Suomi haltuun sana kerrallaan – ukrainalainen Elena tekee vanhustyötä Valkeakoskella

Vuosi sitten Elena Havryliukilla ja Heidi Tannerilla ei ollut ainoatakaan yhteistä sanaa. Nykyään he ovat ystäviä ja työkavereita hoivakoti Wäinämöisessä.

”Olen päättänyt, että minun täytyy elää elämääni Suomessa ja nauttia, jos se on mahdollista", sanoo Elena (vasemmalla). Kuva: Laura Vesa

Teksti Marjaana Tunturi

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan varhain aamulla 24. helmikuuta 2022. Kolmen viikon kuluttua ukrainalainen teho-osaston sairaanhoitaja Elena Havryliuk saapui Suomeen miehensä ja neljän lapsensa kanssa. Pari kuukautta myöhemmin hän aloitti hoiva-avustajana Valkeakosken kaupungilla hoivakoti Wäinämöisessä. Työpaikan järjesti lähihoitaja Heidi Tanner.

– Olen niin kiitollinen Heidille. Hän hankki minulle työpaikan ja otti tehtäväkseen opettaa minulle sekä kielen että sen, kuinka täällä tehdään työtä, Elena kertoo puhelimen kääntäjän avulla.

Naiset tapasivat Ukrainan avustuskeräyksen toiminnassa huhtikuussa 2022. Kun Heidi sai tietää, että Elena on ammatiltaan sairaanhoitaja, hän ehdotti esihenkilölleen, että Elena palkattaisiin työhön Wäinämöiseen.

– Minun piti kysyä asiasta työkavereiltani. Esimieheni sanoi, että jos Elenan mukana olo olisi kaikille ok, hänet palkattaisiin. Näin kävi ja Elena aloitti työt toukokuussa, Heidi kertoo.

Mainos

Toinen tekee, toinen puhuu

Alkuun Heidi ja Elena olivat samassa työvuorossa ja tekivät kaiken yhdessä. Työskentely oli hidasta, jotta Elena oppisi. Työtehtävien lisäksi piti oppia kieli. Koska yhteistä kieltä ei ollut, naiset puhuivat puhelimen kääntäjän avulla.

Alkuvaiheen jälkeen naiset jatkoivat työskentelyään niin, että Elena teki ja Heidi puhui. Näin Elena oppi sanoja.

– Nosta jalka, nosta käsi, ylös, alas, Heidi ja Elena muistelevat nauraen.

Kun Elena oli oppinut perustyöt, naiset alkoivat tehdä työtä viereisissä huoneissa, huutoetäisyydellä.

Sitten tuli heinäkuu ja Heidi jäi kesälomalle. Elena alkoi hoitaa asiakkaita yksin ja kaikki sujui hyvin. Koska joku työkavereista oli aina nimetty Elenan tueksi, kaikkien oli tässä vaiheessa rohkaistuttava käyttämään puhelimen kääntäjää.

Teholta vanhustyöhön

Elena Havryliuk työskenteli Ukrainassa sairaanhoitajana teho-osastolla. Työvuoro kesti 24 tuntia, sen jälkeen oli kolme päivää vapaata. Työtahti oli raskas, ja Elenan mukaan Suomessa jää perheelle enemmän aikaa.

Vaikka entinen työ Ukrainassa oli hyvin toisenlaista, Elena kokee pärjäävänsä vanhustyössä hyvin. Heidi on huomannut, että Elenalla on paljon näkemyksiä siitä, miten asioita voisi tehdä vanhustyössä toisin. Kun tulee ulkopuolelta, on helppo huomata työtapojen pulmakohtia.

Vanhusten hoitaminen on tosin monelle ukrainalaisille tuttua, koska omat vanhemmat ja isovanhemmat hoidetaan itse, jos se vain suinkin on mahdollista.

– Ukrainassa vanhainkoteja on vähän ja niissä on vain vanhuksia, joilla ei ole läheisiä. Hoidimme siskoni kanssa isoisoäitiämme, kun tämä makasi sairaana vuoden. Siskonikin on sairaanhoitaja ja hän hoitaa nyt huonossa kunnossa olevaa isääni, Elena kertoo.

Wäinämöisen asukkaista yksi osaa puhua kääntäjään ja lukea siitä Elenan puhumat asiat. Kaksi asiakasta ymmärtää venäjää, ja myös Elenan ukrainaa, mutta vain toinen heistä vastaa venäjäksi.

Kun osastolla kuuluu iloinen huudahdus ”Heidi, apua!” on todennäköisimmin kyse siitä, että Elenan ja asiakkaan kommunikointi tarvitsee vielä tuekseen Heidiä.

Ajatukset työhön ja arkeen

Elenan ajatukset olivat Ukrainassa ja sodassa, kun hän aloitti vuosi sitten hoiva-avustajana Wäinämöisessä. Työ antoi mahdollisuuden keskittyä muihin asioihin.

– Silloin laskimme päiviä toivoen, että sota loppuisi. Ainoa unelmani on, että sota loppuisi. Olen kuitenkin päättänyt, että minun täytyy elää elämääni täällä ja nauttia elämästä, jos se on mahdollista.

Vapaa-aika täyttyy kielen opiskelun lisäksi hiihdosta, kalastuksesta, saunomisesta ja uimisesta perheen kanssa. Työkavereiden menoista Elena pysyy Heidin mukaan perillä WhatsApp-ryhmän avulla: kuka on tanssimassa, kuka retkellä, kenellä on koira ja kenellä mies kipeänä.

– Joo, ja kuka on juhlimassa.

Elena nauraa.

– Olen niin kiitollinen Heidille ja Ukrainakeräyksen Riinalle, jotka ovat auttaneet minua myös arjen asioissa. Ja osaston henkilökunnalle. He ovat tukeneet minua koko ajan.

– Ja minä olen kiitollinen, että Elena on täällä. Alkuun oli vähän ihmettelyä, mutta nykyään Elena on kaikkien mielestä ihana, sanoo Heidi.

– Yksi asiakas kohteli minua ensin erittäin epäilevästi, mutta sitten löysimme ymmärrystä toisiamme kohtaan. Nyt koen, että hän ymmärtää, että pidän hänestä huolta. Meillä sujuu hyvin. Toivon, että saan jatkaa Suomessa vanhustenhoitajana, kertoo Elena.

– Rohkaisen kaikkia ottamaan ukrainalaisia töihin. Se on avartavaa ja tuo paljon iloa. Kaikki vaiva, mitä on, tulee tuplana takaisin, Heidi kertoo.

”Kaikki on hyvin”

Helmikuussa 2023 Elenan työpäivä käynnistyy kertaamalla tulevan päivän tehtäviä kääntäjän avulla. Sen jälkeen hän tekee töitä kuten muutkin, ja pystyy jo kirjaamaan koneelle vatsan toiminnan ja suihkussa käynnin. Jos jotakin kysyttävää tulee, hän kysyy.

Vaikka Elena opiskelee suomea myös kielikurssilla, Heidin opetus on ollut hänelle korvaamatonta.

– Heidi aloitti muistikirjan, johon hän kirjoitti ylös ainakin kaksi uutta sanaa tai pientä lausetta päivittäin. Sitten hän otti niistä kopiot, jotka ripustin kotona seinälle, Elena kertoo.

– Afasia-kortteja käytimme myös. Olet ollut koko ajan mukana kahvilla, raporteilla ja aamupalaverissa, jotta kuulet suomea. Tarvittaessa käännän, lisää Heidi.

Tällä hetkellä Elena ymmärtää paljon, ja sanavarasto kasvaa nopeasti, mutta kielioppi tuntuu vaikealta ja siksi puhuminen on vielä hankalaa.

– Ensimmäinen kokonainen lauseesi oli ”kaikki on hyvin”, erään asiakkaan lausahdus, Heidi muistelee hymyillen.

Elenaakin hymyilyttää.

– Kyllä, kaikki on hyvin.

Heidin terveiset kielitaidottoman työkaverille

  • Ole rohkea ja avoin.
  • Pyydä uusi työkaveri mukaan kaikkeen tekemiseen ja palavereihin.
  • Varmista, että viesti menee todella oikein perille.
  • Käytä apuna puhelimen kääntäjää ja kuvakortteja.
  • Kirjoita työkaverille vihkoon lauseita kuten ”odota hetki”, ”noustaan ylös”, ”saanko auttaa”.
  • Muistele omia ensimmäisiä työpäiviäsi uudessa työpaikassa. Kaikilla menee aikaa oppia talon tavoille. Kielitaidoton tarvitsee erityisannoksen tukea ja huomiota.
  • Ottaisin koska vain saman haasteen uudelleen vastaan, joten rohkaisen muitakin.

Elenan terveiset työnantajille

  • On ollut mielenkiintoista nähdä, millaista vanhustenhoito Suomessa on.
  • Ukrainassa sukulaiset hoitavat vanhukset ja vain harva vanhus on hoitokodissa.
  • Uskaltakaa palkata ukrainalaisia hoitajia! Olemme ahkeria ja vastuuntuntoisia ihmisiä.
  • Ukrainassa sairaanhoitajan koulutus on korkeatasoinen ja monipuolinen ja siihen kuuluu paljon työharjoittelua.
  • Työkavereiden tuella me ukrainalaiset opimme nopeasti työn ja kielen.

Elenan haastattelu on tehty puhelimen kääntäjän avulla ja Heidin tukemana.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Kouluyhteisöohjaaja Mika Önkki: ”On tärkeä osata erottaa, milloin kyse on tavallisista teini-iän kuohuista ja milloin vakavammasta ongelmasta”

”Työpäivä voi alkaa avantouinnilla asukkaan kanssa” – Virikeohjaaja Kirsi Sauvala järjestää ohjelmaa palvelutalon asukkaiden arkeen

Lähihoitaja toteuttaa lääkehoitoa koulussa