Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Lapsi ymmärtää musiikkia jo ennen kuin hän ymmärtää puhetta. Musiikkipäiväkodissa nähdään kokonaisvaltaisesti musiikin hyvät vaikutukset lapsiin.

Taikatahdissa aamut aloitetaan yhteisellä rytmihetkellä. Kuva: Anna Autio

Teksti Jenna Parmala

Triangeli vai rytmimunat? Tätä miettivät Musiikkipäiväkoti Taikatahdin 3-4-vuotiaat ryhmäläiset soitinlaatikoiden ääressä. Samaan aikaan suuren puisen ksylofonin suunnalta kuuluu ujoja rytmejä, kun lapset kokeilevat pampulapäisellä puikolla eli malletilla soitinta. Kello on yhdeksän aamulla ja on alkamassa musiikkipäiväkodin ensimmäinen musiikkihetki.

– Tai ei se oikeastaan ole ensimmäinen, lähihoitaja Narumi Shimazu huomauttaa.

Se on totta. Kun päiväkotiin saavutaan, aulassa soivat metsän humina ja lintujen laulu. Päiväkodin perustanut Kuusamossa kasvanut Liisa Lohilahti on kiinnittänyt huomiota siihen, että luonto on läsnä sisustuksessa ja äänimaailmassa.

Mainos

– Luonnon ääni saa pienet päiväkotilaiset rauhoittumaan ja auttaa käsittelemään esimerkiksi eroahdistusta, Narumi toteaa.

Hän kaivaa esiin pieniä värikkäitä perhosensiipiä, sillä pian lauletaan ja tanssitaan yhdessä.

Lapsi ottaa ilon irti musiikista

Lapsille on laulettu aina, sanoo musiikkikasvatuksen apulaisprofessori ja psykologian dosentti Suvi Saarikallio Jyväskylän yliopistosta. Kun vauvan korva raskauden puolivälissä kehittyy, se alkaa kuunnella ympäröivää äänimaailmaa ja yhdistää äidin reaktioita kuulemaansa.

– Tutkimusten mukaan jo aivan pienet sylivauvat osaavat liikkua musiikin rytmissä ja tulkita suuria määriä tunteisiin liittyviä äänenpainoja, Saarikallio toteaa.

Hän on tutkinut erityisesti musiikin merkityksellisyyttä nuorten elämässä. Pieni lapsi ymmärtää musiikkia jo ennen kuin hän ymmärtää sanoja.  Musiikki hyödyntää samanlaisia äänenpainoja kuin tunteikas puhe. Heleät äänet ovat korkeita ja iloisia, into kuuluu nopeana rytminä, surumielisyys taas on hidasta ja matalaa.

Pitäisikö lapsille sitten soittaa jo kohdussa klassista musiikkia, Bachia ja Mozartia? Saarikallion mukaan musiikin tyylilajilla ei niinkään ole väliä. Klassisen musiikin kuuntelu ei tee lapsesta tunneälykkäämpää.

– Hyvää musiikkia on maailmassa niin paljon, että en lähtisi suosittelemaan vain yhtä musiikkilajia.

Saarikallio kehottaa miettimään, minkälaiselle äänimaailmalle lapsi päivittäin altistuu.

– Jos taustalla soi aina radio, kannattaa ehkä myös miettiä, millaista musiikkia haluaisi juuri omalle lapselleen soittaa.

Saarikallio kertoo iloitsevansa siitä, että lapsille tehdään niin paljon oivaltavaa ja laadukasta musiikkia.

Mainos

– En kuitenkaan ajattele, että lasten pitäisi kuunnella vain lapsille suunnattua musiikkia, sillä lapset kyllä osaavat ottaa ilon irti monenlaisesta musiikista.

Nuorille musiikki on usein tärkeä identiteetin rakennuspalikka. Saarikallio muistuttaa, että meistä kaikista ei musiikkikasvatuksellakaan välttämättä tule soittajia tai laulajia. Oma suhde musiikkiin muodostuu oman persoonallisuuden ja kiinnostuksenkohteiden mukaan.

Ei ole pakko soittaa

Taikatahdin päiväkodin johtaja Pieta Raitala asettuu pianon taakse ja aloittaa rauhallisen laulun pienen hiiren tanssista. Aamun musiikkihetki lähestyy loppuaan, lapset ovat tanssineet muurahaisina ja auringonkukkina ohjaajien kanssa, riemastuneet kuullessaan oman nimensä nimilaulussa, soittaneet yhdessä ksylofoneja ja leijailleet perhosina siivet käsissään. Aamun eroahdistuksesta ei enää näy jälkeäkään. Nyt päiväkotilaiset köllöttelevät tamburiinit käsissään suurilla säkkituoleilla. Osa ravistelee tamburiiniaan rytmikkäästi musiikin mukana, joku on tehnyt siitä itselleen hatun.

– Mitään osallistumisen pakkoa ei meillä ole, Narumi toteaa.

– Ajattelemme, että musiikin kuunteleminen on aivan yhtä tärkeää kuin tanssiminen ja soittaminenkin.

Hän on itse opiskellut lähihoitajan tutkinnon rinnalla musiikkiterapian perusopinnot, kohtaamistaidetta sekä ryhmätaideterapeutiksi. Musiikkipäiväkodissa päivät kuluvat soittaen ja laulaen lasten kanssa. Pianosta kuuluu muutama ylimääräinen kilahdus, sillä osa lapsista on kiivennyt uteliaina Pietan kylkeen ja seuraavat nyt käsillään tämän sormia koskettimilla.

– Oikein hyvä, Pieta ja Narumi kannustavat.

Musiikki on aivotyötä

Kansainvälisten tutkimusten perusteella näyttäisi siltä, että musiikin harrastaminen parantaa lasten ja nuorten ajattelun taitoja, työmuistia ja tarkkaavaisuutta. Samanlaisiin tuloksiin päätyi juuri myös suomalainen väitöstutkimus. Suvi Saarikallion mukaan tulokset kertovat siitä aivojumpasta, joka päässä musiikkia kuunnellessa käynnistyy.

– Vaikka vain pötköttelisimme musiikkia kuunnellen, aivomme tekevät koko ajan valtavan määrän tulkintaa ja töitä. Ne antavat musiikille merkityksiä, seuraavat melodiaa tai jotakin instrumenttia ja äänen piirteitä. Oikeastaan me vain kuvittelemme rentoutuvamme ja nautiskelevamme, mutta aivomme paahtavat samalla tavalla töitä kuin ristisanatehtävän äärellä.

Mainos

Musiikin harrastaminen tukee siis pitkäjänteistä keskittymistä. Saarikallion mukaan musiikin harrastaminen on myös vähän kuin pelissä tapahtuvaa tasohyppelyä.

– Musaharrastuksessa on se koukku, että aina voi tulla paremmaksi ja saavuttaa seuraavan tason.

Tanssituokio luo empatiaa

Taikatahdissa musiikki auttaa siirtymissä ja nukkumaan mennessä rauhoitutaan musiikin parissa. Päiväkodin perustaja Liisa Lohilahti kertoo, että musiikkipainotteisessa päiväkodissa musiikin avulla käsitellään myös haastavia tunteita.

– Ohjaaja voi musiikilla viedä lapset pohtimaan myös surua tai kiukkua. Tärkeintä on, että musiikkimatkoilta palataan voitokkaina takaisin hyvään oloon ja iloon, Lohilahti kertoo.

Musiikkipäiväkodin ohjaajat käyttävät tietoisesti ääntään luodakseen erilaisia tunnelmia ja opettaakseen lapsille musiikkia. Leikissä isäkarhu voi puhua syvällä molliäänellä ja pikkukarhu duurissa.

Suvi Saarikallio toteaa, että käytämmekin musiikkia tunnesäätelyn lisäksi myös tunnetilojen muuttamiseen. Musiikki voi nostaa juhlatunnelmaa tai auttaa rauhoittumaan.

– Musiikissa voi koukuttaa se, että kaikki jakavat saman tunnetilan. En tiedä lasta, joka ei rakastaisi yhteistä tanssituokiota.

Hän kertoo tutkimuksesta, jossa kaksi neljävuotiaiden ryhmää suoritti ryhmätehtäviä.

– Ne lapset, jotka olivat suorittaneet tehtävän yhdessä musiikin tahdissa, kokivat, että he olisivat valmiita auttamaan muita samassa ryhmässä olevia lapsia. Musiikki sai ryhmäkaverin vaikuttamaan mukavammalta. Yhteinen rytmi auttoi lapsia kokemaan yhteisöllisyyttä ja samastumaan oman ryhmäläisen asemaan.

Musiikki onkin voimakas toimijuuden ja yhteisöllisyyden lähde, joka saa ryhmät liikkeelle ja tuntemaan samoja tunteita.

Saarikallio kertoo, että Suomessa tutkitaan tällä hetkellä musiikin luomaa toimijuutta lasten ja nuorten kokemana.

– Musiikki on helppo tapa päästä osaksi ryhmää. Vaikka ei muuten paljoa juttelisi, voi päästä mukaan soittamaan, joskus laulamaan jopa soolon. Tunnetason toimijuuden kokemus on silloin voimakas, hei minä olen osa tätä ja minä voin vaikuttaa tähän!

Mihin musiikki vaikuttaa?

  • Itsesäätely
  • Tunnemaailma
  • Keskittymiskyky
  • Oppimiskyky
  • Yhteisöllisyys
  • Identiteetti
  • Rakenteen ja turvallisuuden luominen päivään

Sinua voisi kiinnostaa myös

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”

Lähihoitaja-kirjailija Rake Tähtinen: ”Jokaisella meistä on oma tarinamme”

Lähihoitaja Susanna Kumpulainen viihtyy teho-osaston sykkeessä