Epävarmuus rassaa sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöä

Epävarmuuden tunne koettelee sote-alan työntekijöitä. He eivät koe pääsevänsä vaikuttamaan omaa työtään koskeviin muutoksiin riittävästi.

Kuva Ingimage

Myös pelko työmäärän kasvusta on nousussa. Lähes 40 prosenttia sairaala- ja terveydenhuollon henkilöstöstä pelkää työmääränsä kasvavan yli sietokyvyn. Vuonna 2015 vastaava osuus oli 29 prosenttia. Muutos näkyi sekä lääkäreillä että muulla hoitohenkilöstöllä.

Tiedot käyvät ilmi Työterveyslaitoksen seurantatutkimuksesta, johon osallistui yli 9000 työntekijää syksyllä 2017.

Kuntasektorin muutospaineet

– Kuntasektoriin kohdistuu paljon muutospaineita. Tutkimuksestamme selvisi, että yhä useampi työntekijä kokee työssä tapahtuvien muutosten tulevan yllättäen ilman, että heillä on mahdollisuutta vaikuttaa niihin, kertoo tutkimusprofessori Mika Kivimäki Työterveyslaitoksesta.

Vuonna 2017 näin koki 45 prosenttia työntekijöistä. Kasvua vuoteen 2015 verrattuna oli 6 prosenttiyksikköä. Muutos raportoitiin eri ammattiryhmissä sairaala-apulaisia ja siivoojia myötä.

– On selvää, että sote-muutos ja siihen liittyvä työnantajan vaihtuminen voivat lisätä epävarmuuden tunnetta. Vastauksiin saattoi kuitenkin vaikuttaa myös sotesta riippumattomat muutokset työssä, sanoo Kivimäki.

Mainos

Unen ongelmat

Myös työntekijöiden uniongelmat lisääntyivät. Alle 50-vuotiaista joka neljäs raportoi uniongelmia, kun vuonna 2012 näin teki joka viides. Yli 50-vuotiailla muutokset olivat pienempiä, uniongelmia oli nyt 30 prosentilla ja viisi vuotta sitten 27 prosentilla.

– Työhön liittyvät kuormitustekijät tutkitusti lisäävät univaikeuksia, joskaan näistä kyselytuloksista ei voida vetää johtopäätöksiä suorasta syy-seuraussuhteesta, toteaa erikoistutkija Paula Salo Työterveyslaitoksesta.

Johtaminen parantunut

Kyselyssä ilmeni myös myönteisiä muutoksia. Esimerkiksi arviot johtamisen oikeudenmukaisuudesta paranivat 7–8 prosenttia kaikissa ikäryhmissä.

– Tämä on tärkeää, koska oikeudenmukaiseksi koettu johtamisen on tutkimusten mukaan yhteydessä muun muassa vähäisempiin sairauspoissaoloihin. Myös vuonna 2016 tehdyn Kunta10-tutkimuksen tulokset olivat samansuuntaiset, sanoo Kivimäki.

– Sen sijaan henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien väheneminen muutosten suunnittelussa oli tässä tutkimuksessa selvempi kuin muissa kunta-alaa koskevissa selvityksissä, jatkaa Kivimäki.

Työterveyslaitoksen syksyllä 2017 tekemään henkilöstön hyvinvointikyselyyn vastasi yli 9000 työntekijää Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Vaasan sairaanhoitopiireistä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymästä ja Pietarsaaren sosiaali- ja terveysvirastosta. Kyselylomakkeen saaneista 74 prosenttia vastasi siihen. Tutkimus on osa Työterveyslaitoksen Kuntasektorin seurantatutkimusta, joka on aloitettu vuonna 1997 ja johon kuluu myös Kunta10-tutkimus.

Lähde: Työterveyslaitos

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Mielenterveyden edistämistalkoille olisi tilausta – Sairauspoissaolot ovat kasvaneet huimasti

Talousvalmentajan vinkit talouden hallintaan – Venyykö hoitajan sentti?

Onko aika ajanut perinteen ohi? Päiväkotikuvauksista on tullut lastenhoitajia kuormittavaa hurlumheitä