Muistisairauslääkkeet helpottavat arjessa pärjäämistä

Lähihoitajalla on merkittävä rooli muistisairaiden lääkehoidossa. Neurologi Kati Juva kehottaa raportoimaan lääkehoidon vaikutuksista lääkärille.

""

Muistisairauslääkkeet on kehitetty alun perin Alzheimerin tautiin, mutta niiden on huomattu auttavan myös muissa muistisairauksissa, paitsi otsalohkodementiassa. Tässä sairaudessa lääkkeet voivat aktivoida liikaa. Kuva: Mostphotos

Teksti Minna Lyhty

– Kun aloitin urani lääkärinä muistisairaiden parissa 80-luvulla, psykogeriatriset osastot olivat erittäin levottomia. Silloinen esimieheni sanoi joskus, että tunnelma on kuin persialaisella torilla. Kun ensimmäinen muistisairauslääke tuli käyttöön 90-luvulla, muistisairaiden neuropsykiatriset oireet vähenivät dramaattisesti, neurologian erikoislääkäri Kati Juva kertoo.

Ensimmäinen Alzheimerin taudin hoitoon kehitetty lääke oli AKE-estäjiin kuuluva takriini. Sitä piti ottaa neljä kertaa vuorokaudessa lyhyen vaikutusajan vuoksi. Se aiheutti joillekin maksaentsyymiarvojen nousua ja pahoinvointia. Lääke jäi pois käytöstä uusien parempien AKE-estäjien tullessa markkinoille.

– Näin työssäni lääkkeiden tuoman hyödyn. Monesta muistisairaasta tuli rauhallisempi ja keskittymiskykyisempi. Lääkkeet auttoivat näkyvimmin sairauden keskivaiheessa, jolloin alkaa usein tulla neuropsykiatria oireita, kuten levottomuutta, ahdistusta ja harhaluuloisuutta.

Juva harmittelee, ettei vielä ole onnistuttu kehittämään lääkettä, joka pysäyttäisi taudin etenemisen. Markkinoille ei ole tullut uusia muistisairauslääkkeitä vuosikausiin.

– Iltapäivälehdet ovat uutisoineet monta kertaa, että muistisairauksien lääkehoidossa on tulossa läpimurto, mutta sitä ei ole tullut. Erilaisia uusia lääkkeitä on kokeiltu paljon, mutta mikään ei ole toistaiseksi toiminut kunnolla.

Riskin tiedostaminen auttaa tunnistamaan

Paras hyöty muistisairauslääkkeistä saadaan, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhain. Kati Juvan mukaan vielä parikymmentä vuotta sitten diagnoosi tehtiin usein vasta sitten, kun sairaus oli edennyt keskivaikeaan vaiheeseen. Nykyisin sairaudet tunnistetaan yleensä lievässä vaiheessa. Koska yleisimmän muistisairauden Alzheimerin taudin riski tiedostetaan, ikääntyneiden kognitiota seurataan tarkemmin kuin ennen.

– Vaikeinta on tunnistaa yksin asuvan ihmisen Alzheimerin tauti, jos se aiheuttaa neuropsykiatrisia oireita, kuten epäluuloisuutta, harhaluuloisuutta ja sairauden tunnottomuutta. Hän ei ole välttämättä halukas menemään tutkimuksiin. Oireita saatetaan pitää myös psyykkisinä, jolloin diagnoosi ja lääkitys saattavat viivästyä.

Juvan mukaan Lewyn kappale -tauti huomataan yleensä varhaisessa vaiheessa sen tyypillisen oireen, näköhallusinaatioiden, perusteella. Otsalohkodementian diagnoosi saattaa viivästyä, koska sen tunnistaminen ei ole helppoa. Sairauden alkuvaiheessa muistiongelmat ovat yleensä vähäisiä. Oireena saattavat olla toiminnan vaikeudet, käyttäytymisen muutokset ja psyykkiset oireet.

– Myös vaskulaarinen muistisairaus on toisinaan hankala tunnistaa, koska voi olla vaikeaa arvioida, mikä on aivokuvissa näkyvän vaskulaarisen vaurion merkitys potilaan oireistossa. Joskus hyvinkin toimintakykyisellä ihmisellä todetaan aivokuvissa merkittävä valkean aineen vaskulaarinen vaurio. Verenkiertohäiriöt saattavat altistaa myös vakavalle, hoitoon reagoimattomalle depressiolle.

Sählääminen vähenee

Muistisairauslääkkeet on kehitetty alun perin Alzheimerin tautiin, mutta niiden on huomattu auttavan myös muissa muistisairauksissa, paitsi otsalohkodementiassa. Muistisairauksien hoito aloitetaan AKE-lääkkeellä ja hoitoon voi lisätä memantiinin. Lääkkeet lievittävät oireita ja hidastavat taudin kulkua. Ne vähentävät neuropsykiatrisia oireita, kuten harhaluuloisuutta, hallusinaatioita, levottomuutta, ärtyisyyttä, masennusta ja ahdistusta. Lisäksi ne lievittävät apatiaa ja aktivoivat toimintaan.

– Joillakin kognitio kohentuu, erityisesti toiminnanohjaus, jolloin pystyy käyttämään olemassa olevaa kapasiteettia paremmin. Ei hermostu yhtä helposti, pystyy keskittymään ja kykenee käyttämään hyödyksi apukeinoja, kuten muistilappuja. Sählääminen vähenee. Lääkkeet eivät vaikuta suoraan muistiin, mutta voi tulla toimeen huonommalla muistilla lääkkeiden kanssa.

Entä auttaako lääkitys kaikilla potilailla?

– Ei auta. Kymmenellä prosentilla Alzheimer-potilaista AKE-lääkitys ei vaikuta, ihan kuin leipää söisi. Joku voi hyötyä memantiinista. Lewyn kappale -taudissa saadaan yleensä dramaattinen teho, kun hallusinaatiot jäävät pois.

Lääke otetaan aamupalan jälkeen

Kati Juva suosittelee lääkehoitoa kaikille koti- tai omaishoidon avulla pärjääville muistisairaille, sillä todennäköisesti lääke parantaa toimintakykyä. Hoivakodissa asuva muistisairas, joka tarvitsee apua kaikessa ja jonka kommunikaatio on vähentynyt, ei yleensä enää hyödy lääkkeestä.

– Silloin se kannattaa lopettaa, mutta pitää seurata, huononeeko vointi. Joskus ahdistus ja harhat tulevat voimakkaammin päälle, jolloin lääkitys pitää aloittaa uudelleen. Joillakin vointi kohenee selvästi, kun lääkitys lopetetaan.

Toisinaan sivuvaikutusten vuoksi käyttöä ei voida jatkaa. Juvan mukaan silloin kannattaa kokeilla vielä toista valmistetta.

– Ake-lääkkeiden aktivoiva vaikutus aiheuttaa joskus ongelmia. Lääke voi lisätä epätarkoituksenmukaista touhuilua. Joillakin tulee ärtyisyyttä. Harhaluuloisuus saattaa aktivoitua. Jos lääkkeet eivät tunnu sopivan tällä hetkellä, se ei tarkoita, etteikö niitä voisi kokeilla vielä myöhemmin.

Ake-lääkkeet ärsyttävät maha-suolikanavaa. Oireena voi olla pahoinvointi, närästys tai ripuli. Juva neuvoo, että lääke pitää ottaa aina aamupalan jälkeen, jolloin ne eivät ärsytä yhtä paljon kuin tyhjään vatsaan otettaessa.

– Pharmaca Fennicassa suositellaan, että lääke otetaan illalla. Se johtuu siitä, että lääketutkimuksissa lääke on otettu yötä vasten. On kuitenkin havaittu, että illalla otettu muistilääke voi aiheuttaa levotonta yöunta.

Lähihoitaja seuraa vaikutuksia

Lähihoitajan rooli muistisairaan lääkehoidossa on merkittävä.

– Hän arvioi, miten lääke vaikuttaa arjessa. Kannustan raportoimaan rohkeasti lääkärille, paransiko lääke vointia ja aiheuttiko se sivuvaikutuksia. Voi sanoa suoraan, jos muistisairas on hyppinyt pitkin seiniä lääkkeen aloituksen jälkeen tai hänen vointinsa on mennyt surkeaksi lopetuksen jälkeen.

Juva muistuttaa myös siitä, että on tärkeää seurata, meneekö lääke todella vatsaan saakka. Jotkut lääkekielteiset muistisairaat piilottavat lääkkeitä suussaan ja sylkäisevät ne pois tilaisuuden tullen. Juva korostaa, että muistisairaiden hoidossa tärkeintä ovat kuitenkin lääkkeettömät hoidot. Hoitaja voi lievittää neuropsykiatrisia oireita luomalla turvallisen ympäristön, kohtaamalla empaattisesti ja tarjoamalla mielekästä tekemistä.

– Virikkeitä on oltava riittävästi, mutta ei liikaa. Ympäristö ei saa olla liian levoton, mutta ei liian tyhjäkään. Arki pitää rakentaa rutiinien varaan, jotta ei ole liikaa haasteita. Silti päivässä pitää olla jotain kivaa. Muistelut ja musiikki sopivat muistisairaalle hyvin.

 

Muistisairauslääkkeet hidastavat taudin etenemistä ja parantavat toimintakykyä

Muistisairauksien lääkkeissä vaikuttavia aineita on neljä. Kolme niistä kuuluu samaa ryhmään, yksi on eri lailla vaikuttava lääke.

AKE-estäjiä ovat donepetsiili, rivastigmiini ja galantamiini. Alzheimerin tauti vaurioittaa sellaisia aivojen hermoverkkoja, jotka käyttävät asetyylikoliini-nimistä ainetta välittäjäaineena. Ake-estäjät lisäävät asetyylikoliinin määrää aivoissa estämällä sen nopeaa hajoamista. Tämän seurauksena muistille tärkeät hermoradat toimivat paremmin. Ake-estäjistä käytetään vain yhtä lääkettä kerrallaan. Sivuvaikutukset vaihtelevat jonkin verran. Tutkimukset eivät ole osoittaneet mitään AKE-estäjää toista tehokkaammaksi. Memantiini vaikuttaa aivojen glutamaattitasapainoon. Alzheimerin taudissa aivosoluja kuolee nopeasti, jonka seurauksena niistä vapautuu runsaasti glutamaattia. Liiallinen määrä vahingoittaa aivosoluja.

Memantiini vähentää glutamaatin vaikutusta, mistä seuraa kognition ja toimintakyvyn parantuminen. Memantiinia voidaan käyttää yhdessä Ake-estäjän kanssa.

Lue myös: 

Näön heikkenemistä ja arvaamatonta käytöstä – muistisairauden ensioireet voivat yllättää

Sinua voisi kiinnostaa myös

Saattohoitamassa: Millaista on työ viimeisten hetkien parissa?

Ensimmäinen työsopimus: täältä tullaan elämä!

Monikulttuurisessa työyhteisössä opitaan tekemään töitä yhdessä, mutta erilaisina