Erityisherkkä lapsi reagoi ympäristöönsä muita voimakkaammin – Hoitaja voi auttaa säätelemään kuormitusta

Jokaisessa päiväkotiryhmässä on erityisherkkiä lapsia. Kun heidät tunnistaa ja huomioi heidän tarpeensa, he pääsevät kukoistamaan ja luomaan osaltaan vahvaa ryhmähenkeä.

erityisherkkä lapsi

Noin 70 prosenttia herkistä lapsista on introverttejä ja 30 prosenttia ekstroverttejä. Kuva: Ingimage

Teksti Hanna Vilo

Noin joka viides lapsi on tavallista herkempi. Hänen koko hermojärjestelmänsä on virittynyt aistimaan, havaitsemaan ja tuntemaan asioita enemmän kuin muut. Ympärillä olevan informaation määrä uuvuttaa hänet helposti, jos hän ei saa tarpeeksi aikaa prosessoida asioita rauhassa ja palautua omaan tahtiinsa. Juuri siksi erityisherkät lapset on tärkeää tunnistaa jo päiväkodissa.

Erityisherkkyyteen perehtyneen psykologin ja kouluttajan Heli Heiskasen mielestä on hyvä tiedostaa, että kaikki erityisherkät lapset ovat yksilöitä. Erityisherkkä lapsi voi yhtä hyvin olla vilkas, aktiivinen ja seurallinen kuin hiljainen, arka ja ujo.

– Yhteistä erityisherkille lapsille on, että he reagoivat ympäristöönsä voimakkaammin kuin muut. He kokevat kaikki ympärillä tapahtuvat asiat muita vahvemmin.

Erityisherkkyys tuo elämään etuja ja haasteita

Herkkyys tuo lapsen elämään sekä hyvinä että huonoina koettuja asioita. Usein erityisherkkä lapsi on jo pienestä pitäen hyvin herkkävaistoinen ja empaattinen, ja hänen on helppo lukea sekä hoitajiensa että muiden lasten tunteita ja ajatuksia.

– Hän saattaa esimerkiksi pyytämättä tulla auttamaan, kun näkee toisen sitä tarvitsevan, Heiskanen kertoo.

Mainos

Herkkiä lapsia yhdistää myös syvällisyys, ja he saattavat pohdiskella ikäisekseen suuria teemoja, kuten elämän tarkoitusta tai ilmastonmuutosta. Monet ovat myös luovia, ja he toteuttavat sitä erilaisten taiteellisten harrastusten kautta.

Herkkyyden kielteisinä pidetyt ominaisuudet liittyvät usein taipumukseen ylikuormittua. Jos sitä ei osata tunnistaa ja ottaa huomioon, lapsi voi joutua kärsimään paljon. Herkkä lapsi kuormittuu muita helpommin erityisesti ympärillä olevasta melusta ja hälinästä. Lisäksi hän kokee vahvasti muiden tunnetilat, minkä takia esimerkiksi ristiriitatilanteet ovat hänelle uuvuttavia, vaikka hän ei edes itse osallistuisi niihin.

– Ylikuormittumisen takia herkkä lapsi tarvitsee päivän aikana rauhallisia hetkiä, jolloin hän saa vetäytyä hiljaiseen tilaan tai yksikseen.

Harkitseva lapsi tarvitsee aikaa

Herkkä lapsi on usein myös luonteeltaan harkitseva. Hänelle on tyypillistä seurata asioita ja tilanteita ensin jonkin aikaa sivusta ennen kuin hän on valmis osallistumaan. Siksi hän usein tarvitsee muutos- ja siirtymävaiheissa tavallista enemmän aikaa ja tukea.

– Esimerkiksi päiväkodin aloittaminen voi olla herkälle iso koettelemus, joka vaatii totuttelua ja vanhemman tukea.

Heiskanen korostaa, että lasta ei saisi väkisin pakottaa jäämään päiväkotiin, sillä se saattaa luoda huonon pohjan tuleviin muutostilanteisiin. Sen sijaan lapsen pitäisi päästä sopeutumaan omassa tahdissaan, jotta hän pystyy voittamaan alkuarkuuden, tulemaan joukkoon mukaan ja nauttimaan yhdessäolosta.

– Myöskään ylihuolehtiminen ei tee herkälle lapselle hyvää, vaan huolehtimisessa olisi hyvä löytää kultainen keskitie, jotta lapsi oppii myös itsenäistymään.

Moni erityisherkkä lapsi reagoi vahvasti myös aistiärsykkeisiin. Haju- ja makuherkkyys saattaa vaikuttaa ruokailutottumuksiin, ja lapsen voi olla vaikea tottua joihinkin ruokiin. Esimerkiksi ruoan koostumus saattaa tuntua epämiellyttävältä suussa.

– Tuntoaistin herkkyys taas voi näkyä niin, että lapsi valittaa helposti kutisevista vaatemateriaaleista tai pesulapuista, Heiskanen kertoo.

Lapsen oloa voi helpottaa

Hoitaja voi tehdä paljon auttaakseen herkkää lasta sopeutuman päiväkodin arkeen. Hänen on kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei herkkä lapsi voi ominaisuuksilleen mitään, sillä tämä ei pysty kääntämään aisti-informaation tulvaa pois päältä.

Heiskasen mielestä hoitajan kannattaa miettiä, miten kuormituksen määrää voi säädellä. Tauot, lepohetket ja muut hiljaiset ajat ovat herkälle lapselle olennaisen tärkeitä.

– Jos herkkä lapsi ilmaisee, että hän haluaa välillä olla itsekseen, toivetta on tärkeää kunnioittaa. Sillä hetkellä hän tarvitsee vetäytymistä ladatakseen akkujaan. Häntä ei pidä väkisin houkutella muiden joukkoon.

Noin 70 prosenttia herkistä lapsista on introverttejä ja 30 prosenttia ekstroverttejä. Introvertit viihtyvät usein pitkiäkin aikoja yksikseen, kun taas ekstrovertit saavat voimaa ihmisten kanssa olemisesta. Heiskanen kuitenkin korostaa, että vaikka ekstrovertti erityisherkkä rakastaisi sosiaalisia tilanteita, hän kuitenkin kuormittuu niissä enemmän kuin ei-erityisherkkä kaverinsa.

– Lapsen hankala reaktio sosiaalisessa tilanteessa voi kertoa, että hänen hermostonsa on ylikuormittunut.

Ulospäin erityisherkän lapsen ylivirittyneisyys voi näkyä esimerkiksi tottelemattomuutena, itkuisuutena, ahdistuneisuutena tai raivoamisena. Silloin hän ei pysty ottamaan minkäänlaista palautetta vastaan.

– Tilanne kannattaa käydä läpi vasta jälkeenpäin, kun lapsi on saanut rauhoittua, Heiskanen sanoo.

Herkkä tarvitsee lempeyttä

Ohjeistamiseen ja palautteen antamiseen on myös hyvä kiinnittää huomiota. Herkälle lapselle on tyypillistä pyrkiä tekemään asiat mahdollisimman hyvin. Hän haluaisi osata kaiken heti, mikä ei ole kenellekään mahdollista. Osaamattomuudestaan herkkä kokee kuitenkin helposti syyllisyyttä ja häpeää.

– Herkkä lapsi ottaa negatiivisen palautteen usein erityisen voimakkaasti. Kun toinen lapsi saattaa unohtaa sen lähes heti, herkkä jää usein miettimään sitä pitkäksi aikaa. Siksi palaute tai kritiikki on syytä antaa lempeästi.

On tavallista, että monissa tilanteissa herkkä lapsi kokee olevansa erilainen kuin muut. Hän voi verrata itseään muihin ja tuntea, että hänen luontainen tapansa olla on jotenkin vääränlainen.

– Hoitajan on tärkeää antaa lapselle viesti, että tämä on hyvä juuri sellaisena kuin hän on, vaikka hän reagoisi tilanteisiin eri tavalla kuin valtaosa muista.

Herkkiä lapsia on yhtä paljon sekä tytöissä että pojissa. Iän myötä pojat kuitenkin usein peittelevät ja häpeävät ominaisuutta tyttöjä enemmän, sillä ympärillä olevat ihmiset saattavat suhtautua tytön herkkyyteen sallivammin kuin pojan.

– Pojan oloa helpottaa, jos ympärillä olevat aikuiset suhtautuvat herkkyyteen hyväksyvästi.

Heiskanen korostaa, että herkät lapset erilaisine ominaisuuksineen ovat tärkeä osa päiväkotiryhmiä. Heidän tarpeidensa huomioiminen auttaa usein myös muita lapsia.

– Herkät kärsivät esimerkiksi melusta muita lapsia enemmän. Melutason vaimentaminen ja hiljaisten hetkien luominen auttavat kuitenkin luomaan aivan kaikille lapsille viihtyisämmän ympäristön.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Hoitajan sana painaa, kun rokotuksen ottaminen epäilyttää

Etsivä työ löytää myös yksinäiset vanhukset

Vanhustyöntekijöille suunnattu kyselytutkimus: Teknologia kiinnostaa, mutta hidastaa työntekoa