Positiivinen ilmapiiri saa keikkailevan hoitajan palaamaan takaisin – Näin luodaan vetovoimainen työpaikka

Keikkatyö tarjoaa monelle lähihoitajalle mahdollisuuden sovitella ansiotyön ja yksityiselämän vaatimuksia. Suuri osa rekrytoinneista on ulkoistettu erilaisille henkilöstövälityksen yrityksille.

Lähihoitajaopiskelja Nonna Ryth

Perehdyttäminen ja ystävällinen vastaanotto ovat myös lähihoitajaopiskelija Nonna Rythin mielestä ensiarvoisen tärkeitä asioita. Kuva: Akseli Muraja

Teksti Ari Liimatainen

Kuopiolainen Netta Kolehmainen tekee keikkatöitä opintojen ohessa. Hän valmistui lähihoitajaksi viime keväänä ja ennätti saada jo työpaikankin. Syksyllä jatko-opinnot vetivät kuitenkin puoleensa, tällä kertaa terveydenhoitajaksi.

– Keikkatyöt tulivat oikeastaan tavaksi jo aiempien opintojen yhteydessä, ja tuttuihin paikkoihin on helppo ja mukava mennä. Vastaanottavaisen ja suvaitsevan työyhteisön merkitys on keikkalaisen motivaatiolle todella suuri, etenkin kun ammatti on melko raskas niin fyysisesti kuin psyykkisesti.

Kolehmainen arvostaa työyhteisöjä, jotka perehdyttävät sijaisen kunnolla. Uuden työntekijän perehdytys vie aikaa ja voimavaroja, mutta siihen panostaminen koituu lopulta kaikkien hyödyksi.

Mainos

– Keikkalaista tulisi rohkaista selkeästi kysymään neuvoa heti tarvittaessa. Pahinta on, jos sijaiselle syntyy mielikuva paikasta, jossa ei uskalla pyytää apua tai jossa täytyy jännittää vakituisen henkilökunnan kohtaamista.

Nuorta ammattilaista ei tulisi vähätellä eikä hänen osaamistaan pidä kyseenalaistaa iän tai vähäisen työkokemuksen perusteella.

– Kun kohtelu on reilua ja tasapuolista, keikkalainen on kyllä luottamuksen arvoinen. Tässä on eroja työpaikkojen välillä, Kolehmainen kertoo.

Keikkavälityksellä iso rooli

Siilinjärvi on reilun 21 000 asukkaan kunta Kuopion pohjoispuolella. Kunnan kotihoidon ja asumispalvelujen yhteinen varahenkilöstö ei riitä kaikkiin sijaistarpeisiin, joten keikkatyöläisiä haetaan jatkuvasti Sarastia Rekryn kautta.

Henkilöstöpalvelualan yrityksillä on kaiken kaikkiaan iso rooli keikkatyöläisten välityksessä. Kaaripolun palvelukodin osastonhoitaja Eija Kinnunen pitää nykymuotoista sijaispalvelua kätevänä.

– Kun henkilöstövälitykseen erikoistunut yritys hoitaa sopimukset ja palkanmaksun, paperityöt eivät vie aikaa meiltä ja voimme keskittyä asukkaiden hoitoon.

Siilinjärveläinen Kaaripolun palvelukoti on erityisesti muistisairaille vanhuksille tarkoitettu asumisyksikkö, jossa on 30 asukaspaikkaa. Palvelukodissa järjestetään myös lyhytaikaishoitoa.

– Tuuraajien saaminen on välillä työlästä puuhaa, mutta meillä on periaatteena, että vajaalla miehityksellä ei tehdä töitä. Pätevät sijaiset ovat tärkeitä ja arvokkaita, ja onneksi olemme saaneet myös eläkeläisiä tekemään keikkaa, Kinnunen sanoo.

Kuopiossa lähihoitajien sijaistarpeista huolehtii vakituisen varahenkilöstön lisäksi kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon henkilöstövälitys. Tarja Matero toimii molempien palveluesimiehenä.

– Sijaiset haetaan meillä Kuntarekryn kautta ja sopimus tehdään Kuopion kaupungin PTP Henkilöstövälityksessä. Kotihoidossa on lisäksi oma resurssipooli.

Matero kertoo, että sijaisten palkkaaminen vaatii jatkuvaa, määrätietoista työtä. Laajalle alueelle levittäytynyt Kuopio on jo Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki.

– Terveydenhuollon puolelle saamme lähihoitajia parhaiten, mutta haastavinta on kotihoidon sijaisuuksien täyttäminen. Viime vuonna pystyimme maksamaan erityisen rekrytointilisän niin sanotuille maaseutualueille lähteville työntekijöille. Valitettavasti tällaista mahdollisuutta ei enää ole.

Keikkalaisella valinnanvaraa

Lähihoitajaopiskelija Nonna Ryth tekee mielellään keikkoja vanhusten palvelukodissa Siilinjärvellä.

– Vanhustyöstä minulla ei ollut aiempaa kokemusta ennen harjoittelujaksoa, mutta huomasin, että työn ihmisläheisyys on mukavaa. Minut on otettu avoimesti vastaan, ja olen saanut hyviä neuvoja vakituiselta henkilökunnalta.

Opiskelijana Ryth on kohdannut vähättelyä joissain paikoissa.

– Ymmärrän kyllä, että opiskelija ei voi tietää ja osata vielä kaikkea. Kuitenkin vasta-alkaja saattaa tuoda jopa uusia käyttökelpoisia ideoita, joita ei kannata tyrmätä suoralta kädeltä.

Lähihoitajalla on nykyisin varaa valita keikkapaikkansa. Perehdyttäminen ja ystävällinen vastaanotto ovat myös Nonna Rythin mielestä ensiarvoisen tärkeitä asioita, kun hän tekee valintoja.

– En säikähdä ihan vähästä ja kokeilen mielelläni erilaisia paikkoja. Henkilöstövälityksen kautta on helppo ottaa vaikka yksi työvuoro ja käydä katsomassa. Sillä yhdellä keikalla saattaa olla yllättävän iso merkitys jatkon kannalta.

Uudessa paikassa Ryth kiinnittää huomiota siihen, miten henkilökunta kohtelee asukkaita.

– Muistisairaiden arvokas kohtelu kuuluu ehdottomasti ammatillisuuteen. Työ on välillä kiivastahtista, mutta kohtaamisissa tulee aina olla läsnä, kuunnella ja yrittää ymmärtää.

Vetovoimaisen työpaikan huoneentaulu

  1. Perehdyttäminen, riittävä ohjaus
    Huomioi koulutus ja työkokemus, älä aliarvioi tai yliarvioi.
  1. Työpaikan ilmapiiri, suvaitseva tunnelma
    Jutellaan vapaasti, nauretaan yhdessä hyväntahtoisesti.
  1. Positiivinen palaute, rohkaiseminen
    Yrittänyttä ei laiteta. Aktiivisuudesta palkitaan.
  1. Avoimuus, rehellisyys, ystävällisyys
    Tervehditään, puhutellaan kaikkia nimellä. Ei kuiskutella selän takana.
  1. Yhteistyö, yhteiset tavoitteet
    Ei sooloilla. Puhalletaan yhteiseen hiileen.
  1. Arvostaminen, huomioiva kohtaaminen
    Huomataan vahvuudet. Kohteliaisuus on hyve.
  1. Vuorovaikutustaidot
    Aina ei tarvita edes sanoja. Hymyillään kun tavataan!
  1. Rakentava kritiikki, ymmärrys
    Kukaan ei ole täydellinen. Ensi kerralla menee jo paremmin.
  1. Välittäminen, aito kiinnostus
    Eläköön erilaisuus. Yhdessä olemme vahvoja.
  1. Tasa-arvo, oikeudenmukaisuus
    Reilu peli, kaikin puolin.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tiina Auvinen: ”Olen huomannut, että nuoremmatkin hoitajat ovat nykyään aktiivisia ja valveutuneita edunvalvonnan asioissa”

Taina Viinikainen: ”Hyvä luottamusmies ei pyllistä kumpaankaan suuntaan, hän on reilu sekä jäsenille että työnantajalle”

Sanna Ängeslevä: ”Jäsenen helpottunut itku raskaan kuulemisen jälkeen tai onnellinen hymy oikeudenmukaisen onnistumisen keskellä säilyvät mielessäni pitkään”