Työuupumus vaanii hoitajaa

Hoitotyö on riskialtteimpia aloja uupua työssään. Siksi hoitajan kannattaa tarkkailla omaa jaksamistaan. Kun tulee pitkäkestoista stressiä, sille on tehtävä jotakin ennen kuin se muuttuu uupumukseksi.

hoitajan työuupumus

Pitkään jatkuva stressi voi muuttua työuupumukseksi. Kuva Ingimage.

Teksti Minna Lyhty minna.lyhty@superliitto.fi

Jos kaivat päivän ojaa, olet varmasti uupunut illalla. Tällainen uupumus kuitenkin todennäköisesti kaikkoaa lepäämällä, syömällä hyvin ja nukkumalla kunnon yöunet. Venyttelystäkin saattaa olla apua. Mutta jos hoidat päivän ihmisiä: peset, puet, syötät, kuuntelet potilaan ja omaisten murheet, kirjaat, raportoit ja osallistut kehittämishankkeeseen, pelkkä lepo ei välttämättä palautakaan voimia.

Tampereen yliopiston työhyvinvoinnin dosentti Marja-Liisa Mankan mukaan hoitajilla on suuri riski uupua, koska hoitotyössä psyykkinen kuormitus kytkeytyy fyysiseen rasitukseen.

Mainos

– Fyysisen väsymyksen voi levätä pois, mutta psyykkisestä kuormituksesta on vaikeampi palautua. Vaikka lähtee töistä, pää tulee mukana kotiin. Vaatii ponnistelua, että pystyy irrottautumaan työstään henkisesti.

SuPerin useissa selvityksissä on käynyt ilmi, että monet hoitajat uupuvat työtaakkansa alle. Jotkut uupuvat työssään niin, että joutuvat sairauslomalle. Pahimmillaan työuupumuksesta ei toivu, vaan joutuu jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle.

Manka kertoo, että pitkäkestoinen stressi vaurioittaa aivoja monella tavalla.

– Kromosomien päissä sijaitsevien telomeerien lyheneminen liittyy normaaliin ikääntymiseen ja nopeutunut lyheneminen liittyy ennenaikaiseen ikääntymiseen. Esimerkiksi pitkäkestoinen stressi lyhentää niitä ennenaikaisesti. Stressin on todettu lisäävän myös muistisairauksia.

Uupumusriski kannattaa ottaa vakavasti, mielellään jo siinä vaiheessa, kun stressioireet ilmaantuvat. Pienestä, lyhytkestoisesta stressistä on hyötyä, sillä se saa ihmisen tekemään työnsä hyvin. Jos stressiä on kuitenkin paljon ja pitkäkestoisesti, se aiheuttaa kielteisiä reaktioita. Niitä ovat esimerkiksi jatkuva väsymys, huolestuminen, ärtyminen, jännittäminen, ahdistuminen ja pelot.

Stressin oire on myös se, että herää aamuyöllä pohtimaan työasioita, eikä saa enää unen päästä kiinni. Seuraava päivä menee väsymyksestä tokkuraisena.

Kuluttava stressi aiheuttaa fyysisiä oireita. Voi tulla päänsärkyä, lihasjännitystä, huimausta, sydämentykytystä, pahoinvointia, vatsavaivoja, hikoilua, toistuvia flunssia ja selkävaivoja. Pitkäkestoisella stressillä on havaittu yhteys myös moniin sairauksiin, kuten aikuisiän diabetekseen ja sydänsairauksiin.

– Työperäinen stressi ei aiheuta yleisimpiä syöpiä, mutta voi välillisesti laukaista kroonisen tulehduksen, joka voi johtaa syöpään.

Turha yrittää mitään

Kun stressi jatkuu pitkään, se saattaa muuttua astetta pahemmaksi, työuupumukseksi. Uupunut ei koe enää työniloa ja työmotivaatio on kadonnut. Tulee myös muisti- ja oppimisvaikeuksia.

– Kun stressaantunut ihminen ei pysty nukkumaan riittävästi, hänen on vaikea oppia uutta. Yöunen aikana opitut asiat tallentuvat pitkäkestoiseen muistiin, Manka sanoo.

Ihminen saattaa pelätä sairastuneensa muistisairauteen, kun huomaa, ettei muista asioita niin kuin aikaisemmin.

– Stressihormoni aiheuttaa sen, että työmuisti kutistuu. Mielessä ei pysty pitämään montaa asiaa kerrallaan.

Työuupumus heikentää ammatillista itsetuntoa. Ihminen ei koe olevansa yhtä aikaansaava kuin aiemmin. Olo on kokonaisvaltaisesti väsynyt, eikä väsymys hellitä lepäämällä. Kokemus työn mielekkyydestä katoaa. Hoitaja saattaa alkaa tehdä työtään mekaanisesti kohtaamatta potilasta aidosti. Myös kyynisyys on vaarana.

– Uupunut saattaa ajatella, että on turha yrittää muuttaa mitään, koska en ole ennenkään voinut vaikuttaa asioihin. Hän kokee, ettei hänen mielipidettään kuunnella.

Työuupumus kehittyy, kun yksilö tai työyhteisö ei löydä ratkaisua kuormittavaan asiaan. Näitä ovat esimerkiksi niukat resurssit, kohtuuttomat vaatimukset, työn hallinnan puute, tuen puute, ihmissuhdeongelmat, kiusaaminen, epäreilu kohtelu, arvostuksen puute tai epäselvä työnjako.

Kaikki eivät kuitenkaan ajaudu työuupumukseen, vaikka työolosuhteet olisivat kehnot. Mankan mukaan tunnolliset ihmiset ovat suurimmassa uupumusvaarassa.

– Heidän sisäiset komentajansa käskevät olla kilttejä ja puuttumatta asioihin. He saattavat hakea muilta hyväksyntää kiltteydellään.

Hoitoalan työpaikalla tunnollisia työntekijöitä on yleensä useampi.

– Hoitajat haluavat tehdä työnsä perusteellisesti, jotta hoito tuottaa tulosta. Potilaan hyvä kohtelu ja hyvän tekemisen eetos ovat syvällä hoitotyön etiikassa. Kun tulee uusia käytänteitä ja työn määrä kasvaa, potilastyölle ei jää aikaa yhtä paljon kuin aiemmin. Hoitajia kuormittaa se, jos he eivät voi tehdä työtään oman etiikkansa mukaan.

Jonkin on muututtava

Kun stressiä on paljon tai kokee uupuvansa, mitä voi tehdä? Marja-Liisa Mankan mukaan ensiksi täytyy pohtia, mitä voi itse tehdä tilanteelle.

– Jokainen voi kasvattaa psykologista pääomaansa, johon kuuluvat itseluottamus, toiveikkuus, optimismi ja sitkeys. Nämä ovat yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen.

Jos töissä on rankkaa, vapaa-ajan merkitys korostuu. Mielekkäät harrastukset ja ystävien sekä perheen kanssa vietetyt mukavat hetket kasvattavat voimavaroja.

Jos kuormitus syntyy kehnoista työolosuhteista, kannattaa kävellä rohkeasti esimiehen juttusille.  Esimies voi puuttua asioihin vain, jos hän saa tiedon ongelmista. Jos ei pysty avoimesti puhumaan esimiehen tai työkavereiden kanssa, tukea voi hakea luottamusmieheltä, työturvallisuusvaltuutetulta tai työterveydenhuollosta.

– Jos joutuu sairauslomalle, tärkeintä on levätä ensin. Pikku hiljaa voi etsiä keskusteluapua, tarkastella omia ajattelutapoja ja rakentaa uudenlaisia käyttäytymismalleja. Uupumukseen liittyy usein masennus ja synkkyys. Luonnossa liikkuminen on suositeltavaa, koska se tuo positiivista fiilistä. Tärkeää on myös nukkua riittävästi ja opetella rentoutumaan.

Kun joku työyhteisöstä joutuu sairauslomalle uupumuksen vuoksi, jonkin pitäisi muuttua työpaikalla. Jos kaikki pyörii niin kuin ennenkin uupuneen palatessa töihin, on todennäköistä, että hän joutuu jäämään sairauslomalle uudelleen.

– Jos työtä on yksinkertaisesti liikaa, pitää yhdessä pohtia, voiko jotain jättää tekemättä tai tehdä eri tavalla. Usein työpaikalla uraudutaan rutiineihin. Sekin voi helpottaa, että työt jaetaan uudella tavalla sen mukaan, mistä kukin pitää. Tällöin voidaan puhua työn tuunauksesta.

Prinsessan kruunuja ja marttyyriviittoja

Marja-Liisa Mankan mukaan työkavereiden arvostaminen ennaltaehkäisee uupumusta ja lisää työtehoa.

– Jos kokee olevansa arvostettu työntekijä, jaksaa työssään paremmin, vaikka työtä olisikin paljon. Nykyään kiusaamiseen haaskaantuu hirveästi resursseja. Kun pinna on kireällä stressin vuoksi, kiusaaminen lisääntyy. Paljon auttaisi se, että osaisimme olla toistemme kanssa ihmisiksi.

Työyhteisön kaikki jäsenet vaikuttavat työpaikan ilmapiiriin. Jokaisen pitäisi miettiä, millaista mielialaa ympärilleen levittää.

– Jos tulee töihin asenteella, että taas pitää jaksaa katsella näitä naamoja, päivästä ei varmasti tule mukava. Tunteilla kun on tapana tarttua, joten kohta kaikki ovat pahalla päällä, Manka varoittaa.

Kun ilmapiiri on hyvä, työntekijät selviytyvät isostakin kuormituksesta. Työntekijät voivat kehittää tapoja, jotka parantavat työssä jaksamista. Manka kertoo pari esimerkkiä huumorin käyttämisestä:

– Yhdessä hoitoalan työpaikassa sai laittaa päähänsä prinsessan kruunun, jos oli tullut töihin huonoissa voimavaroissa. Muut tiesivät kohdella häntä silloin erityisen arvostavasti. Toisella työpaikalla oli marttyyrin viitta, jonka sai pukea, kun tuntui oikein rankalta.

Joskus työilmapiiriä parantaa se, että uskalletaan puhua asioista suoraan. Yhdessä voidaan pohtia esimerkiksi sitä, mitkä asiat syövät voimia ja mitkä ovat pelisäännöt. Kielteistä palautetta ei kuitenkaan kannata antaa isossa ryhmässä, vaan se pitää antaa rakentavasti asianomaisten kesken.

Manka korostaa sitä, että uupumuksen ehkäisemisessä tai siitä toipumisessa on tärkeää keskittyä voimavarojen kasvattamiseen, ei ongelmien märehtimiseen.

– Työvuoron voi aloittaa sillä, että sanotaan ääneen asioita, joissa olemme onnistuneet. Toisten tsemppaaminen on valtavan tärkeää.

Marja-Liisa Mankan ajatuksia hyvinvoinnista:

  1. Pidä yhteyttä tärkeisiin ihmisiisi ja anna heille aikaa.
  2. Ole aktiivinen: kävele, juokse, pelaa, mutta sovita treeni kuntotasoosi, niin nautit siitä.
  3. Pidä silmäsi avoinna: kiinnitä huomio epätavalliseen, kauneuteen, nauti hetkestä ja positiivisista poikkeamista. Hulluttele vailla tulostavoitteita.
  4. Opi joka päivä: kokeile uutta, ota uusi vastuu työssäsi ja haaste, josta nautit. Tai aloita uusi harrastus.
  5. Ole antelias: yllätä ystäväsi tai ventovieras, kiitä, hymyile ja harrasta hyväntekeväisyyttä. Se tulee moninkertaisena takaisin.

Juttu julkaistiin alun perin SuPer-lehdessä 2/2016, ja lukijat äänestivät sen lehtinumeron parhaaksi jutuksi.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Lähihoitajan on tärkeää tunnistaa omat rajansa – ”Auttamisammateissa on riski sairastua myötätuntouupumukseen”

Pimeys saattaa pahentaa vuorotyötä tekevän uniongelmia – Kirkasvalosta saa voimaa myös yövuoron alussa

Professori Kristiina Brunila: ”Ongelmat eivät yhteiskunnasta häviä sillä, että kaikki menevät terapiaan”