Elvytyskielto ei tarkoita hoitamatta jättämistä

Hoivakodeissa elvytetyistä kukaan ei selvinnyt. Tämä ei yllättänyt, sillä hoivakotiasiakkaat ovat hyvin vanhoja, usein dementoituneita sekä fyysiseltä suorituskyvyltään ja toimintakyvyltään rajoittuneita, toteaa ensihoitolääkäri Heidi Kangasniemi. Hän kartoitti väitöskirjassaan ensihoidon kiireellisiä tehtäviä valtakunnallisesti sekä potilaiden selviytymistä äkillisestä sydämenpysähdyksestä Pirkanmaalla.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

  1. Elvytyksen tarkoitus on ylläpitää tai palauttaa verenkierto silloin, kun sydän on pysähtynyt korjattavissa olevan häiriön takia. Ohimeneviä häiriöitä ovat muun muassa infarktin laukaisema rytmihäiriö tai hukkuminen. DNR tulee englannin sanoista do not resuscitate. Suomeksi siitä käytetään nimityksiä elvytyskielto tai elvyttämättä jättämispäätös. Se tarkoittaa, että potilaalle ei tehdä painelu-puhalluselvytystä, jos sydän pysähtyy.
  2. Jokaisen hoivakodissa työskentelevän pitäisi tietää, onko asukkaalla DNR-päätös. Elvytyskieltopäätös kirjataan hoitosuunnitelmaan. Hoitosuunnitelmasta on käytävä ilmi päätöksen tehnyt lääkäri, päätöksen sisältö ja lääketieteelliset perusteet, potilaan ja/tai läheisen kanssa asiasta käydyn keskustelun sisältö ja potilaan ja/tai läheisen kannanotto päätökseen.
  3. Elvytyskielto ei vaadi potilaan tai omaisen suostumusta. Lääkärin täytyy kertoa siitä ja potilaan tai omaisten kanta on kirjattava sairauskertomukseen. Omaisten kanssa käytävien keskustelujen tarkoituksena on selvittää, millainen hoito parhaiten vastaisi potilaan tahtoa. Jokainen voi tehdä itselleen hoitotahdon ja kirjata sen esimerkiksi Omakantaan. Hoitotahdossa voi kieltäytyä myös lääketieteellisesti perustelluista toimenpiteistä, kuten juuri elvytyksestä. Lääkäri tekee päätöksen aina lääketieteellisin perustein eli jos toipumisennuste on olematon tai potilaan hoidosta saama hyöty on vähäisempi kuin sen haitat. Lääkäri voi purkaa päätöksen, jos potilaan terveydentila muuttuu. Käytännössä suurin osa DNR-päätöksistä tehdään sairauden loppuvaiheessa tai saattohoidossa.
  4. DNR-päätös ei estä tehohoitoa. DNR-päätös on lievin hoidon rajauksista ja koskee vain elvytystä. Jos potilaalla on DNR-päätös ilman muiden hoitojen rajaamista, hänelle voidaan esimerkiksi antaa tehohoitoa ja hänet voidaan leikata. Mahdolliset muut hoidonrajauspäätökset tehdään erikseen.
  5. DNR-päätös sallii luonnollisen kuoleman. Se vähentää vaikeaa perussairautta sairastavan ihmisen elämän väistämättömään päätökseen liittyviä turhia kajoavia toimenpiteitä ja turhaa kärsimystä.

    Mainos

Lähteet: Tampereen yliopisto (tuni.fi), terveyskirjasto.fi, valvira.fi

Sinua voisi kiinnostaa myös

Tunturiklinikalla Levillä lähihoitaja ja lääkäri ovat tiivis työpari

Koko lapsuus soi – musiikkipäiväkodissa musiikki auttaa rytmittämään päivää ja luo yhteisöllisyyttä

Ensimmäinen Queen Silvia -palkinnon voittanut lähihoitaja Karoliina Tiura: ”Taide tuo hoitotyöhön läheisyyttä”