Moni hoitaja tunnistaa tilanteen: Työvuoron aikana jää tehtäviä kesken, eikä työpäivän jälkeen saa mieltään rauhoittumaan. Päivät toistuvat samanlaisina, eikä palautumiseen ole aikaa. Kuormitus ei tunnu pelkästään kehon väsymyksenä, se vaikuttaa suoraan myös aivojen hyvinvointiin.
Aivotutkijat ovat huomanneet, että vielä muutama vuosikymmen sitten suurin terveyshuoli oli sydänkohtaus. Nyt yhä useampi tarkkailee huolestuneena muistisairauden ensimerkkejä.
Työterveyslaitoksen neuropsykologi Teemu Paajanen toteaa, että aivojen hyvinvointiin ei kiinnitetä työpaikoilla ja kouluissa yhtä paljon huomiota kuin vaikkapa ergonomiaan tai työn fyysiseen raskauteen.
Näin siitäkin huolimatta, että aivot ohjaavat kaikkea toimintaamme ja aivojen terveys on keskeisessä roolissa työ- ja toimintakyvyn kannalta.
Pitkäkestoinen stressi jumittaa aivot
Lyhytkestoinen stressi voi parhaimmillaan terävöittää ajatuksia ja parantaa suorituskykyä, mutta kun stressi jatkuu viikkoja tai kuukausia ilman kunnollista palautumista, seuraukset aivoille ovat haitallisia. Pitkittynyt stressi ajaa aivot ikään kuin jumiin.
Paajanen sanoo, että pitkittynyt stressi vaikuttaa erityisesti aivojen otsalohkoihin, jotka vastaavat tarkkaavaisuuden, lyhytkestoisen työmuistin ja toiminnanohjauksen sujuvuudesta. Nämä ovat juuri niitä toimintoja, jotka ovat oleellisia esimerkiksi tietotyössä.
Stressin vaikutukset näkyvät myös konkreettisesti aivojen rakenteessa.
– Krooninen stressi voi kutistaa myös ohimolohkojen sisäosissa sijaitsevia hippokampuksia, jotka ovat keskeisiä pitkäkestoisen muistin toiminnassa.
Kun aivojen normaalit toiminnot häiriintyvät, seurauksena on muun muassa uupumista, masennusta ja muistisairauden kaltaisia oireita.
– Vastaanotollani näen tätä paljon. Joukossa on myös nuoria ahdistuneita ja stressaantuneita ihmisiä. On selvää, että nykyiset työn ja arjen vaatimukset ovat usein liian korkeat, ainakin mielen ja aivojen hyvinvoinnin kannalta.
Huoli aivoterveydestä ei ole turha. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen verkkosivuilla kerrotaan, että Suomessa arvioidaan olevan yli 190 000 muistisairasta ja vuosittain muistisairauteen sairastuu 14 500 ihmistä.
Luolamiehen aivot tietotyössä
Moderni työelämä haastaa aivot tavoilla, joihin ne eivät ole ehtineet sopeutua.
Ihmisen aivot ovat rakenteeltaan ja toiminnoiltaan yhä hyvin samankaltaiset kuin kymmeniä tuhansia vuosia sitten. Tuolloin erityisesti fyysiset vaatimukset olivat korkeat ja vastaavasti aivojen tiedonkäsittelyn ja uhkatilanteiden näkökulmasta tehtävät olivat selkeitä ja tilapäisiä. Noihin vaatimuksiin kehittynyt aivojen stressijärjestelmä ”taistele tai pakene” toimi hyvin esimerkiksi metsästystilanteissa.
Nykyisin arki on aivan toisenlaista. Työtehtävät kasaantuvat, keskeytyksiä on jatkuvasti ja moni kokee, ettei koskaan saa tehtyä kaikkea mitä pitäisi.
– Aivojen stressinhallintakyky ei ole pysynyt työelämän kehityksen vauhdissa. Tietotyön piirteitä on nykyään lähes kaikilla aloilla. Myös hoitajan työssä suuri osa ajasta kuluu tietokoneella. Järjestelmiin kirjaamiset ja jatkuva dokumentointi ovat arkea, Paajanen sanoo.
Aivot kaipaavat hyvää tunneilmapiiriä
Aivotutkimuksen perusteella työkuormitus voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: Kognitiiviseen, eli tiedonkäsittelyyn, ja affektiiviseen, eli tunteisiin liittyvään kuormitukseen. Molemmat ovat yleisiä nykyisessä työelämässä ja tärkeitä hyvinvoinnin kannalta.
Kognitiivinen ergonomia tarkoittaa esimerkiksi sitä, että työssä pyritään minimoimaan keskeytykset, vähentämään liiallista tietotulvaa ja muotoilemaan tehtävät mahdollisimman selkeiksi ja sujuviksi.
Yhä useammin kuitenkin työpaikan tunneilmapiiri nousee keskiöön. Hyvään tunneilmapiiriin tähtäävä affektiivinen ergonomia tukee suoraan aivojen jaksamista ja mielenterveyttä.
– Kun halutaan rakentaa turvallinen ja hyvinvoiva työyhteisö, on selvää, että esimerkiksi epäasialliselle käytökselle ja kiusaamiselle pitää olla nollatoleranssi. Sen sijaan yhteisöllisyyden vahvistaminen, avoin vuorovaikutus ja arvostava ilmapiiri luovat pohjan sille, että ihmiset voivat hyvin, Paajanen sanoo.
Hyvät sosiaaliset suhteet ja vuorovaikutus muiden kanssa, myös työn ulkopuolella, ovat ihmisille merkityksellisiä ja tukevat aivojen terveyttä.
– Hyvät ihmissuhteet ja yhdessä tekeminen johtavat usein myös parempiin elintapoihin. Yhdessä on kiva lähteä vaikka lenkille.
Liikunta, uni ja ravinto
Aivoterveys ei perustu yhteen oivallukseen tai superruokaan, vaan arkisiin valintoihin, jotka tukevat aivojen toimintaa joka päivä. Paajasen mukaan fyysinen aktiivisuus on yksi tehokkaimmista tavoista edistää aivoterveyttä.
– Kaikki, mikä tekee hyvää sydämelle, tekee hyvää myös aivoille, hän sanoo.
Liikunta vilkastuttaa verenkiertoa myös aivoissa ja auttaa samalla irrottautumaan stressaavista ajatuksista. Se tuo mukanaan myös rauhoittavan jälkivaikutuksen, joka valmistaa kehon ja mielen uneen.
– Liikunnan jälkeen uni maistuu paremmin, ja erityisesti syvän, palauttavan unen määrä lisääntyy. Unessa aivot ikään kuin puhdistuvat päivän aikana kertyneistä kuona-aineista, tankkaavat energiaa ja korjaavat itseään, Paajanen kuvaa.
Unta kannattaa vaalia, sillä se on aivojen tärkein huoltomekanismi. Unen aikana tietoinen, valveilla oleva hermoverkko sammuu ja tilalle aktivoituu unen aikainen verkosto.
Unen aikana aivot käsittelevät päivän tapahtumia, säätelevät tunteita ja vahvistavat muistiyhteyksiä muistille keskeisellä aivoalueella, erityisesti hippokampuksessa.
Syvän unen aikana aivojen soluvauriot korjaantuvat ja hermosolujen väliset yhteydet vahvistuvat.
– Unen merkitys on noussut viime vuosina entistä selvemmin esiin aivotutkimuksessa. On havaittu, että unessa aivoselkäydinneste ”pesee pois” hermosolujen väleihin kertynyttä beeta-amylodi -proteiinia, jota löytyy suurina määrinä erityisesti muistisairaiden aivoista.
Paajasen mukaan hyvä uni vaikuttaa myös arjen valintoihin. Väsyneenä houkutus epäterveellisiin valintoihin kasvaa, kun taas levänneenä mieli tekee helpommin parempia päätöksiä myös syömisen suhteen.
– Liikunnan ja unen lisäksi ruokavalio on aivojen tärkeimpiä tukipilareita. Kasvispainotteinen, ravinteikas ruokavalio, jossa on runsaasti vitamiineja ja pehmeitä rasvoja tukee aivojen toimintaa. Myös painonhallinta on osa kokonaisuutta, Paajanen sanoo.
****
Muistilista aivojen hyvinvointiin
Liiku päivittäin: Kävely, lenkki tai jumppa.
Säilytä unirytmi: 7–9 tuntia yössä unta.
Syö säännöllisesti ja monipuolisesti: Suosi marjoja, kalaa, pähkinöitä, vihanneksia ja hedelmiä. Vältä kovia rasvoja ja liiallista suolan käyttöä.
Rauhoitu: Hengitä syvään, oleskele luonnossa, nauti hiljaisuudesta.
Haasta aivoja: Lue, opi uutta, vaihda rutiineja.
Ole yhteydessä: Sosiaalinen kanssakäyminen pitää aivot vireinä ja nostaa mielialaa.
Huolehdi terveydestä: Vältä päihteitä ja käytä kypärää pyöräillessä ja muissa vauhdikkaissa lajeissa. Käy terveystarkastuksissa ja seuraa verenpainetta ja kolesteroliarvoja.
