Hiljainen tieto syntyy hitaasti ja vanhentuu nopeasti

Hiljainen tieto on tunteikasta ja kulkee usein rivien väleissä. Se saattaa tehdä työstä hiukan helpompaa, mutta kaikki hiljainen tieto ei ole hyvää.

Kuva: Salla Pyykölä

Teksti Antti Vanas

”Se on sellaista luontevaa toimimista. Ei tarvitse kaikkea niin kauheasti miettiä se vaan tulee sieltä jotenkin automaattisesti.”

Työpaikan hiljainen tieto kattaa valtavan määrän yhdessä elettyä työn arkea.

Suuri osa käytännön työntekoa ohjaavasta tiedosta on hiljaista. Hiljaisen tiedon mahtia ei kuitenkaan huomaa, jos sen äärelle ei malta pysähtyä.

Pitkän uran varhaiskasvatuksen opettajana tehnyt Terhi Ek väitteli äskettäin varhaiskasvatuksen hiljaisesta tiedosta. Tämän jutun sitaatit ovat väitöskirjaan haastateltujen varhaiskasvattajien ajatuksia hiljaisesta tiedosta. Ek sanoo, että hiljainen tieto näkyy työpaikoilla ennen kaikkea teoissa: Puheessa se piiloutuu usein rivien väleihin ja siihen, mikä jätetään sanomatta.

Pysähtyminen hiljaisen tiedon äärelle on tärkeää myös siksi, että kaikki hiljainen tieto ei ole rakentavaa tietoa.

– Hiljaisen tiedon, ja etenkin negatiivisena hiljaisena tietona siirtyvien tietovääristymien tunnistaminen on tärkeää, kun rakennetaan lapsille yksilölliset tarpeet huomioivaa oppimisympäristöä ja henkilöstölle hyvää työympäristöä, Ek sanoo.

Ekin kokemuksen mukaan hiljaisen tiedon pohdiskelu ei ole varhaiskasvatuksen työpaikoilla yleistä.

– Hiljainen tieto saattaa nousta työyhteisössä esiin uusien työntekijöiden mentoroinnista puhuttaessa. Se voidaan mainita myös päiväkodin pitkäaikaisen työntekijän jäädessä eläkkeelle, mutta ei juuri muuten.

– Hiljaisen tiedon kuvattiin kertyvän koulutuksen ja työelämän lisäksi kaikilta elämänalueilta ja läpi koko elämän, Ek täydentää.

Ek haastatteli vuonna 2014 väitöskirjaansa varten viisi lastenhoitajaa, seitsemän lastentarhanopettajaa ja yhden päiväkodin johtaja. Väitös tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa helmikuussa.

Mainos

Hiljainen tieto tuo työhön rentoutta

”Tällä alalla pitää välillä hypätä sellaiseen tuntemattomaan. Hypätä sinne, mutta ei kuitenkaan sillä lailla, että se homma lähtee käsistä. Että sä olet kuitenkin aikuisena siinä ryhmässä.”

Ek jakaa tutkimuksessaan hiljaisen tiedon roolin varhaiskasvatuksessa viiteen alueeseen. Niistä ensimmäiseen, toiminalliseen tietoon ja osaamiseen, kuuluvat esimerkiksi työn sujuvuus, joustavuus ja luontevuus.

– Hiljaisen tiedon toiminallinen osaaminen näkyy esimerkiksi siinä, miten lastenhoitaja lukee tilanteita ja päättelee, mitä seuraavaksi kannattaa tehdä. Hiljainen tieto voi tuoda työhön rentoutta. Tietty toimintatapa ei aina ole ainoa oikea, vaan työotteeseen löytyy joustoa tilanteen mukaan, Ek sanoo.

Hiljainen tieto auttaa pärjäämään haastavissa tilanteissa lasten kanssa. Siihen kuulu myös kyky ja uskallus loikata huolettoman hallitusti mukaan leikin maailmaan.

– Hiljainen tieto liittyy läheisesti myös vuorovaikutukseen ja kohtaamisen taitoon, sanoo Ek. Vuorovaikutusosaaminen korostuu erityisesti varhaiskasvatuksen tiimi- ja parityössä.

Kohtaamisessa keskeistä on toisten ihmisten erilaisuuden sietäminen ja hyväksyminen. Toisistaan poikkeavat työtavat sekä erilaiset tavat suhtautua elämään ja työhön haastavat kaikkia vuoro-vaikutustilanteita. Hiljainen tieto nousi haastatteluissa esiin monenlaisina tunteina. Se yhdistyy myös työntekijöiden välisiin suhteisiin.

– Hiljainen tieto liittyy myös kykyyn sietää stressiä, Ek sanoo.

 

Yhteenkuuluvuus helpottaa tiedon siirtämistä

”Ihminen jolla on hiljaista tietoa ja joka osaa hyödyntää sitä, sietää kyllä stressiä aika paljon. Kyllä se tällaisesta ammatillisesta käyttäytymisestä näkyy.”

Ekin mukaan päiväkotityössä tulee tilanteita, joissa eettinen osaaminen nousee toimintaa keskeisesti ohjaavaksi tekijäksi – ja sen puuttuminen voi jättää työtekijän tyhjän päälle.

– Eettinen osaaminen kiteytyy työn vaikeissa hetkissä. Osaako työntekijä esimerkiksi kohtadata lapsen vanhemman kunnioittavasti silloinkin, kun tilanne on haastava ja ollaan jostakin vahvasti eri mieltä?

Hiljaisen tiedon siirtymisen tärkeitä edellytyksiä ovat keskustelu ja se, että kaikkia kuullaan. Hiljainen tieto siirtyy Ekin mukaan huonosti, jos sille ei ole varattu arjessa aikaa ja paikkaa.

– Myös työntekijöiden välinen yhteenkuuluvuus nousi esille tärkeänä hiljaisen tiedon siirtymisen mahdollistajana. Yhteenkuuluvuus voi haastattelujen perusteella kukoistaa silloinkin, kun yksimielisyys työn perustavoitteista on jotakuinkin ainoa työntekijöitä yhdistävä tekijä.

”Ja sitten se erilaisuuden sietäminen. Aivan niin kuin lasten ja perheiden kohdalla. Se kasvaa iän myötä. Ei varmaan aina. En mä sitä tarkoita, että se olis semmoinen luonnostaan kasvava pääoma.”

 

Tarkistakaa yhdessä hiljaisen tiedon viimeinen käyttöpäivä

”Hiljainen tieto ei ole hyväksi, jos sen varjolla pidetään liiaksi vanhoista tavoista kiinni, eikä anneta edes mahdollisuutta uusille tavoille.”

Hiljainen tieto kertyy hitaasti kokemuksen myötä. Se voi myös vanhentua ja muuttua negatiiviseksi hiljaiseksi tiedoksi.

Ekin haastattelemilla varhaiskasvatuksen lastenhoitajilla ja opettajilla oli paljon esimerkkejä negatiivisesta hiljaisesta tiedosta. Siihen kuuluvat muun muassa sanoittamattomat toimintatavat, joista pidetään kiinni pelkästään tavan ja tottumuksen vuoksi.

”Mä en niin kuin päässyt koskaan tietämään, että minkä vuoksi. Vai onko se sitten sellainen persoonakysymys, että jos joku vahva päättää, että ne lentää tuonnepäin, niin sitten ne lentää. Eikä kukaan kyseenalaista.”

– Oma toiminta pitäisi kyetä perustelemaan, ja jos perusteleminen ei onnistu, niin toimintatapaa tulisi olla valmis muuttamaan. Esimerkiksi esihenkilö voi auktoriteettiasemansa turvin toimia tietyllä tavalla toimintatapaansa sen kummemmin perustelematta, Ek pohtii.

Auktoriteettia voivat hyödyntää muutkin kuin esihenkilöt. Opiskelija tai sijainen ei välttämättä ala tivaamaan jonkin tavan perusteluita talon vakihenkilökuntaan kuuluvalta työntekijältä, jolla on takanaan pitkä työkokemus:

– Hiljainen tieto voi olla luonteeltaan hyvinkin konservatiivista. Osa negatiiviseksi mielletystä hiljaisesta tiedosta liittyi toimintatapoihin, jotka olivat syntyneet toiseen aikaan ja toisenlaisiin tarpeisiin.

Negatiivisen hiljaisen tiedon taustalla voi olla myös negatiivinen muistijälki. Ikävät kokemukset voivat Ekin mukaan jäädä mieleen jopa loppuelämäksi, jollei niitä päästä käsittelemään, eikä voimaannuttavaa kokemusta synny.

– Kauan sitten sattunut mieltä kuohuttanut tapaus saattaa vaikuttaa yhä, vaikka olosuhteet ovat muuttuneet ja tapauksesta saatu oppi on vanhentunut. Näin voi käydä esimerkiksi perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvissä asioissa, sillä yhteistyö on muuttunut viimeisten vuosien aikana paljon.

 

Väitös: Eettisestä osaamisesta yhteiskunnalliseen ymmärrykseen – Varhaiskasvatuksen arjen hiljainen tieto ja hiljaisen tiedon siirtäminen. Jyväskylän yliopisto 2022.

Sitaatit ovat väitöskirjaan haastateltujen varhaiskasvattajien ajatuksia hiljaisesta tiedosta.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Vanhusneuvola tarjoaisi tukea kaikille yli 65-vuotiaille

Suojaimet lisäävät helteen aiheuttamaa kuormitusta hoitotyössä – huomioi nämä asiat!

Onko työpaikalla kuuma? Helle huolettaa hoitajia