Tyypin 2 diabeteksen lääkehoito näyttää nykyään hyvin toisenlaiselta kuin vielä kymmenisen vuotta sitten.
− Meillä on tosiaan käytössä erinomaisia uusia lääkkeitä. Isoissa tutkimuksissa on viime vuosina saatu vahvaa näyttöä niiden sydäntä ja munuaisia suojaavasta vaikutuksesta, diabeteslääkäri Merja Laine kertoo.
Kyse on kansanterveydenkin tasolla isoista asioista. Noin 400 000 suomalaista saa hoitoa tyypin 2 diabetekseen, ja lisäksi ainakin 100 000 henkilön arvellaan sairastavan tietämättään.
Perinteisesti tyypin 2 diabeetikon lääkehoito aloitetaan lähes aina metformiinilla. Sen etuja ovat muun muassa edullinen hinta, pitkä käyttökokemus, neutraali vaikutus painoon ja lähes olematon hypoglykemiariski.
Uusimpien tutkimustulosten valossa erityisesti kardiologit ovat ryhtyneet horjuttamaan metformiinin asemaa tyypin 2 diabeteksen aloituslääkkeenä.
− Tähän asti ajatuksena on ollut ottaa muita lääkkeitä käyttöön vasta, jos metformiini ja elintapamuutokset eivät ala tehota. Tulevaisuudessa hoito ehkäpä aloitetaan suoraan uusilla lääkkeillä, jos potilaalla on valtimotauti tai suuri riski sairastua siihen.
Yksilöllisyyttä diabeteksen hoidon suunnitteluun
Merja Laineen mukaan monet diabetesta sairastavat seuraavat tarkasti aihepiirin uutisointia ja ovat kiinnostuneita uusien lääkkeiden sopivuudesta itselleen. Diabeteksen vuosikontrolli on luonteva hetki keskustella erilaisista vaihtoehdoista.
− Nyt kun valinnanvaraa alkaa olla, keskeistä on miettiä yksilöllisesti jokaisen tilannetta ja kartoittaa liitännäissairauksien riskiä. Näiden seikkojen perusteella löytyy kullekin sopivin hoito.
Uusien lääkkeiden Kela-korvattavuuksissa on silti edelleen rajoituksia, jotka eivät aina tue parhaan mahdollisen hoidon suunnittelua. Diabetesta sairastava joutuu maksamaan esimerkiksi pistettävät suolistohormonilääkkeet kokonaan itse, ellei hänen painoindeksinsä ole vähintään 30 eli yli lihavuuden rajan.
− Omasta kukkarosta kustannus on 5−6 euroa päivässä, mikä tekee vuodessa merkittävän summan. Eivätkä ostot kartuta lääkekattoa. Jotkut tämän pystyvät maksamaan, mutta eivät suinkaan kaikki. Linjaus luo siis eriarvoisuutta kansalaisten välille, Merja Laine toteaa.
Hän korostaa, etteivät parhaatkaan uudet lääkkeet poista elintapojen merkitystä.
− Kyllä tyypin 2 diabeteksen kaiken hyvän hoidon perustan muodostavat yhä tutut kolme asiaa: syödä järkevästi, liikkua säännöllisesti ja nukkua riittävästi.
Sglt2-estäjät poistavat sokeria virtsan mukana
- SGLT2-estäjät eli glitflotsiinit tulivat Suomessa käyttöön viitisen vuotta sitten. Lääkeryhmään kuuluu useita eri lääkkeitä.
- SGLT2-estäjät kiihdyttävät munuaisissa glukoosin erittymistä virtsaan. Kun sokeria poistuu näin kehosta virtsan mukana, verensokeri laskee. Koska samalla elimistön käytöstä häviää kaloreita, monen paino putoaa glitflotsiinihoidon ansiosta 3−5 kiloa.
- Tuoreissa tutkimuksissa lääkityksen on todettu parantavan merkittävästi valtimo- ja munuaissairauksien ennustetta.
- Hoito lisää virtsaneritystä. Lievänä haittapuolena voi siis olla tarve käydä vessassa aiempaa useammin. Toisaalta pienen nesteiden poistumisen ansiosta diabetesta sairastavan kohonneet veranpainearvot monesti laskevat. Verenpainelääkitystä onkin usein mahdollista keventää.
- Tabletti otetaan kerran vuorokaudessa. Paras ajankohta on aamulla, jottei yöllä tarvitse nousta käymään pissalla.
- SGLT2-estäjät eivät altista liian matalille verensokeriarvoille.
- Sivuvaikutuksena noin 10 prosentilla käyttäjistä ovat lisääntyneet hiivatulehdukset. Joskus nämä vaivat saattavat estää käytön kokonaan.
- Käytössä tulee ottaa ehdottomasti huomioon lisääntynyt ketoasidoosin eli happomyrkytyksen riski infektioiden yhteydessä. Haitta on harvinainen mutta vakava. SGLT2-estäjähoidossa on siis pidettävä taukoa vaikkapa influenssan tai rajun vatsataudin iskiessä.
Glp-1-analogit kiihdyttävät omaa insuliinineritystä
- GLP-1-analogit eli pistettävät suolistohormonilääkkeet ovat olleet Suomessa käytössä reilun kymmenen vuoden ajan.
- Lääkeryhmään kuuluu useita eri lääkkeitä. Niiden vaikuttava aine ja annostelu vaihtelevat. Osassa pistos otetaan kerran tai kahdesti vuorokaudessa, joissakin kerran viikossa.
- Lääkkeet vaikuttavat suolistohormonien välityksellä. Ne stimuloivat haiman beetasolujen insuliinineritystä, jos käyttäjän verensokeri on koholla. Näin verensokeri laskee ilman hypoglykemian riskiä.
- GLP-1-analogit vähentävät ruokahalua. Usein käyttäjä kokee, että ateriakoko pienenee kuin itsestään. Entisten rasvaisten ruokien sijaan alkaakin ehkä tehdä mieli raikasta ja tuoretta syötävää. Monen paino laskee hoidon ansiosta 3−5 kiloa.
- Lääkkeet alentavat koholla olevaa verenpainetta. Lisäksi niiden on tutkimuksissa osoitettu edistävän valtimoiden ja munuaisten terveyttä.
- Käytön alkuvaiheessa sivuvaikutuksena saattaa tulla pahoinvointia ja vatsavaivoja. Yleensä nämä helpottavat muutaman viikon jälkeen.
- Lääkityksen esteitä voivat olla esimerkiksi gastropareesi ja vaikea refluksitauti.
- GLP-1-analogien Kela-korvattavuuksissa on tiettyjä rajoituksia. Ensimmäisinä vuosina valmisteiden ilmestyttyä juuri markkinoille korvattavuus edellytti vähintään 35:n painoindeksiä, mutta myöhemmin raja on laskettu 30:een. Lisäksi tyypin 2 diabeteksen hoitoa on täytynyt aiemmin kokeilla tuloksetta kahdella muulla lääkkeellä.
