Viha kannattaa kohdata: Käsittelemätön viha voi aiheuttaa psykosomaattisia sairauksia

Jos torjumme vihan tunteen, se saa vain lisää valtaa. Kun tunteen hyväksyy, se menettää voimansa, sanoo psykoanalyytikko Pertti Simula.

vihan kohtaaminen pertti simula

Pertti Simulan mukaan pienikin tyytymättömyys voi kasvaa voimakkaaksi vihan tunteeksi. Tämä johtuu usein siitä, ettei ongelmaa käsittele heti alkuvaiheessa. Kuva Sonja Kähkönen.

Teksti Sonja Kähkönen sonja.kahkonen@superliitto.fi

Elämme suoritus- ja kilpailukeskeisessä yhteiskunnassa, jossa tunteet ovat lähes tabu. Vihaan ja pelkoon reagoidaan kuin ne olisivat kiellettyjä tunteita, toteaa Pertti Simula.

– Tunteiden merkitystä ei ymmärretä, eikä niitä osata kohdata. Ajatellaan, ettei kielteisiä tunteita saisi olla, ja niitä hoidetaan tyypillisesti tukahduttamalla.

Viha on kuitenkin tunne samoin kuin rakkaus, lämpö tai kiitollisuus. Simulan mukaan viha ei häviä sillä, että se kielletään – kieltäminen päinvastoin kasvattaa sitä.

Ihminen reagoi usein pelokkaasti tai vihaisesti, kun hän tiedostaa puutteensa tai vaikeutensa elämässään. Simula ei kuitenkaan näe elämän haasteita ihmisten suurimpana taakkana. Haitallisinta on sen sijaan juuri se, että ponnistelemme kieltääksemme näiden ongelmien olemassaolon. Jos vihaa patoaa sisälleen, on vaarana, että se katkeroittaa ihmisen ja aiheuttaa stressiä sekä psykosomaattisia sairauksia.

Mainos

Onko vihaa sitten hyvä osoittaa? Joskus ihmisiä jopa kehotetaan kertomaan vihastaan tai loukkaantuneisuudestaan. Simulan mielestä tämä voi olla sopivaa ystävien kesken, mutta esimerkiksi työssä se on harvoin viisasta.

– Ei kielteisiä tunteita tarvitse osoittaa toiselle. Riittää kun tiedostat vapautesi tuntea, hyväksyt tunteet itsessäsi, koet olevasi niistä vastuussa ja käsittelet niitä.

Miten kohdata toisen viha?

Hoitajat kohtaavat usein työssään ahdistuneita potilaita ja omaisia, jotka saattavat tilanteensa vuoksi käyttäytyä hyvinkin aggressiivisesti. Jos hoitotyöntekijä toivoo, ettei tarvitsisi kohdata vihaisia ihmisiä, hän hyvin todennäköisesti pettyy.

– Potilaan tai asiakkaan vihaisuus on tärkeää hyväksyä ja tiedostaa, Simula toteaa.

Hänen mukaansa tietoisuutta potilaan vihasta ei kannata välttää, sillä se vain ruokkii tämän kielteistä tunnetta. Jos taas potilas tai omainen kokee, että hänen hätäänsä ymmärretään ja kunnioitetaan, myös kunnioitus tarttuu.

Potilaan kunnioittaminen ei kuitenkaan tarkoita sitä, että hänelle pitäisi antaa joitakin etuoikeuksia, joita muut eivät saa.

– Potilasta tulee kohdella niin kuin muita. Kunnioitus tarkoittaa sitä, että potilaan vihan tunne sallitaan, eikä siihen kohdisteta kritiikkiä tai vaatimuksia.

Simula huomauttaa, ettei ole myöskään järkevää pyrkiä välttelemään kaikkea sellaista, mistä potilas saattaisi loukkaantua tai suuttua.

– Näin annamme vallan vihalle. Hän aistii tämän ja käyttää sitä hyväkseen. Tämä voi ruokkia hänen aggressiivisuuttaan.

Myöskään aggressiivisen ihmisen pyrkimystä nöyryyttää toista ei tarvitse hyväksyä. Simulan mukaan hoitajan kannattaa tällaisessa tilanteessa pyrkiä ajattelemaan intensiivisesti jotain rakentavaa, vaikkei sanoisikaan mitään.

– Puolustusasenne ja väittely aggressiivisen henkilön kanssa eivät johda mihinkään.

Kun aggressiiviselle henkilölle asettaa rajoja, kannattaa kieltokin sanoa myönteisellä tunne-energialla. Valitteleva tai välttelevä kielto toimii huonosti ja provosoi toista vastustukseen.

– Usein on hyödyllistä selvittää asiallisesti kiellon motiivit. Valitettavasti järkiperäiset perustelut eivät kuitenkaan aina löydä kaikupohjaa vihaisessa henkilössä.

Kielteiset tunteet kannattaa tehdä näkyviksi

Tunteet tarttuvat helposti. Nauruun reagoidaan usein nauramalla, mutta myös pelko ja viha tarttuvat. Simulan mukaan vihaisen henkilön kohtaamisessa kannattaa tietoisesti pyrkiä välttämään ansa, jossa vihaan reagoi vihalla.

– Jos mahdollista, laske vaikka kymmeneen tai hengitä tietoisesti muutaman kerran syvään, hän ehdottaa.

Kannattaa myös miettiä, voisiko jonkin asian korjaaminen helpottaa toisen vihan tunnetta. Toiselta voi esimerkiksi kysyä, mitä hän odottaa sinun tekevän. Väittelyyn ei kannata lähteä mukaan.

Simula huomauttaa, että toisen suuttumusta, vihaa tai pelkoa ei tarvitse onnistua poistamaan. Hoitajan ei siis tarvitse odottaa itseltään, että hän kykenisi nopeasti rauhoittamaan vihaisen potilaan.

– Vihaiselle, pelokkaalle tai loukatulle on tärkeämpää tulla nähdyksi ja kunnioitetuksi tunteissaan kuin saada tahtonsa läpi.

Vihan näkyväksi tekemisessä tarvitaan hienovaraisuutta. Simulan mukaan kannattaa esimerkiksi välttää kysymästä potilaalta, ”Miksi olet vihainen?”. Tämä kysymys tulkitaan usein niin, ettei saisi olla vihainen, ja näin syntyy paine sensuroida vihan tunne. Lisäksi kysymys vie huomion ulkoisiin tekijöihin eli siihen, missä on niin sanottu suuttumuksen syy.

Simulan mukaan parempi tapa kohdata vihaa olisi puhua siitä avoimesti ja kunnioittavasti. Vihaiselle voisi esimerkiksi todeta näin: ”Minusta näyttää, että sinussa on tyytymättömyyttä ja turhautuneisuutta. Pitääkö paikkansa?”.

Koska viha koetaan usein kielletyksi tunteeksi, voi puheessa käyttää muita vastaavia käsitteitä, kuten tyytymättömyys, turhautuneisuus tai stressi. Nämä tarkoittavat lähes samaa asiaa, mutta niitä on helpompi kuulla.

– Puhumalla toisen kielteisistä tunteista kunnioittavasti, osoitat, että sinulla ei ole mitään odotuksia niiden suhteen, etkä sensuroi niitä. Potilas tuskin jaksaa velloa ikävässä tunteessaan pitkään, jos hän tiedostaa tuntevansa loukkaantuneisuutta ja tietää, että hän saa näin tuntea. Tunne menettää valtansa, kun sen sallii.

Lähteet:
Pertti Simulan haastattelu
Pertti Simula, 2013, Käsikirja ihmiselle, Into Kustannus Oy
Pertti Simula, 2006, Miten käsitellä vihaa ja ilkeyttä? Arkipäivän ihmissuhteista. Conscientia – Psykoanalyysin ja organisaatiokehityksen instituutti.

 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitaja Minna Hyttinen joutui työpaikkakiusatuksi – vaihtoi elämänsä suuntaa kokonaan

Kuinka paljon lapsi tarvitsee unta? Viisi faktaa lapsen unesta

Ihana, riittävä minä