Monikulttuurisen hoitotyön asiantuntija Saynur Soramies: ”Puhumme naisten oikeuksista mutta hyväksikäytämme filippiiniläisiä hoitajia”

Työperustainen maahanmuutto onnistuu vain, jos siihen panostetaan riittävästi. Nykyisellään toimet ovat Soramiehen mukaan riittämättömiä.

Sopeutuminen uuteen työkulttuuriin on pitkä ja työläs prosessi, sanoo Saynur Soramies. Kuva: Marjaana Malkamäki

Teksti Saija Kivimäki

Muutit Suomeen Saksasta 17 vuotta sitten. Onko Suomeen töihin tulevien hoitajien asema sittemmin helpottunut?

Tilanne ei ole helpottunut ollenkaan. Työyhteisöjä ei ole valmistettu ottamaan maahanmuuttajia vastaan eikä organisaatioiden johtotasolla ole mietitty näitä asioita. Pelkään, että se johtaa turhautumiseen ja vastakkainasetteluun, kun tänne tulee hoitajia, joilla on heikko suomen kielen taito ja jotka eivät tunne suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää eivätkä paikallista hoito- ja sairaalakulttuuria.

Miten työperäinen maahanmuutto saadaan onnistumaan sote-alalla?

Kotoutuminen ei tapahdu itsestään vaan se on pitkä prosessi ja vaatii aktiivisuutta niin työnantajalta, työyhteisöltä kuin maahanmuuttajalta itseltään. Maahanmuuttajan on opittavat tuntemaan paikallinen kulttuuri, niin suomalaiset tavat ja ruoat kuin normit ja säännöt. Tähän hän tarvitsee ympärilleen avoimia, ystävällisiä ja kärsivällisiä ihmisiä. Jos maahanmuuttajat eivät integroidu työyhteisöön, emme pysty hyödyntämään sitä kaikkea hyvää, mitä he tuovat tullessaan, ja samalla hukkaamme myös jotain omista vahvuuksistamme.

 

Mitä hyvää maahanmuuttajat voivat tuoda työyhteisöön?

Useat maahanmuuttajat tulevat yhteisöllisistä kulttuureista, joissa vanhempia ihmisiä kunnioitetaan. Voimme oppia jotakin tästä asenteesta ja olemaan hienotunteisempia. Monessa kulttuurissa sanaton viestintä on tärkeä osa kommunikaatiota. Se ilmenee eleissä ja ilmeissä, siinä miten puhumme, millaisia sanoja ja äänensävyjä käytämme, katsommeko toisiamme silmiin. Nämä ovat arvokkaita taitoja varsinkin sote-alalla ja varsinkin vanhustyössä.

Mainos

Miten yksittäinen lähihoitaja voi edistää maahanmuuttajan sopeutumista työhönsä?

Vastuu sopeutumisesta on aina työnantajalla eikä sitä saa kaataa yksittäisen lähihoitajan harteille. Työkavereilla kuitenkin on iso merkitys siihen, miten uusi työntekijä sopeutuu työyhteisöön. Riippumatta siitä, onko tulija maahanmuuttaja vai kantasuomalainen, ota häneen kontaktia. Kahvihuoneessa voi jättää kännykän hetkeksi sivuun ja kysyä, miten uusi työntekijä on viihtynyt työssään, tai tarvitseeko hän apua.

 

Millainen kielitaito on riittävä lähihoitajan työssä?

Suomalaiset ovat epävarmoja ja vähättelevät herkästi omaa taitoaan, vaikka olisivat opiskelleet kieltä vuosia. Samaan aikaan filippiiniläinen sairaanhoitaja käy muutaman kuukauden mittaisen suomen kielen kurssin ennen kuin tulee tänne hoitamaan vanhuksia, ja me sanomme, että tämä sopii meille hyvin! ”Kieli opitaan työelämässä” kuulostaa hyvältä ideologialta, mutta sote-alalla se ei toimi ja on jopa vaarallista. Ennen töiden aloittamista kielitaidon pitäisi olla vähintään itsenäisen käyttäjän B2-tasolla. Oma kielitaitoni oli aikoinaan sillä tasolla, kun aloitin sairaanhoitajana Taysissa. Pärjäsin työssä, mutta en osannut ammattisanastoa juuri lainkaan ja opittavaa oli paljon.

 

Minkälaisia ongelmia heikosta kielitaidosta seuraa?

Pahimmillaan se vaarantaa potilasturvallisuuden. Jos potilas ja hoitaja eivät ymmärrä toisiaan ja sattuu virheitä esimerkiksi lääkkeiden jaossa, kenen vastuulla se on? Puutteellinen kielitaito kostautuu koko työyhteisöön, kun muut työntekijät joutuvat kantamaan enemmän vastuuta ja selittämään samoja asioita uudestaan ja uudestaan. Se koettelee myös maahanmuuttajahoitajan omaa hyvinvointia. On turhauttavaa ja stressaavaa, jos et ymmärrä mitä sinulle sanotaan etkä uskalla pyytää apua. Filippiiniläisessä kulttuurissa, kuten myös turkkilaisessa kulttuurissa, josta alun perin tulen, ei ole samanlaista tasa-arvoa kuin Suomessa, eivätkä sieltä tulevat hoitajat ole tottuneet, että esimieheltä voi kysyä neuvoa. He saattavat pelätä haukkuja tai potkuja, jos esimiehelle paljastuu, että he eivät ole ymmärtäneet jotakin.

Ovatko Suomeen tulleiden työntekijöiden odotukset vastanneet todellisuutta?

Monet haluavat tulla Suomeen, koska ajatellaan että täällä on korkea elintaso, hyvä palkka ja ihmisiä arvostetaan heidän taustastaan riippumatta. Ulkomaille lähdetään tienaamaan rahaa, josta suuri osa lähetetään omalle perheelle ja turvataan näin heidän elämänsä. Olen aina pitänyt itsestään selvänä, että Suomessa ihmisiä arvostetaan heidän taustastaan riippumatta ja että jokaisen ammattitaito on yhtä arvokas. Kun tänne tuodaan sairaanhoitajia hoiva-avustajiksi, se haiskahtaa minusta modernilta orjuudelta. Se on voimakkaasti sanottu, mutta toimintatapa ei sovi suomalaisiin arvoihin. Puhumme naisten oikeuksista, mutta tuomme heitä tänne hyväksikäytettäviksi.

 

Saynur Soramies

  • Monikulttuurisuuden asiantuntija, kouluttaja ja konsultti
  • Sote-alan Yamk, Sairaanhoitaja
  • Omat verkkosivut osoitteessa www.monikulttuurinenhoito.fi

 

Lue myös: Moni Suomessa hoiva-avustajana työskentelevä filippiiniläinen on korkeasti koulutettu

Sinua voisi kiinnostaa myös

Koti vai kodinomainen? Vanhuus on erilaista kotona ja palvelutalossa

Pientä lasta naurattaa ”pieaju” – Aikuinen voi osallistua lasten ilonpitoon, vaikkei aina ymmärtäisi sitä

Takuusäätiön asiantuntija Hanna Siltanen: ”Niukkuutta ei ratkaista aina pelkällä budjetoinnilla”