 alussa keskellä korona-aikaa. Ensimmäisten joukossa uuteen työyhteisöön hypännyt Katie Upsall, 34, on tyytyväinen valintaansa. Hänellä on pitkä kokemus pääkaupunkiseudun englanninkielisistä päiväkodeista. Suurin ero edellisiin työpaikkoihin Katien mukaan on työn tekemisen tahti.

– Päivää ei ole ahdettu täyteen ohjelmaa eikä asioita tarvitse tehdä kiireellä.

Kun Katie istahtaa lattialle, syliin kiipeää heti pari lasta, eikä kenelläkään ole juuri sillä hetkellä hoppu mihinkään. Huomio kiinnittyy sateenkaarenväriseen liskotatuointiin käsivarressa.

– Tämäkö? Ei tähän liity mitään syvällistä merkitystä. Ystäväni opiskeli tatuoijaksi ja halusi harjoitella värien käyttöä. Olin hänelle koekaniinina.

Suomessa yli kymmenen vuotta asunut Katie kertoo olevansa kotoisin englantilaiselta lammastilalta ja viihtyvänsä hyvin Helsingissä, jossa ”ihmiset ovat rauhallisia ja elävät omissa oloissaan”.

Työssään hän haluaa kannustaan lapsia ennen kaikkea ilmaisemaan itseään ja omia tunteitaan.

– Elin itse lapsuutta, jossa ikäviä tunteita ei saanut näyttää, ja sen jäljet ovat vaikuttaneet elämääni vielä aikuisiällä. Toivon, että nämä lapset voivat rohkeasti olla sellaisia kuin ovat.

Mira Slawinski on niin ikään sitä mieltä, että usko omaan itseensä ja osaamiseensa ovat tärkeimmät taidot tämän hetken lapsille. Maailma muuttuu nopeammin kuin aikaisemmin, ja muutoksessa pärjätäkseen tarvitaan kykyä luovia erilaisissa tilanteissa.

– Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta lapsia voi rohkaista ajattelemaan ja kokeilemaan itse sen sijaan, että vastaukset annettaisiin valmiina. Virheet ovat mahtavia oppimisen kokemuksia. Ne osoittavat, että vaikeimmistakin tilanteista voi selvitä.

Poikkeuksellisen tiivis yhteisö

Supercellin päiväkodista puhuttaessa ensimmäisenä mieleen tulevat peleistä tutut hahmot, esimerkiksi Brawl Stars -pelin Frank, Mecha Bo ja Nita Bear, joiden näyttävät patsaat tervehtivät ulkona pääkonttorin ohi kulkevia.

Vanhempien työpaikan ja päiväkodin likeisyys tuottaa sosiaalista yhteenkuuluvuutta, sanoo Mira Slawinski. Perheet tuntevat toisensa paremmin kuin keskivertopäiväkodissa ja he viettävät aikaa yhdessä työ- ja päiväkotipäivien ulkopuolella.

– Yhteisöllisyys näkyy ihan jo fyysisessä läheisyydessä, vanhempia kohdataan päiväkotipäivän aikana ja myös toimitilat ovat osittain Supercellin kanssa yhteisiä.

Toimintaa on koko päiväkodin olemassaolon ajan värittänyt koronapandemia ja sen tuomat rajoitukset. Slawinski arveleekin, että yhteisöllisyys syventyy yhä ajan myötä ja rajoitusten hellitettyä. Muutoin päiväkoti on johtajan mukaan puitteistaan huolimatta ihan tavallinen päiväkoti, joka toteuttaa suomalaista pedagogiikka.

Päiväkodin sisustuksessa tai lasten leikeissä digitaaliset pelihahmot eivät juurikaan seikkaile.

– Lapset tunnistavat hahmoja ja tietävät, että heidän vanhempansa työ liittyy jotenkin niihin, mutta eivät digitaaliset pelit ole osa päiväkodin arkea sen enempää kuin muissakaan päiväkodeissa. Käytössä on tabletit ja niillä saatetaan joskus pelata oppimispelejä.

Ruutuajan sijaan aikaa käytetään varsinkin leikkimiseen, mikä onkin suomalaisin varhaiskasvatuksen erityispiirre.

– Usein luullaan, että opettajajohtoinen akateemisten taitojen opetteleminen on hyvän varhaiskasvatuksen merkki ja että sen laatua mitataan luettujen kirjojen ja paperille tehtyjen tehtävien mukaan. Meillä oppi tuodaan leikin ja yhdessä tekemisen lomaan.

Suomalaisia erityispiirteitä

Suomalainen koulujärjestelmä on pärjännyt hyvin kansainvälisissä vertailuissa ja myös suomalaista varhaiskasvatusta arvostetaan maailmalla. Hämmästyksiltä ei kuitenkaan vältytä, kun muista kulttuureista tulevien perheiden lapset aloittavat suomalaisessa päiväkodissa.

Suomessa varhaiskasvatus on kokonaisuus, johon kuuluu opetuksen lisäksi hoito ja kasvatus. Esimerkiksi Katien synnyinmaassa Britanniassa opetus on eriytetty ja alkaa varhaisemmalla iällä kuin Suomessa. Siellä vanhimmat By the Sean lapsista olisivat jo aloittaneet koulutaipaleensa ja tottuneet istumaan päivät pulpetin ääressä.

– Leikkiminen on yhtä lailla kasvatustilanne kuin mikä tahansa muu. Vaatii herkkävaistoisuutta huomata, millaista ohjausta lapset tarvitsevat. Pienemmät lapset keskittyvät usein havainnoimaan, isommat lapset haluavat tutkia ja tehdä itse.

By the Seassa suomalaista pedagogiikkaa on höystetty soveltuvin osin Montessori ja Reggio Emilia -pedagogiikoilla. Lapsille esimerkiksi tarjotaan päivittäin tai lähes päivittäin Mindfulness-hetkiä.

– Mindfulness tavoitteena on auttaa lapsia leikin keinoin pysähtymään hetkeen. Sillä on yhteys oppimiseen ja se sopii mielestämme hyvin varhaiskasvatukseen.

Runsaan leikkimisen lisäksi toinen suomalaisen varhaiskasvatuksen erityispiirre on se, että päiväkodissa ulkoillaan päivittäin. Perheitä ohjeisestaan tarvittaessa sopivien vaatteiden ja varusteiden hankinnassa.

– Vanhemmat saattavat ajatella, että tavalliset vuorettomat kumisaappaat riittävät, vaikka talvikumisaappaat ovat aivan eri asia, ja niihinkin pitää tarvittaessa mahtua villasukka sisään.

Muualta tulevat vanhemmat saattavat myös herkemmin toivoa, ettei huonolla säällä ulkoiltaisi lainkaan.

– Vanhempien toiveesta emme jää sisälle vaan ulkoilemme, kuten Suomessa ulkoillaan, Mira Slawinski toteaa.

 

Päiväkoti By the Sea

Kaksikielinen By the Sea sijaitsee Helsingissä peliyhtiö Supercellin pääkonttorin katutasossa. Päiväkoti on suunnattu Supercellin työntekijöiden lapsille.

Aloitti toimintansa vuoden 2021 alussa.

Päiväkodissa on kaksi ryhmää, joissa 1–6-vuotiaita lapsia yhteensä noin 30 lasta. Esiopetuksen on määrä alkaa ensi syksynä.

Noudattaa suomalaista varhaiskasvatusjärjestelmää, johon on otettu vaikutteita Montessori ja Reggio Emilia -pedagogiikoista.

 

Työpaikan päiväkoti on harvinaisuus

Peliyhtiö Supercellin työntekijöiden lapsille suunnattu By the Sea -päiväkoti on osa New Nordic Schools -yritystä, joka vie maailmalle suomalaisen opetussuunnitelman hyviä käytäntöjä.

Yritysten yhteydessä sijaitsevat päiväkodit ovat Suomessa harvinaisia, sillä oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen on kaikilla alle kouluikäisillä lapsilla perheen tilanteesta riippumatta.

Ennen vanhaan, ennen kuin kunnille 70-luvulla säädettiin velvollisuus järjestää päivähoito, lastenseimiä ja -tarhoja perustettiin myös tehtaiden yhteyteen. Niiltä ajoilta tähän päivään on säilynyt vain Fazerin tehdaspäiväkoti Vantaalla.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tiina Auvinen: ”Olen huomannut, että nuoremmatkin hoitajat ovat nykyään aktiivisia ja valveutuneita edunvalvonnan asioissa”

Taina Viinikainen: ”Hyvä luottamusmies ei pyllistä kumpaankaan suuntaan, hän on reilu sekä jäsenille että työnantajalle”

Sanna Ängeslevä: ”Jäsenen helpottunut itku raskaan kuulemisen jälkeen tai onnellinen hymy oikeudenmukaisen onnistumisen keskellä säilyvät mielessäni pitkään”