Vanhusneuvola tarjoaisi tukea kaikille yli 65-vuotiaille

Miltä näyttäisi neuvola, joka olisi suunnattu ikäihmisille? Eläkeläisviisikko unelmoi palvelun, joka pitäisi vanhenevista suomalaisista parempaa huolta.

Kuva: Mostphotos

Teksti Jenna Parmala

Idea lähti turhautuneesta keskustelusta ystävien kanssa. Pirkko Lehtinen, 81, oli toiminut jo pitkään puolisonsa omaishoitajana. Myös hänen nuorimmalla sisarellaan ja kolmella ystävällään oli kokemuksia läheisen ihmisen omaishoitajuudesta.

– Ajattelin, että olisipa joku kertonut minulle, millaista ikääntyminen on! Palveluita oli vaikeaa saada tai ne olivat todella hajautettuja. Myös meidän omaishoitajien oma jaksaminen, univaikeudet ja uupumus jäivät liian pitkäksi aikaa vaille mitään huomiota.

Viisikko mietti, miksei elämän loppupäässä voisi olla tarjolla samanlaista neuvontaa ja tukea kuin elämän alkupäässäkin?

Syntyi idea vanhusneuvolasta, joka tarjoaisi keskitetysti palveluja yli 65-vuotiaille ihmisille.

– Suomalaiset vanhukset ovat viimeiset elinvuotensa huomattavasti sairaampia kuin esimerkiksi Ruotsissa, Lehtinen toteaa.

Koko Suomen vanhusneuvola voisi tehdä hoivasta laadukkaampaa niin hoitajille kuin hoidettavillekin. Palvelujen keskittäminen yhden luukun-periaatteella helpottaisi myös sote-henkilöstön työtä, kun tiedonkulku sujuvoituisi eivätkä ikäihmiset katoaisi terveyskeskusten päivystyksiin.

– Päätimme lähteä ajamaan tätä asiaa. Jos ei unelmoi isosti, eivät asiat koskaan muutukaan, Lehtinen toteaa.

 

Kaikki apu samasta paikasta

Jos Lehtisen unelma toteutuisi, ikäihmisten hoito Helsingissä ja uusilla hyvinvointialueilla näyttäisi tulevaisuudessa hyvin erilaiselta kuin tänä päivänä.

Kaikki 65-vuotta täyttäneet saisivat kutsun ensimmäiseen vanhusneuvolatapaamiseen. Osallistuminen olisi vapaaehtoista, mutta ajatuksena olisi, että jokainen työterveyshuollon piiristä pois siirtyvä saisi oman hoitajan, joka pitäisi keskitetysti hänen asioistaan huolta.

– Palvelut koottaisiin yhden katon alle. Vanhusneuvola tarjoaisi siis apua myös oikeudellisissa asioissa, auttaisi etuuksien hakemisessa ja tukisi digitaidoissa.

Lehtinen huomauttaa, että kaikki nämä palvelut ovat jo olemassa, mutta niin hajautetusti, että harva ikäihminen löytää niiden pariin.

– On huolestuttavaa, että samalla kun sote-palvelut siirtyvät yhä enemmän verkkoon, yli 65-vuotiaista jopa 300 000 kokee olevansa digitaidottomia.

Mainos

Ettei kukaan tipahtaisi ulkopuolelle

Lehtinen ystävineen käynnisti kesän alussa vanhusneuvolasta kansalaisaloitteen. Suomen väestön vanhentuessa palvelulle olisi tulevaisuudessa vieläkin enemmän tilausta kuin nyt.

– Neuvolapalvelu helpottaisi vanhusten ja hoitajien lisäksi myös omaisten taakkaa. Sen sijaan, että omaiset jäävät yksin vanhenevan läheisen asioiden kanssa, he voisivat luottaa vanhusneuvolan toimintaan.

Pirkko Lehtisen puoliso kuoli viime vuoden lokakuussa. Hän ehti toimia miehensä epävirallisena omaishoitajana kahdeksan vuoden ajan.

– Liian monta kertaa noiden vuosien aikana jouduin miettimään, että mitä ihmettä teen ja miten ihmeessä jaksan. Olisipa ollut olemassa vain yksi luukku, josta olisin tiennyt saavani keskitetysti apua ja tukea.

Pirkko ei ole kokemuksensa kanssa yksin, vaan kansalaisaloite on kerännyt kesän aikana jo viitisentuhatta allekirjoitusta.

– Yksi luukku, samat selkeät palvelut tasa-arvoisesti kaikille.

Ne ovat asioita, joita Lehtinen arvelee niin omaisten, hoitajien kuin ikäihmisten itse toivovan.

– Näin varmistaisimme, ettei kukaan eläkkeelle jäätyään tipahtaisi terveydenhuollon ulkopuolelle.  Toiveenamme onkin nyt saada vanhusneuvola osaksi tulevaa hallitusohjelmaa, Lehtinen toteaa.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Suojaimet lisäävät helteen aiheuttamaa kuormitusta hoitotyössä – huomioi nämä asiat!

Onko työpaikalla kuuma? Helle huolettaa hoitajia

Lähihoitaja Timo Tähkänen on koruja ja värikkäitä sukkahousuja rakastava rouva Maimu Brushwood – ”Halusin tulla näkyvämmäksi”