Työssä uupunut tarvitsee parempaa johtamista

Esimiehen ja työyhteisön pitäisi kantaa suurempi vastuu työuupumuksesta, sanoo työterveyspsykologi Tanja Lappi. Muuten yksi uupunut työntekijä voi uuvuttaa koko työyhteisön.

Kuvassa nainen peittää kasvonsa piirretyllä hymynaamalla.

Kuva: Matti Westerlund

Teksti Jenna Parmala

Voi ei, tuolta tuo tulee taas. Niin työyhteisössä saatetaan ajatella, kun työuupumusta oirehtiva kollega saapuu töihin. Työhönsä uupunut ihminen voi olla todella raskas työkaveri, työterveyspsykologi Tanja Lappi toteaa. Uupumisesta kielivät usein kyynisyys, etäisyyden ottaminen, töiden kartteleminen, työssä jatkuvasti tapahtuvat virheet ja huono tunnekontrolli. Uupuneella itku ja viha voivat olla pinnassa. Hän tekee aivan liikaa töitä, mutta pelkää jatkuvasti saavansa potkut.

Lapin mukaan kyseessä on noidankehä, joka ruokkii itseään.

– Kun töitä on liikaa, työntekijä ei pääse viikonloppunakaan palautumaan. Kun palautumista ei tapahdu, virheitä sattuu herkemmin ja töitä on tehtävä pidempään. Työntekijän itsetunto heikkenee ja hän saattaa alkaa kokea olevansa huono työssään.

Hoitajien sairaus

Usein uupunut työntekijä yrittää selviytyä hampaat irvessä. Mitä kauemmin uupumus jatkuu, sitä vaikeampaa asiasta on kertoa. Lappi on kohdannut vastaanotollaan satoja työuupuneita. Pahimmassa tapauksessa työntekijät ovat sinnitelleet lomasta toiseen kymmenenkin vuotta.

– Se on pitkä aika voida huonosti työpaikalla.

Kun työuupumusta ensimmäisen kerran tutkittiin, sen ajateltiin olevan vain hoivatyöhön liittyvä ongelma.

– Tyypilliset uupujat ovatkin hyvin kunnollisia ja tunnollisia työntekijöitä, jotka haluavat tehdä työnsä hyvin olosuhteista riippumatta.

Myöhemmin todettiin, että samanlaisesta uupumuksesta kärsittiin muillakin aloilla. Lappi kuitenkin toteaa, että hoivatyö on edelleen erityisen altis ala työuupumukselle.

Aivojen ylikuormitus

Kun palautumista ei tapahdu riittävästi ja uni on heikkoa, aivojen etuotsalohko kuormittuu. Se saattaa johtaa esimerkiksi toistuviin muistin ja keskittymiskyvyn ongelmiin. Tämä aiheuttaa nykymaailmassa paljon haittaa, sillä vaativaa aivotyötä on tehtävä lähes kaikissa töissä päivittäin.

– Nyky-yhteiskunnassa ei voi lähteä päiväksi pellolle kuokkimaan ja lepuuttamaan aivoja. Liiallisen työkuormituksen alla aivot menevät epäkuntoon. Moni saattaakin hakeutua muistitestiin sen sijaan, että tulisi juttelemaan työterveyspsykologin kanssa.

Ei vain yksilön asia

Tärkein edellytys hyvinvoinnille työpaikalla on hallinnan tunne. Kun aamulla menee töihin, on terveellistä tietää, minkälaisiin asioihin työpäivän aikana voi vaikuttaa.

– Jaksava ja hyvinvoiva työntekijä tuntee hallintaa työpäivän aikana useaan otteeseen. Se antaa hänelle osaamisen ja onnistumisen kokemuksia ja tekee työstä mielekästä.

Tanja Lappi on julkaissut kirjan Eroon työuupumuksesta ­– jaksamisen johtaminen työpaikoilla (AlmaTalent 2022). Teoksellaan Lappi haluaa kiinnittää huomion siihen, mitä esimies ja työyhteisö voisivat tehdä työuupumuksen ehkäisemiseksi.

– Työterveys hoitaa uupunutta työntekijää yksilökeskeisesti. Hänellä saatetaan diagnosoida masennusta tai ahdistusta ja tarjota sairauslomaa. Pahimmassa tapauksessa työterveydessä hoidetaan kuitenkin vain seurauksia, eikä päästä puuttumaan siihen, mitä koko työyhteisössä tapahtuu.

Yksilökeskeinen näkökulma ei Lapin mukaan auta ratkaisemaan ongelmia, jotka ovat aiheuttaneet uupumuksen.

– Kun uupunut työntekijä sairausloman jälkeen palaa työpaikalle on tärkeää, että asiat siellä todella ovat muuttuneet.

Paluu työyhteisöön ja työpaikalle onkin niin kutsuttu kriittinen vaihe, joka ratkaisee työntekijän tulevaisuuden työyhteisössä. Jos työntekijä palaa loppuun uudelleen, hän tuskin pystyy enää palaamaan samaan työpaikkaan.

– Viisas lähiesimies tekee tiivistä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa ja varmistaa, että uupunut ei palaa liian nopeasti ylikuormitusta aiheuttaviin tehtäviin.

Uupuminen on kallista

Uupuneelle tarjotaan aina keskusteluapua, ja hänen kanssaan keskustellaan tyypillisesti työntekemisen tavoista ja voimavaroista. Lapin mukaan katse pitäisi kuitenkin luoda myös työyhteisöön ja sen johtamiseen. Parasta olisi, jos jaksamisesta ja työuupumuksesta olisi keskusteltu työpaikalla jo ennen kuin kukaan on osoittanut uupumisen merkkejä.

– Lähiesimiehellä on tässä hyvin suuri rooli. Siksi toivoisin, että esimiehille annettaisiin enemmän aikaa työyhteisön hyvinvoinnin edistämiseen. Onneksi näyttää siltä, että työkykyjohtamisesta on tulossa työpaikoilla uusi trendi.

Tämä saattaa johtua siitä, että työnantajat ovat heränneet työuupumuksen seurauksiin. Hintalappu yhdelle tai useammalle uupuneelle voi olla suuri. Usein uupunut työntekijä on pettynyt työpaikkaansa ja pyrkii vaihtamaan parempaan.

– Jos työntekijä taas sinnittelee pitkään, silläkin voi olla kalliita seurauksia. Uupunut työntekijä tekee tavallista pidempää päivää, tekee mahdollisesti enemmän virheitä, kärsii fyysisistä oireista ja kuormittaa yleensä sekä esimiestään että koko työyhteisöä.

Pitkälle edenneen työuupumuksen aiheuttama työidentiteetin lasku vaikuttaa kaikkeen, mihin uupunut työntekijä ryhtyy.

– Usein esimies saattaa huomata, että ennen niin itsevarma ja innostunut tekijä alkaakin kieltäytyä töistä eikä enää suhtaudu positiivisesti muutoksiin. Kipinä työhön katoaa, kun työkuorman alla joutuu sinnittelemään.

Tärkeintä olisi Lapin mukaan muistaa, että työyhteisön uupunut jäsen ei ole oikeasti hankala tyyppi.

– Hän on vain hyvin kuormittunut ja väsynyt ihminen, joka tarvitsee työyhteisönsä tukea.

Mitä työuupumus on?

Uupumisoireita on monenlaisia, ihminen voi uupua jopa elämään. Työuupumus kuitenkin liittyy selkeästi työhön. Kansainvälisen määritelmän mukaan työuupumus on tila, joka kehittyy työpaikan vaatimusten ylittäessä jatkuvasti työntekijän voimavarat. Työuupumuksen määrittävät kolme tekijää:

  1. Uupumuksen tunne, tunne vähäisistä voimavaroista
  2. Kyynisyyden, negatiivisuuden ja etäisyyden tunteet omaa työtä kohtaan
  3. Työtehokkuuden vähentyminen

Mainos

Uupumisen merkit

  • Kun viikonloput ja lomat eivät enää tunnut palauttavilta.
  • Töistä irti päästäminen on vaikeaa.
  • Erilaiset kivut kehossa voimistuvat ja kroonistuvat.
  • Nukkuminen vaikeutuu.
  • Tulee ongelmia muistin kanssa.

Näin johdat jaksamista

  • Kuuntele työntekijöiden kokemuksia.
  • Ota aikaa epävirallisille keskusteluille.
  • Kartoita onnistumisen kokemuksia töissä, voisiko niitä lisätä?
  • Pidä huolta, että työyhteisössä koetaan ja jaetaan arvostusta ja hyväksyntää.
  • Kiinnitä huomiota pieniin asioihin: Tervehditäänkö käytävällä? Voiko työntekijä keskittyä työssään yhteen asiaan kerrallaan?
  • Pidä jaksaminen aina osana päivittäistä arkea, ota se huomioon työtehtäviä jakaessasi.
  • Tuo jaksaminen esiin arkisissa keskusteluissa, tee siitä keskustelemisesta helppoa.
  • Huomioi, että työntekijä ei välttämättä uskalla kertoa uupumuksestaan.
  • Jututa jaksavia työntekijöitä ja selvitä, mitkä heidän voimavaransa ovat.

Mainos

Miten työuupumusta hoidetaan?

Työterveyslääkärin ja työterveyspsykologin vastaanotolle kannattaa hakeutua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.

Toipuminen on helpompaa, kun uupumus ei ole kehittynyt krooniseksi.

Ensimmäinen lääke uupumukseen on lepo. Sairausloman aikana keho yritetään saada palautumaan kuormituksesta. Uupuneen mieli täytyy saada irti työasioista ja unensaannin riittävyydestä on huolehdittava.

Levon jälkeen uupuneen kanssa aletaan pohtia omia ajatusmalleja, onko niissä vaativuutta tai kriittisyyttä? Mitä voisi muuttaa?

Kun paluu työpaikalle koittaa varmistetaan työnantajan kanssa, että aikaa toipumiselle ja palautumiselle on johdonmukaisesti enemmän kuin aikaisemmin. Työnkuvan on oltava kevyempi ja helposti hallittava.

Sinua voisi kiinnostaa myös

Työpaikoilla syntyy konflikteja alasta riippumatta samoista syistä – Riitelyn taustalla on yleensä kommunikaatiotaitojen puute

Riippuvuus rahapeleihin paljastuu usein vasta sitten, kun pelaaja on jo pahasti velkaantunut – Jos pelaaminen on ongelma, peli ei lopu edes päävoittoon

Onnellisuus auttaa muuttamaan elintapoja paremmiksi