Koronakeskuksen lähihoitajat tekevät nopeatempoista ja vaihtelevaa työtä: ”Koronapandemia on muuttanut kaikkia työskentelytapoja”

Päivystyspoliklinikan lähihoitajat eivät pelästyneet koronaa, mutta paluu uuteen normaaliin tuntuu vielä kaukaiselta.

Koronakeskus Vaasa

Gunilla Holm ja Tiina Sid pitävät työtään sairaalan päivystyksessä vaihtelevana ja mielenkiintoisena. Kuva: Mikko Lehtimäki

Teksti Elina Kujala

Onko minua pelottanut? Ei. Olen kyllä miettinyt tilannetta, mutta en voi sanoa, että olisin pelännyt. Olisi vaikeaa olla töissä päivystyksessä ja koronakeskuksessa, jos pelkäisi.

Lähihoitaja Gunilla Huhta on työskennellyt Vaasan keskussairaalan päivystyksessä kymmenen vuotta. Siellä hän oli myös silloin, vähän reilu vuosi sitten, kun ensimmäiset epätietoiset ja huolestuneet potilaat saapuivat sairaalaan näytteenottoon. Koronasta puhuttiin, siitä Kiinasta tulleesta viruksesta.

– Alussa se oli hyvin pientä, vain muutamia oireisia. Vähitellen heitä alkoi tulla yhä enemmän. Kaikki oli uutta.

Lähihoitaja Tiina Sid on Huhdan kollega. Hän muistaa, kuinka nopeasti tilanne muuttui. Koronatestiin hakeutui ihmisiä yhä enemmän ja ensimmäiset positiiviset testitulokset tulivat Vaasan sairaanhoitopiirissä maaliskuussa 2020. Samaan aikaan sairaalassa ymmärrettiin, että kapasiteetti ei riitä. Henkilökuntaa tarvittiin nopeasti lisää ja työ oli järjestettävä uudella tavalla.

Mainos

– Meillä on koko ajan ollut selkeä ohjeistus siitä, miten toimitaan, Sid kiittää esimiehiään.

– Muistan silti sen alun hetkellisen avuttoman olon. Että mitä tässä oikein tapahtuu.

Koronaa ei osannut odottaa kukaan, mutta aivan vieras asia vakava tartuntatauti ei ollut.

– Muutama vuosi sitten puhuttiin ebolaviruksesta. Silloin harjoittelimme suojavarusteiden riisumista ja pukemista. Ebola ei onneksi Suomeen tullut, mutta kun korona sitten tuli, oli harjoittelusta hyötyä, sanoo Sid.

Koronakeskus vastaa

Vaasan keskussairaalaan perustettiin heti pandemian alussa koronakeskus. Se on yksi päivystyspoliklinikan hoitohenkilökunnan vaihtuvista työpisteistä, mutta siellä ei hoideta koronapotilaita.

– Koronakeskuksessa työ on koronatestien koordinointia ja puhelimessa puhumista, tai jos työpiste on päivystyksen pihassa olevassa näytteenottokeskuksessa, niin silloin otetaan näytteitä, sanoo Gunilla Huhta.

Vaasassa lähetteen koronanäytteenottoon saa omalta terveysasemalta. Sen jälkeen koronakeskuksesta lähetetään tekstiviestillä asiakkaalle tieto näytteenoton tarkasta ajasta. Koronakeskukseen soittavat niin tavalliset kansalaiset kuin terveydenhoitoalan ammattilaisetkin terveyskeskuksista ja asumisyksiköistä. Usein aiheena ovat oireet, näytteenotto, eristyksessä oleminen ja tulosten saaminen. Päivittäin käytetään suomen lisäksi ruotsia ja englantia. Vaasa on kansainvälinen opiskelijakaupunki ja se näkyy myös koronakeskuksessa.

–  Näytteenotossa osa ihmisistä haluaa saada paljon tietoa, toiset ovat käyneet testissä jo monta kertaa ja kaikki on tuttua. Yleensä on selvitty hyvin, sanoo Huhta.

Tiina Sid kertoo, että oman lisänsä koronakeskuksen näytteenottoon tuo satama. Uumajasta saapuu kaksi kertaa päivässä matkustajalaiva Vaasaan, viimeinen keskiyöllä.

– Satamassa on aina matkustajia vastassa parin kolmen hengen näytteenottotiimi koronakeskuksesta. Jos maihin tulijalla ei ole näyttää negatiivista testitulosta, hänet testataan.

Vaasassa koronatilanne on ollut vakava. Pahin tilanne oli viime syksynä, jolloin sairaanhoitopiirin ilmoitettiin olevan laajan leviämisen vaiheessa. Se on näkynyt näytteenotossa, mutta ei niinkään sairaalan osastoilla. Koronapotilaita on sairaalassa ollut verrattain vähän hoidossa.

– Se johtuu siitä, että sairastuneet ovat suureksi osaksi olleet nuoria ihmisiä, opiskelijoita, jotka ovat pärjänneet taudin kanssa kotona, arvioi Gunilla Huhta.

Korona on näkynyt myös päivystyksen henkilökunnan keskuudessa. Sairaalassa oli talvella joukkoaltistuminen. Hoitajia ja lääkäreitä on ollut karanteenissa.

– Vuoronvaihtoja on ollut paljon.

Nopeatempoista ja vaihtelevaa

Huhdan ja Sidin työpaikka Vaasan keskussairaalassa on laaja, ympärivuorokautinen päivystyspoliklinikka. Kaupunkilaiset ovat ylpeitä oman sairaalansa laajasta päivystyksestä, sillä sen saamista edelsi kuohuva keskustelu, tiukka poliittinen vääntö ja lopulta tuhansien ihmisten mielenosoitus Vaasan torilla.

Päivystyksessä työskentelee kolmessa vuorossa noin sata hoitoalan ammattilaista eri ikäisten ja erilaisten akuuttipotilaiden kanssa. Vastaanotossa potilaat arvioidaan ja ohjataan eteenpäin kiireellisyysperiaatteella. Työpisteitä päivystyksessä on useita.

– Päivystykseen tulee kaikenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin ja kohtaamme esimerkiksi kirurgisia, sisätauti- ja neurologisia potilaita. Se tekee työstä mielenkiintoista ja vaihtelevaa, sanoo Huhta.

Huhta ja Sid eivät lähihoitajina ole omalla työpaikallaan poikkeuksia, vaikka suurin osa kollegoista onkin koulutukseltaan sairaanhoitajia.

– IV-lääkkeitä emme voi antaa, mutta muuten teemme työtä kuin sairaanhoitajatkin. Lähihoitajan koulutuksella voi ihan hyvin olla päivystyksessä töissä, vakuuttaa Sid.

Hän kuvailee työtään nopeatempoiseksi. Päivystyspotilaiden kanssa ei ehkä synny pitkiä ja syvällisiä hoitosuhteita, mutta on antoisaa nähdä, kun sairaana saapunut ihminen usein saa nopeasti avun ja pääsee lähtemään kotiin toipumaan. Osa potilaista jatkaa matkaansa sairaalan muille osastoille.

Yleensä yksi vuorossa olevista lähihoitajista on kipsari, ja sellainen on myös Tiina Sid.

– Kipsaaminen on erityisen lähellä sydäntäni. Tuntuu hyvältä, kun se alussa peloissaan itkenyt lapsi saa kipsin käteensä ja toteaa, ettei enää satu. Se on käsityötä, jossa konkreettisesti voi auttaa ja työn tulos näkyy heti, sanoo Sid.

Mikä on uusi normaali?

Koronan kanssa eletty puolitoista vuotta on ollut erikoinen rupeama päivystyksen hoitohenkilökunnalle. Melkoinen savotta, voisi joku sanoa.

– Koronapandemia on muuttanut kaikkia työskentelytapoja. Epäilys tartunnasta täytyy olla koko ajan mielessä, aina pitää ajatella askeleen pidemmälle, kuvailee Gunilla Huhta.

Henkilökunta on joutunut lyhyessä ajassa omaksumaan valtavan määrän uutta tietoa. Suojavarusteiden pukeminen ja riisuminen vievät aikaa, sillä esimerkiksi koronakeskuksen näytteenotossa hoitajalla on myssy hiusten peittona, kasvoillaan suunenäsuojain ja visiiri, ja yllään kertakäyttöinen suojatakki ja kertakäyttöiset suojakäsineet. Käsiä desinfioidaan jatkuvasti. Eristyksessä olevan potilaan hoitaminen vaatii henkilökuntaa.

– Se vie voimia, mutta aaltoillen. Jonakin päivänä on tuntunut raskaammalta kuin toisena. Vuosi sitten kaikki oli uutta, mutta nyt kaikki sujuu mutkattomammin. Tähän on tavallaan tottunut, miettii Huhta.

Tiina Sid sanoo, että korona ei ole vaikuttanut hänen vapaa-aikaansa kovin paljon. Ravintoloiden aukiolorajoitukset ja kehotus vältellä ihmisjoukkoja eivät oikein kosketa arkea, jos asuu syrjässä maaseudulla omakotitalossa. Lapsen rippijuhlat siirtyivät sentään loppukesään.

– Minulla on Ruotsissa sukulaisia ja tietysti heitä olisi mukavaa taas pian nähdä. Ystäviä en ole vuoden aikana kovin paljon tavannut, mutta eipä kolmivuorotyötä tekevä tapaa heitä paljon muutenkaan, naurahtaa Sid.

Koronatilanne on toukokuun puolivälissä ollut Vaasassa rauhallinen. Tartuntaluvut laskevat ja rokotukset etenevät ripeästi. Rajoituksia puretaan, ja joskus tulevaisuudessa koronakeskuksenkin toiminta.

– Toivon tietenkin, että tilanne nyt helpottaa ja palataan normaaliin. Mutta mikä se uusi normaali on, mitä se tarkoittaa, kysyy Tiina Sid.

Mitä Vaasan koronakeskuksessa tehdään?

Koronakeskuksessa käsitellään lähes kaikki covid-19-tapaukset Vaasan sairaanhoitopiirissä. Testausten koordinoinnin ja näytteenoton lisäksi hoitajien työhön sisältyy paljon puhelinneuvontaa.

Koronanäytteiden päivittäinen määrä on vaihdellut muutamasta viiteensataan näytteeseen. Toukokuun puolivälissä näytteitä otettiin noin 250 päivässä.

Päivystyksen pihassa olevan näytteenottopaikan lisäksi eri puolilla kaupunkia on järjestetty matalankynnyksen mobiilinäytteenottopisteitä.

Koronanäytteet lähetetään Vaasasta analysoitavaksi laboratorioon Tampereelle. Tulokset tulevat parissa päivässä.

Koronaan liittyvää työtä tekevistä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista Vaasassa oli toukokuussa rokotettu 99%.

Lähde: vaasankeskussairaala.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”