Pohjola Terveys laajenee maakuntiin

Viides Pohjola Sairaala avataan toukokuussa Turkuun. Loppu­vuodesta avataan ensimmäiset Pohjola Lääkärikeskukset Poriin ja Lappeenrantaan. Sairaaloita ei tule enempää, mutta lääkärikeskuksia avataan lähivuosina parikymmentä.

pohjola terveys laajenee

Yksityiset sote-alan toimijat sijoittuvat sinne, missä on paljon asukkaita. Kuva Ingimage.

Teksti Irene Pakkanen

Uusi iso terveysalan toimija tulee vakuutus- ja pankkimaailmasta. Sairaalat ja lääkärikeskukset omistaa OP Vakuutuksen tytäryhtiö Pohjola Terveys Oy. OP Vakuutuksen emoyhtiö puolestaan on OP Yrityspankki. Laajan pankki-, vakuutus- ja muita finanssipalveluita tarjoavan OP Ryhmän puolestaan omistavat 1,8 miljoonaa omistaja-asiakasta.

Terveys- ja hyvinvointiliiketoiminnan johtajan Samuli Saarnin mukaan Pohjola Terveys iski markkinarakoon, jossa potilaasta ei oteta kokonaisvastuuta. Markkinaa, muita toimijoita ja asiakkaan tarpeita analysoitiin tarkkaan.

– Yksityiset terveyspalvelut keskittyivät ja keskittyvät edelleenkin yksittäisiin suoritteisiin. On lääkärissäkäyntejä ja laboratoriokokeita, mutta ei hoitokokonaisuutta, Saarni sanoo.

Hoitoketju sairaaloissa hiottiin mahdollisimman nopeaksi ja tehokkaaksi.

– Potilaalla ei ole turhia odotuksia missään välissä ja häntä hoidetaan kunnolla ja kuntoutetaan tehokkaasti. Konsepti on oikeasti win-win asiakkaan, vakuutusyhtiön, yhteiskunnan ja työnantajankin kannalta.

Mainos

Nopea hoitoketju hyödyttää vakuuttajaa. Mitä vähemmän hoitokustannuksia ja sairaslomaa on, sitä vähemmän jää korvattavaakin.

Sairaalaketjun esikoinen, tuolloin vielä nimellä Omasairaala Oy, avattiin Helsingin Pikku Huopalahdessa vuonna 2013. Ensimmäisenä vuonna Helsingin sairaalassa hoidettiin 8 000 ortopedistä potilasta, vuonna 2017 lähes 40 000. Viidessä leikkaussalissa tehdään noin 4 000 leikkausta vuodessa. Magneettikuvissa käy noin 14 000 asiakasta vuodessa.

Tampereen sairaala avattiin 2016. Ouluun ja Kuopioon sairaalat perustettiin viime vuonna. Ketjun viimeinen viettää avajaisiaan Turussa toukokuussa. Sairaalat sijaitsevat samoissa kaupungeissa kuin yliopistosairaalatkin.

Yhteensä sairaalat työllistävät noin 500 henkeä, joista noin 200 on palkkatyössä ja loput ammatinharjoittajia. Samoja lääkäreitä työskentelee myös erikoissairaanhoidossa julkisella puolella.

Sairaalarakentamiseen investoidaan runsaat 100 miljoonaa ja lääkärikeskuksiin runsaat 20 miljoonaa. Lääkärikeskukset remontoidaan jo olemassa oleviin tiloihin.

Pohjola Terveys kattaa vuoteen 2020 mennessä koko sote-uudistuksen mukaisen alueen. Sote-yhteistyötä ei Saarnin mukaan suljeta pois, mutta ensin odotellaan lainsäädännön varmistumista.

Suurin osa asiakkaista on OP-vakuutettuja

Terveysbisneksessä on esimerkkejä, joissa on muutamassa vuodessa kasvettu muutaman kymmenen miljoonan toimijasta muutaman sadan miljoonan toimijaksi. Pohjola Terveys ei halua julkistaa liikevaihtotavoitettaan.

– Vakuutustaustan takia meillä tavoitteena ei ole maksimoida liikevaihdon määrää vaan hoitaa mahdollisimman hyvin ja hyvällä asiakaskokemuksella, Saarni sanoo.

Suurin osa Pohjola Sairaaloiden asiakkaista on OP Vakuutuksen asiakkaita. Osalla asiakkaista on terveysvakuutus, osalla erilaisia tapaturmavakuutuksia ja osa tulee työterveyden kautta.

– Kaikki ovat tervetulleita hoitoon. OP Vakuutusasiakkaalle asioiminen on helpompaa, koska vakuutusasiat voi hoitaa jo sairaalassa, Saarni sanoo.

Osuuspankin asiakkaat voivat hyödyntää pankkiasioistaan kertyviä bonuksia vakuutusmaksuissa. Sairaala- ja lääkärikeskusmaksuihin bonukset eivät yllä.

Vaikka asiakkaan raha-asiat, vakuutukset ja hoito olisivat samassa OP-ryppäässä, potilas-, raha- ja vakuutustietojen välillä on muuri.

– Siitä pidämme tiukasti kiinni ja samoin lainsäädäntö on tässä tiukka. Pohjola Terveydestä ei siirry mitään tietoa vakuutusyhtiöön eikä toisinpäin.

Digipalvelut avuksi hyvinvointiin ja seulontaan

Terveyspalveluissa eletään digitaalisaation aikaa. Pohjola Terveydessä digitaalisuus palvelee ajanvarausta ja leikkaus-prosessien sujumista ja turvallisuutta. Lääkärikeskuksissa digipalveluilla, kuten chatilla ja etälääkärillä, halutaan ylittää myös pitkiä välimatkoja.

– Kehitteillä on hyvinvointipalveluita, joilla kannustetaan ihmisiä elämään terveellisesti. Sairauksia voidaan myös ehkäistä digitaalisesti. Pyrimme tunnistamaan ja seulomaan kohonneet riskit jo ennen kuin ne muuttuvat sairauksiksi. Työterveydessä tätä jo tehdäänkin, Saarni sanoo.

Asiakastyytyväisyyden ja hoitotulosten mittaaminen ja ulos kertominen ovat keinoja kilpailla kasvavalla terveysmarkkinalla. Sote-uudistuksessa mittaaminen palvelee myös asiakkaan valinnanvapautta.

Pohjola Sairaaloissa tapaturmapotilaiden asiakaskokemusta mitataan suositusindeksillä. Viime vuoden indeksi oli 97/100. Hoitoketjun tehokkuutta tutkitaan sillä, miten nopeasti asiakas kuntoutuu takaisin töihin.

– Aalto-yliopiston tutkiman datan perusteella meillä hoidetut pääsevät 18 prosenttia lyhyemmillä sairaslomilla kuin muualla hoidetut. Meillä aktiiviseen hoitoon ja kuntoutukseen käytetään enemmän panoksia kuin muualla, mutta silti hoidon kokonaiskustannus jää yhdeksän prosenttia edullisemmaksi.

Yksityisiä terveysalan toimijoita on arvosteltu ylihoitamisesta ja liiasta tutkimisesta.

– Meillä sanotaan selkeästi henkilökunnalle, että ei tarvitse generoida kaikin voimin liikevaihtoa vaan tehdään se, mikä asiakasta oikeasti hyödyttää, Saarni sanoo.

Valinnanvapaus ja asiakasseteli toisivat toteutuessaan hoitoon hakeutuville valinnanvaraa, mutta valinnan eteen on Saarnin mukaan oltava valmis matkustamaan. Joka niemeen ja notkoon täyden palvelun terveyskeskuksia ei voida enää ajatella.

– Kaivataan selkeämpää työnjakoa ja yhteistä käsitystä siitä, mitkä palvelut kannattaa keskittää. Esimerkiksi kirurgiassa toimenpiteiden määrät, laatu, osaaminen ja tehokkuus limittyvät toisiinsa.

Suomessa on sairaaloita aika pienilläkin paikkakunnilla. Meillä on viisi sairaalaa eikä lisää tule.

Hoivamestareita kaikki

Pohjola Terveydessä lähihoitajat, sairaanhoitajat ja muut vastaanottotyöntekijät työskentelevät nimikkeen hoivamestari alla. Työterveydessä nimike on terveysmestari.

– Hoivamestarin tehtävänä on kulkea asiakkaan rinnalla koko hoitopolun ajan. Hän ottaa asiakkaan vastaan, kertoo mitä seuraavaksi tapahtuu, ohjaa ja avustaa vastaanotolla ja tarvittaessa neuvoo korvauspisteelle, hoivamestareiden Oulun sairaalan tiimiesimies Marke Kinnunen kertoo.

Pohjola Terveydessä työskentelee lähes 60 hoivamestaria, joiden koulutus painottuu lähihoitajiin.

Toiseksi suurin ammattiryhmä ovat sairaanhoitajat.

Lähihoitaja ja kipsimestari Taru Helander Tampereelta kiinnostui Pohjola Sairaalasta tuttujen kautta. Syyskuussa alkoivat keikkatyöt ja helmikuun alussa hänen vakinaistettiin.

Helanderia houkutti mahdollisuus monipuolisiin töihin, missä ei ole tarvinnut pettyä.

– Poliklinikalla teen monenlaisia hoitotoimenpiteitä, kuten haavahoitoja, kipsausta ja avustan lääkäreitä erilaisissa toimenpiteissä. Iltaisin ja viikonloppuisin laboratorion ollessa suljettuna otan päivystysnäytteitä.

Sairaala on auki arkisin 7–22 ja iltaisin 11–17. Helander tekee vuorotyötä: aamua, välivuoroa ja iltaa.

Edellisessä työpaikassaan Hatanpään sairaalassa Helander työskenteli asiakaspalvelussa ja kipsaajana murtumavastaanotolla. Pestiä kesti 11 vuotta.

– Yksityisellä palkkaus muuttui, mutta ei huonompaan suuntaan, hän sanoo.

Helander arvostaa nimikettään.

– Hoivamestari merkitsee minulle, että täällä arvostetaan lähihoitajan työtä ja ammattitaitoa. Pystyn auttamaan asia-
kasta monipuolisesti, ja minuun myös luotetaan. Erikoislääkäreiden työparina olen oppinut myös paljon uutta.

Tiimiesimies Kinnusen mukaan jokainen hoivamestari neuvottelee oman palkkansa. Tietyn lähtötason päälle tulevat jokaisen taitotasoon ja työkokemukseen perustuvat lisät.

SuPeria huolettaa, riittääkö hyvää hoitoa kaikille

Suomen hallituksen tuoreen arvion mukaan 6 000–25 000 työntekijää siirtyy perustettavista maakunnista ja niiden sote-keskuksista yksityisten terveysyritysten palvelukseen.

SuPerin kehittämisjohtaja Jussi Salo pitää isojen yksityisten terveysalan toimijoiden vahvistumista haasteellisena sote-uudistukselle, ainakin, jos koko maahan ja kaikille ihmisille halutaan taata laadukkaat terveys- ja sairaalapalvelut.

Julkisessa terveydenhuollossa kaikki toimenpiteet sisältyvät vastaanoton hintaan, mutta yksityisellä esimerkiksi hoitajan tekemä korvahuuhtelu saatetaan veloittaa erikseen.

– Yksityiset toimijat sijoittuvat sinne, missä on paljon asukkaita. Terveyskeskusten määrä tulee supistumaan hurjasti haja-asutusalueilla.

Kapitaatiopohjainen rahoitusmalli, jossa tulevien sote-keskusten rahoitus pohjautuu pääasiassa siihen, kuinka paljon keskuksella on nimiä asiakasrekisterissä, on Salosta keskeneräinen.

– Paljon hoitoa tarvitsevia asiakkaita lähetetään herkemmin erikoissairaanhoitoon julkiselle puolelle, hän sanoo.

Julkisessa terveydenhuollossa nyt kaikki toimenpiteet sisältyvät vastaanoton hintaan, mutta yksityisellä esimerkiksi hoitajan tekemä korvahuuhtelu saatetaan veloittaa erikseen. Mistä kaikesta asiakas joutuu tulevaisuudessa yksityisellä puolella maksamaan lisäpalveluhinnan, on oma iso kysymyksensä.

Jos sote-uudistus saadaan maaliin, terveys- ja sairaalapalveluihin on odotettavissa uusia toimijoita, myös kansainvälisiä. Tuorein tulokas on Osuuskunta Tradeka, joka maaliskuun alussa kertoi ostavansa Med Groupin kotiin vietävien palveluiden, ensihoidon ja julkisen tervey-denhuollon palveluihin liittyvät toiminnot. ONNI-hoiva-brändin alla työskentelee yli 3 000 työntekijää.

Mielikuvilla myyntiä ja hyviä uudistuksia

Salon mielestä yksityisiä terveyspalveluita kaupataan usein mielikuvilla.

– Vaikka yksityisen puolen ovet ovat avoinna periaatteessa kenelle tahansa, kaikilla ei esimerkiksi ole mahdollisuutta maksaa itselleen terveysvakuutusta. Digipalvelutkaan eivät ole itsestäänselvyys. Eivät kaikki omista tai pysty käyttämään älykännykkää.

Jos hoito onkin tehokasta ja nopeaa, se voi henkilöstölle tarkoittaa pienempää palkkaa ja heikompia työsuhde-etuja kuin julkisessa sairaanhoidossa. Usein myös henkilöstön mitoitus on pienempi.

– Toiminnan tehostaminen ja hukkaan heitetyn ajan minimoiminen on hatunnoston arvoinen asia. Pienempi henkilöstömitoitus taas on aina asiakkaalta pois, ja kuormittaa hoitajia. Yksityisellä puolella myös osa-aikatyö on yleisempää, Salo sanoo.

Uudet nimikkeet, joiden alle rakennetaan monipuolisia toimenkuvia lähihoitajille, on Salosta hyvää kehitystä.

– On hienoa, kun lähihoitajan osaamista hyödynnetään laaja-alaisesti.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Mikä tahansa musiikki ei kuntouta – Lempimusiikin listaaminen helpottaa hoitotyötä

Ilmastoahdistus koskettaa yhä nuorempia lapsia

Miksi valon lisääntyminen saa toiset piristymään ja toiset väsymään? – Viisi faktaa valosta