Yksinäisyys on piinaava seuralainen – koronavirus toi kanssakäymiseen uusia muotoja

Vanhus yksinäisyys

Kaikenikäiset, myös ikääntyvät ja iäkkäät kaipaavat lähimmäisten seuraa, muistuttaa Sirkka-Liisa Kivelä. Kuva: Mostphotos.

Teksti Sirkka-Liisa Kivelä

Koronapandemia on tuonut uusia tapoja tavata toisia ihmisiä ja seurustella. Yhteydenpidosta internetin kautta on tullut suosittua. Tällaiseen kanssakäymiseen eivät kaikki vanhat ihmiset kuitenkaan pysty. Tarvitaan muitakin kohtaamisen muotoja.

Yksin asuva ystäväni kertoi pitäneensä 75-vuotissyntymäpäivänsä neljä kertaa viime lokakuussa. Koronaviruksen riskin takia hän oli pyytänyt yhden lapsistaan, yhden tai kaksi lapsenlapsistaan ja kaksi ystäväänsä kerrallaan kuhunkin syntymäpäiväjuhlaan kotiinsa. ”Korona toi minulle puuhaa ja tapaamisia yli viikon ajaksi. Aika kului nopeasti, enkä tuntenut itseäni yksinäiseksi”, hän sanoi.

Iäkäs tuttavani oli nimipäivänään soittanut kahdeksalle ystävälleen ja kertonut ottavansa vastaan onnitteluja puhelimessa. Hämmästyneiden ystävien kanssa oli sitten muisteltu menneitä ja naurettu.

Kaikenikäiset, myös ikääntyvät ja iäkkäät kaipaavat lähimmäisten seuraa. He tietävät tarvitsevansa toisia ihmisiä säilyttääkseen mielialansa iloisena ja myönteisenä.

Mainos

Yksinäisyys on piinaava seuralainen. Masennusoireet painavat yksinäisiä, ja ruokahalu on kadonnut. He saattavat käyttää runsaasti alkoholia ja psyykenlääkkeitä. Kaatumiset ovat yleisiä. Psyykkisten sekä somaattisten tautien synnyn ja kuoleman vaara on korkea.

Kävelylenkeilläni keskustelen Munkkiniemen seudun puistoissa ja kaduilla kohtaamieni ikääntyvien ja iäkkäiden kanssa. Pidämme turvallisen etäisyyden ja vaihdamme ajatuksiamme ajankohtaisista asioista. Nämä keskustelut virkistävät minua, yksinasuvaa ikääntyvää. Myös keskustelukumppanit näyttävät ilahtuneilta.

Lemmikkieläimet ovat hauskoja seuralaisia, mutta niiden hoito voi olla liian vaativaa. Sisäkukkien kasvattaminen onnistuu huonokuntoisenakin. Kodissa viheriöivät ja kukkivat kasvit ovat osa elävää luontoa. Ne ovat mukavia kumppaneita, joille voi puhua.

Yksin asuva, 86-vuotias tuttavani kertoi ”seurustelevansa” asuntonsa ikkunoista näkyvien, kadulla kulkevien ihmisten kanssa.  Elämän tarkkailu vähentää yksinäisyyden tunteita. Hän iloitsi myös siitä, että pystyy aamuisin käymään lähiruokakaupassa, jossa tapaa kaupan työntekijöitä.

Kolme vuotta sitten eläkkeelle siirtynyt, yksinasuva tuttavani on syksyn ajan tehnyt joulukoristeita. Vanhusjärjestöjen kautta hän on saanut seitsemän sellaisen iäkkään nimen ja osoitteen, jotka haluavat avata kotinsa ovet hänelle joulun päivinä. Hän leipoo torttuja, tekee joululaatikkoruokia ja paistaa kinkun viedäkseen niitä yhdessä joulukoristeiden kanssa uusille ystävilleen.

Suositukset tapaamisten rajoittamisista eivät saisi viedä mahdollisuuksia viettää perinteistä vanhan ajan joulua. Joululiinat, joulukoristeet ja led-kynttilät tuovat joulun tunnelman kodissa tai palvelukodissa toteutettuun joulun viettoon. Ne kuuluvat myös tapaamiskoppien ja muiden tapaamistilojen varusteisiin joulun aikana.

Omaiset, muut lähimmäiset ja hoitajat ovat joulun valo vanhuksille. Toivottavasti heillä on aikaa auttaa vanhoja ihmisiä joulun tunnelman luomisessa ja yksinäisyyden lievittämisessä.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Iäkkäät tietävät, että elämää opitaan tekemällä valintoja, kokemalla ja vetämällä johtopäätöksiä

Vanha ihminen ei koe olevansa vain yksi – Iäkäs kulkee sukupolvet mukanaan

Surun tunteet ovat yksilöllisiä – vanhusten hoito on taitolaji, joka vaatii tunteiden monimuotoisuuden ymmärtämistä