Työikäisilläkin on muistisairauksia ja niiden varhainen toteaminen on haasteellista

Tulevaisuudessa muistisairaiden määrä kasvaa entisestään, kun väestö ikääntyy. Muistisairaudet eivät ole vain vanhusten ongelma. Myös työikäiset voivat sairastua. Heidän kohdallaan oikea diagnoosi saadaan monesti mutkien kautta, mikä lisää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia.

Kuva Mostphotos

Teksti Mari Frisk

Suomessa arviolta 193 000 henkilöä sairastaa muistisairautta ja sen lisäksi arviolta 200 000 ihmisellä kognitiivinen toiminta eli tiedonkäsittely on lievästi heikentynyt. Vuosittain noin 14 500 henkilöä sairastuu muistisairauteen. Suomessa on eri arvioiden mukaan noin 7 000-10 000 potilasta, joilla muistisairaus on alkanut alle 65-vuotiaana.

Kolme yleisintä muistisairautta Suomessa ovat Alzheimerin tauti, otsa-ohimolohkorappeuma ja Lewyn kappale -tauti.

Muistisairauden oireita voidaan pitää uupumuksena

Oikealle hoito- ja palvelupolulle pääseminen ei ole itsestäänselvyys, etenkään työikäisten kohdalla.

Ennen oikeaa diagnoosia moni saa muita diagnooseja. Oireet voidaan tulkita esimerkiksi masennuksesta tai työuupumuksesta johtuvaksi.

Diagnoosin viivästyminen hidastaa hoitoon pääsyä ja lisää inhimillistä kärsimystä ja kustannuksia. Lääkehoidosta ja kuntoutuksesta on eniten hyötyä silloin, kun ne aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Monesti ajatellaan, että muistisairaus estää sairastuneita elämästä itsenäistä ja täyttä elämää. Kun sairaudesta koetaan häpeää, hoitoon hakeutumisen kynnys kasvaa ja hoitoon pääsy hidastuu, sanoo Muistiliiton toiminnanjohtaja Katariina Suomu.

Työikäisillä muistisairaus johtuu usein perimästä. Otsa-ohimolohkorappeumalla ja Alzheimerin taudilla on omat riskigeeninsä.

 Aivot narikasta ja käyttöön!

Perimän ulkopuolisia muistisairauksien riskitekijöitä ovat korkea kolesteroli, lihavuus, tupakointi, korkea verenpaine, diabetes, vähäinen liikunta ja vähäinen aivojen käyttö.

Sydän- ja verisuonitautien riskien kartoittaminen ja niiden pitäminen hallinnassa, liikunta, muistiharjoittelu, terveellinen ravitsemus sekä riittävä uni ja palautuminen voivat pienentää muistihäiriöiden riskiä jopa 30 prosentilla ja viivästyttää sairauden puhkeamista viidellä vuodella.

Lähteet:  Muistisairauksien yhteiskunnalliset vaikutukset -raporttiOulun yliopisto, Alzheimerinfo

Sinua voisi kiinnostaa myös

MS-taudin hoidossa on otettu valtava harppaus

Unilääkäri Henri Tuomilehto: ”Univaje menee tunteisiin”

Työikäisen muistisairauden huomaavat usein ensimmäisenä työkaverit