Äkillinen huimaus voi olla pelottava kokemus. Useimmiten se ei kuitenkaan ole merkki vakavasta sairaudesta.
− Ihmisen itsensä kannalta hämmentävää on, että monesti täysin hyvänlaatuinen ja vaaraton huimaus saattaa oireilla hyvinkin voimakkaasti, neurologian erikoislääkäri Jaana Korpela Turun yliopistollisesta keskussairaalasta kertoo.
Huimaus on myös erittäin yleistä.
− Itse asiassa se on yksi tavallisimmista syistä hakeutua terveydenhuollon asiakkaaksi. On arvioitu, että elämänsä aikana 20−30 prosenttia väestöstä kärsisi huimauksesta, Jaana Korpela mainitsee.
Hänen mukaansa huimauspotilasta tutkivan ammattilaisen näkökulmasta haasteena on erottaa joukosta nopeaa hoitoa vaativat tapaukset. Huimaus voi olla yksi aivoverenkiertohäiriön tai vakavan rytmihäiriön oire. Samasta syystä äkillinen huimaus on aina syytä tutkia.
− Varsinkin jos huimaus on kiertotyyppistä ja siihen liittyy yhtäkkisiä tasapaino-, nielemis- tai puheongelmia, ihmisen täytyy päästä kiireellisesti hoitoon. Häntä tulee tutkia mahdollisena aivoverenkiertohäiriöpotilaana.
Huimaus kuuluu lisäksi esimerkiksi aivokasvainten ja MS-taudin oireistoon. Näissä sairauksissa tuntemusten ilmaantuminen on kuitenkin hitaampaa.
− Lapsen huimaus kuuluu aina terveydenhuollon selvitettäväksi juuri aivokasvaimen mahdollisuuden vuoksi, Korpela sanoo.
Huimaus on useimmiten korvaperäistä
Vaarattomia syitä huimaukseen on useita. Tavallisinta on niin kutsuttu hyvänlaatuinen asentohuimaus. Sen aiheuttaa toimintahäiriö sisäkorvan tasapainoelimen kaarikäytävissä. Ne sisältävät nestettä, jonka aaltoilun avulla ihmisen aivot tunnistavat liikettä ja pitävät yllä kehon tasapainoa.
Kaarikäytäviin voi kertyä sakkaa, mikä aiheuttaa virheaistimuksia. Tällöin huimaus tuntuu pyörivänä ja kiertävänä ja voi olla hyvinkin rajua. Se alkaa esimerkiksi päätä kääntäessä tai makuulla kylkeä kääntäessä. Paikoillaan ollessa huimaus rauhoittuu nopeasti. Ikä lisää hyvänlaatuisen asentohuimauksen riskiä.
Toinen erittäin voimakkaan mutta muutoin harmittoman huimauksen aiheuttaja on vestibulaarineuroniitti eli tasapainohermon tulehdus. Sitä esiintyy myös nuorilla.
− Olo voi olla vestibulaarineuroniitin vuoksi niin kurja, että tekee mieli lähinnä vain maata aloillaan. Hankalin huimaus on yleensä ohi viikossa tai kahdessa, mutta lievemmät tasapainovaikeudet voivat kestää pidempään, Jaana Korpela kertoo.
Huimauksen muihin mahdollisiin aiheuttajiin kuuluu suhteellisen harvinainen Ménièren tauti, jossa sisäkorvaan alkaa kertyä nestettä. Kiertohuimauksen lisäksi oireita voivat olla toisen korvan soiminen ja humiseminen sekä kuulon heikkeneminen.
− Ja eräs tosi tavallinen ja arkinen syy huimaukseen on niskalihasten jännitystila. Tällöin olo on yleisesti outo ja epämukava. Usein ihmiset kuvailevat tuntemustaan, että on kuin kävelisi pehmeän patjan päällä, Jaana Korpela sanoo.
Huimaus yleistyy iän myötä
Ikääntymiseen kuuluva elimistön ja aistien vähittäinen rappeutuminen itsessään saattaa aiheuttaa huimausta.
− Näkö, kuulo ja tuntoaisti heikkenevät. Näin aivot saavat käsiteltäväkseen entistä vähemmän informaatiota siitä, missä asennossa keho kulloinkin on, Jaana Korpela kertoo.
Lisäksi ikääntyneiden runsaat, päällekkäiset lääkitykset aiheuttavat yhtenä ei-toivottuna sivuvaikutuksena huimausta.
Iän myötä yleistyy niin ikään ortostaattinen hypotensio eli matalasta verenpaineesta johtuva huimaus pystyasennossa. Tyypillisesti se tuntuu esimerkiksi nopeasti seisomaan noustessa. Jopa näkökenttä saattaa mustua hetkeksi.
Yleisyydestään huolimatta ikääntyneen huimaus ei saisi Jaana Korpelan mukaan jäädä tutkimatta varsinkaan, jos se on äkillistä tai muuttuu koko ajan pahemmaksi.
− On selvitettävä, olisiko taustalla jokin hoidettavissa oleva syy. Vanhuksen kaatuilukin saattaa johtua nimenomaan huimauksesta. Tämän vuoksi huimauksesta eroon pääseminen parantaa ikäihmisen turvallisuutta, omatoimisuutta ja elämänlaatua.
D-vitamiini voi auttaa asentohuimaukseen
Tuoreen tutkimuksen mukaan D-vitamiinilisät voivat ehkäistä hyvänlaatuisen asentohuimauksen uusiutumista. Erityisesti vaikutusta saattaa olla henkilöillä, joiden D-vitamiinitasot ovat alhaiset.
Yhdysvaltalaisessa Neurology-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin D-vitamiini- ja kalsiumlisien vaikutuksia hyvänlaatuista, kohtauksittaista asentohuimausta potevilla aikuisilla. Heidät jaettiin hoitoryhmään ja verrokeiksi. Hoitoryhmän osallistujat, joiden D-vitamiinitasot olivat alhaiset, saivat kahdesti päivässä 400 IU D-vitamiinia ja 500 mg kalsiumia.
Kaikki osallistujat saivat tutkimuksen alussa lääkärin antamaa asentohoitoa.
Tutkijat vertasivat ryhmiä vuoden kuluttua. Tällöin havaittiin huimausoireiden palanneen todennäköisimmin potilaille, jotka eivät olleet saaneet D-vitamiinilisiä. Sen sijaan D-vitamiinia saaneilla huimaus uusiutui noin neljänneksen epätodennäköisemmin. Yhteys oli kaikkein voimakkain niillä potilailla, joiden D-vitamiinitasot olivat olleet hyvin alhaiset tutkimuksen alkaessa.
Artikkelin mukaan tulokset olisi hyvä varmistaa lisätutkimuksissa. Tutkijaryhmän mielestä D-vitamiinilisät voisivat joka tapauksessa olla paikallaan ainakin niille huimauspotilaille, joilla havaitaan D-vitamiinin vajausta.
Lähde: www.duodecim.fi
Näin autat äkillisestä ja voimakkaasta huimauksesta kärsivää:
• Hälytä ambulanssi, sillä aivoverenkiertohäiriön mahdollisuus on tutkittava päivystyksessä.
• Auta henkilö makuuasentoon ja tue pää hieman koholle.
• Kehota häntä odottamaan ambulanssia mahdollisimman rauhallisesti aloillaan.
• Korvaperäisestä huimauksesta kärsivä haluaa usein mennä jommallekummalle kyljelle, mikä on myös ihan hyvä asento.
