Sallikaa lasten pomppia lätäköissä – liikunta on iloa, leikkiä ja yhdessä tekemistä

Lapset haluavat juosta, pomppia, kiipeillä, tehdä kuperkeikkoja sekä leikkiä hippaa ja palloleikkejä. Aikuiset saattavat rajoittaa lasten liikkumista turhilla säännöillä ja kielloilla.

lapsen kasvatus leikkiminen

Ulkona on parhaat puitteet lapsen fyysiselle aktivisuudelle. Siellä kasvattajan kannattaa innostaa lasta ja viedä leikkiä eteenpäin. Kuva: Ingimage

Teksti Minna Lyhty

Kun kolmivuotias lapsi näkee vesilätäkön, hän haluaa mennä siihen pomppimaan. Aikuiset kieltävät yleensä tämän puuhan vaatteiden likaantumisen vuoksi. Lasten liikunnan asiantuntija Nina Korhonen haluaa haastaa aikuiset muuttamaan asenteitaan.

– Voisivatko aikuiset mahdollistaa pomppimisen lätäköissä? Mikä ilo siitä voisikaan syntyä. Päiväkodin kasvattajat voisivat jo aamulla kertoa vanhemmille, että tänään meillä on kurahyppelypäivä. Puuhaan tarvitaan vain kurahousut ja kumisaappaat.

Korhonen on ollut suunnittelemassa ja koordinoimassa valtakunnallista Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelmaa. Sen tavoitteena on, että jokaisella lapsella olisi päivittäinen mahdollisuus liikkumiseen ja liikunnan iloon.

Lataa SuPer-lehden e-julkaisu: Työkaluja varhaiskasvatukseen!

Tällaiselle ohjelmalle on suuri tilaus, sillä tutkimusten mukaan lapset eivät liiku riittävästi päiväkodissa eivätkä vapaa-ajalla. Vain 10–20 prosenttia alle kouluikäisistä lapsista saavuttaa suositusten mukaisen kolmen tunnin päivittäisen fyysisen aktiivisuuden määrän. Liikunta voi olla teholtaan erilaista: vauhdikasta liikkumista, reipasta ulkoilua ja kevyttä fyysistä puuhastelua.

– Kolmeen tuntiin lasketaan kaikki fyysinen aktiivisuus, kuten päiväkotiin kävely, keinuminen, tasapainoilu, hippaleikit, kiipeily ja metsäretkeily.

Lapset liikkuvat liian vähän lapsen terveyden, hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta. Monipuolinen fyysinen aktiivisuus on yhtä tärkeää kuin ravinto ja lepo.

– Fyysinen aktiivisuus parantaa toimintakykyä ja motoriikkaa, ehkäisee ylipainoa ja sairauksia sekä parantaa mielialaa ja vähentää psyykkistä kuormittuneisuutta. Ennen kaikkea liikunta tuo iloa. Se on positiivista yhdessä tekemistä.

Korhosen mukaan päiväkodissa liikkumisen esteenä voi olla liiallinen turvallisuushakuisuus. Liikunnan lisääminen lasten arkeen vaatii ajattelun muutosta ja uusia toimintatapoja.

– Kasvattajien pitää miettiä, edistävätkö vai rajoittavatko säännöt liikkumista. Myös päivän rytmi kannattaa tarkastaa. Esimerkiksi liikuntasalia käytetään harvoin heti aamusta, mutta voisiko tapaa muuttaa. Lapset voisivat heti päiväkotiin tullessaan mennä sinne leikkimään.

Korhosen mielestä ulkoilun porrastaminen on mainio tapa ottaa tilat parempaan käyttöön. Kun porukkaa on vähemmän, tilaa liikkua on enemmän.

– Lapsille täytyy tarjota liikkumiseen innostavia välineitä. Liikuntavälineet saattavat olla kaapissa, josta niitä ei saa ottaa. Ne kannattaa pitää helposti saatavilla.

Korhosen mukaan kolmivuotias tarvitsee enemmän palloa kuin värikyniä. Liiketoimintojen kehitys lähtee liikkeelle karkeasta motoriikasta.

Ulkona on parhaat mahdollisuudet fyysiselle aktivisuudelle.  Siellä kasvattajan tehtävänä ei ole vain valvoa, vaan myös innostaa ja viedä leikkiä eteenpäin.

Korhonen korostaa lasten osallisuutta.

– Kasvattajat on koulutettu tekemään hienoja suunnitelmia ja toteuttamaan ne. Lapset pitää ottaa mukaan liikunnan suunnitteluun ja heidän mielenkiinnon kohteensa täytyy huomioida.

Juttu on julkaistu alun perin SuPer-lehdessä 5/2017. Verkkojulkaisua varten päivitetty 31.8.2020 tieto Liikkuva varhaiskasvatus -ohjelman uudesta nimestä ja poistettu tieto ohjelmaan osallistuvien päiväkotien määrästä.

Kiinnostaako tieto varhaiskasvatuksesta? Lataa itsellesi e-julkaisu Työkaluja varhaiskasvatukseen!

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ja nyt mä kyllä sanon tästä! – Sosiaalisesti rohkea ajaa yhteistä etua ja uskaltaa nostaa työpaikan epäkohdat esiin

Tiina Auvinen: ”Olen huomannut, että nuoremmatkin hoitajat ovat nykyään aktiivisia ja valveutuneita edunvalvonnan asioissa”

Taina Viinikainen: ”Hyvä luottamusmies ei pyllistä kumpaankaan suuntaan, hän on reilu sekä jäsenille että työnantajalle”