Tunne ja järki eivät sulje toisiaan pois, päinvastoin – Työstressi vähenee tunneälyä treenaamalla 

Tunnetaidot ovat hoitajan työssä yhtä tärkeä työväline kuin verenpainemittari tai kertakäyttökäsineet. Ne auttavat sietämään turhautumista ja vähentävät tunnetaakkaa.

Kuvitus: Matti Westerlund

Teksti Mari Frisk

Tunneälyä ja tunnetaitoja kehittämällä työstressi kevenee ja uupumisen riski vähenee.   

Työpaikan keskinäisissä kahnauksissa vedotaan usein henkilökemioihin. Sosiaali- ja terveysalalla pitkän työuran tehnyt Mari Seppänen uskoo, että tunteisiin menevien konfliktien taustalla vaikuttavat pääosin työpaikkojen rakenteelliset ongelmat, joihin ihmiset reagoivat.  Seppänen on koulutukseltaan sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Päätyönään hän opettaa lähihoitajaopiskelijoita Vantaan Variassa.  

– Hoitoala on nyt murroksessa. Työvoimapula lisää työn kuormittavuutta. Kuormittavuus yhdistettynä huonoon palkkaan ei houkuttele uusia hoitajia alalle. Koulutuspaikkoja on lisätty, mutta työntekijöitä poistuu koko ajan, muun muassa eläkkeelle, Seppänen listaa alan ja sote-työpaikkojen rakenteellisia ongelmia.  

Arjessa tunteita voivat kuohuttaa myös esimerkiksi temppuileva tietotekniikka, epäasiallinen käytös ja jatkuva kiire.

Tunteet elävät omaa elämäänsä, mutta eivät ole kognitiivisista tai kehon toiminnoista irrallisia. Nälkä, stressi, väsymys ja jano ovat omiaan aiheuttamaan niitä kuuluisia kärpäsestä härkäsiä -tilanteita. Väsyneenä ja kuormittuneena on suurempi riski alisäädellä tunteitaan ja joutua erilaisiin tunnepitoisiin vääntöihin. Myös arvostelun tai konfliktien pelon laukaisema puolustusreaktio voi näyttäytyä muille hyökkäyksenä. Ylisäätely eli tunteiden tukahduttaminen ja taka-alalle sysääminen on sekin pidemmän päälle haitallista.  

Kiellettyjä tunteita ei ole 

Tunnetaitojen kaksi peruskiveä ovat omien ja toisten tunteiden havaitseminen ja nimeäminen.

Tunteiden säätely on se kolmas ja niiden ilmaisu neljäs perustaito. Tunnetaidoissa on kyse nimenomaan tunteiden ja niiden ilmaisun säätelystä, ei siitä, että pitäisi kaikin keinoin päästä eroon ongelmallisiksi tai ikäviksi koetuista tunteista.  

Kaikki tunteet ovat sallittuja, toisin kuin itseä tai toisia vahingoittavat tunteenpurkaukset. Tunneasioissa suurin haaste ei siis ole itse tunne, vaan se, miten suhtautuu ja toimii, kun voimakas tunne hulahtaa päälle.  

Tunnetaitojaan voi kehittää vain, jos hyväksyy omat tunteensa, myös ne kaikkein kivuliaimmat.  

– Tunnetta ei voi työstää pakenemalla sitä. Tunteen saa antaa tuntua. Kun tunne on noussut, sitä on turha vastustaa, päinvastoin, tee tunteelle tilaa. Ylisäätely voi johtaa henkiseen ylikuormittumiseen ja mielipahaan, esimerkiksi ahdistuneisuuteen ja masentuneisuuteen.  

Tunnetermostaatti tasapainoon  

Tunteiden säätelyn taito on monen tekijän summa. Siihen vaikuttavat niin synnynnäinen temperamentti kuin lapsuuskin. Omia tunnetaitojaan voi kuitenkin kehittää läpi koko elämän. Aikuisenakin on mahdollista oppia rauhoittamaan itseään ja sietämään vaikeaa tunnetta.  

Mitä paremmin ymmärtää omia tunteitaan, sitä tarkemmin näkee myös niiden syitä ja seurauksia. Jos ei kykene hallitsemaan ja säätelemään tunteitaan, ne alkavat hallita ihmistä.

Liian voimakkaana tai pitkäkestoisena tunne voi kuormittaa, ja seuraukset näkyvät monin tavoin, muun muassa näkökulmat kaventuvat ja keskittymiskyky heikkenee.  

– Tällöin on vaikea kokea mielihyvää. Tunne vaikeuttaa kehon ja mielen tasapainoa. Jos tunteita ei säätele tarpeeksi, ihminen saattaa vahingoittaa fyysisesti itseään tai muita, esimerkiksi aggressiivisella tai äkkipikaisella käytöksellään, Seppänen sanoo. 

Mainos

Tunteet tarttuvat ja voimistuvat ihmisten välillä 

Tunne herää reaktiosta toisen tunteeseen ja vastaavasti omat tunteet välittyvät myös muille. Tilanteesta riippuen liikkeelle lähtee hyvä pyörre tai ikävä noidankehä. Toisen pään sisälle on mahdotonta päästä, kun tulkitsemme muiden tunteita, teemme sen aina omista lähtökohdistamme käsin.  

– Jokainen tulee työpaikalle oman tunnemaailmansa kanssa. Mieti, mitä sinä tuot mukanasi huoneeseen.  

Usein työyhteisöön ja asiakastyöhön sopiva tunteiden ilmaisu tarkoittaa haastavien tunteiden, kuten pettymyksen tai suuttumuksen näyttämisen lieventämistä ja vähentämistä. 

Ihmiset eroavat toisistaan monella tapaa, myös sen suhteen, miten herkästi ja voimakkaasti tunteet viriävät ja kuinka ailahtelevaa tai tasaista tunne-elämä on. 

– Hoitajista herkimmät ja empaattisimmat aistivat muiden ihmisten tunnetiloja enemmän ja voimakkaammin kuin toiset.  

Jos vuorovaikutustilanteessa tulee olo, että nyt tunteet ottivat vallan, yksinkertaisetkin konstit voivat auttaa.

– Laskeminen ja syvään hengittäminen on hyviä keinoja. Muistisairaiden kanssa voi auttaa se, että poistuu itse hetkeksi huoneesta.   

Tunnekuormitus näkyy töissä  

Se, kuinka paljon ja millaisia tunteidenilmaisuja ja kahnauksia töissä sallitaan, riippuu työpaikan kulttuurista. Seppänen painottaa, että konflikti ei suinkaan ole huono tai tuhoisa asia. Keskustelun leimahtaessa jatko ja suunta riippuvat siitä, miten ongelmia käsitellään.  Jos epäkohdat lakaistaan pois näkyvistä ja suuret tunteet sammutetaan jyräämällä, pinnan alle kuplimaan jäänyt tilanne johtaa jossain vaiheessa turhautumiseen, syyttelyyn ja eskaloitumiseen.  

Työyhteisön ilmapiiri välittyy usein myös asiakkaille.  

– Hoidamme ihmisiä ja he aistivat sen, millaisella mielialalla hoitajat ovat ja työskentelevät. Tunnekuormittuneen ja väsyneen hoitajan käytös voi näyttäytyä asiakkaalle välinpitämättömyytenä, kiireenä ja hutilointina, eikä asiakkaiden asioihin tai huoliin jaksa paneutua niin paljon. 

Seppänen kehottaakin työyhteisöä panostamaan yhteiseen hyvinvointiin ja tutustumaan toisiinsa.  

– Näin kollega ymmärtää millaista vuorovaikutusta kukakin odottaa. Myönteiset tunteet tarvitsevat esiin tuomista ja vahvistamista. Tätä voi tehdä esimerkiksi positiivista palautetta antamalla.  

Pomon tunnetaidot vaikuttavat koko porukkaan. Johtamistaitoihin kuuluu olennaisena osana kyky käsitellä ristiriitoja ja purkaa kielteistä työilmapiiriä.  

Kerro, kerro, kehonkieli  

Hoitotyössä ei läheskään aina pysty ilmaisemaan tunteitaan sellaisena, kun ne mieleen tulevat.  Ihminen voi sanoa yhtä, ja viestittää kehollaan toista. Jos viestit ovat ristiriidassa keskenään, yleensä ilmeet, eleet, silmien liikkeet, äänen voimakkuus, puheen rytmi, fyysinen etäisyys ja muu kehon kieli koetaan aidommaksi.   

Aitouden ja ammattiminän ristiriita kasvattaa omalta osaltaan hoitajan tunnetaakkaa. Ammattirooli on keino suojella ja säännöstellä omia tunteitaan.  

Moni on sisäistänyt, ettei omista tunteista saisi välittää, vaan asiakkaita ja potilaita pitäisi auttaa hinnalla millä hyvänsä. Jos omat tunteet sivuuttaa pitkään, se voi johtaa uupumiseen.  

– Omista tunteista pitää välittää, tunne kertoo meille aina jostakin. Tunteen alla on yleensä tarve, Seppänen painottaa.  

Tunteet eivät ole järjen vastakohta 

Seppäsen mukaan tunneäly on itsetuntemusta, itsehallintaa, sosiaalista tietoisuutta ja ihmissuhteiden hallintaa.  Tunneälyn kehittämisellä on myös kognitiiviseen suoriutumiseen liittyviä hyviä puolia: suorituskyky paranee ja stressinsietokyky kasvaa.  

– Epävarmassa tilanteessa voi aivan hyvin kysyä Mitä toivot minulta, sen sijaan, että lähtisi tulkitsemaan toista, Seppänen kannustaa.  

Myös armollisuus omia virheitä kohtaan lisää tunneälyä.  

Mari Seppänen painottaa, että työyhteisössä ihmisten välinen erilaisuus kannattaa nähdä ennen kaikkea voimavarana, ei rajoitteina. Yhteisten hoitokäytäntöjen lisäksi ihmisläheisessä työssä on tarvetta ja tilaa erilaisille persoonille, sillä myös asiakkaat ovat luonteineen ja mieltymyksineen erilaisia.  

Näin hoidat konfliktit kollegan kanssa tyylikkäästi  

  • Kerro selkeästi, mitä halut toisen tekevän. Älä kerro, mitä et halua toisen tekevän.  
  • Puhu työkaverin tekemisistä, älä hänen persoonastaan.  
  • Sanoita tunteet ja käytä minäviestintää. Kerro asiallisesti ja rauhallisesti, miksi koet toisen käytöksen huonoksi ja miltä se sinusta tuntuu.  
  • Esitä ratkaisuehdotus. Kerro, mitä hyötyä siitä olisi, jos kollega muuttaisi käytöstään.  
  • Esitä parannusehdotuksia ja muista mainita toisen hyvistä puolista, älä vain syyttele ja moiti.  
  • Kiitä toista keskustelun päätteeksi siitä, että ylipäätään pystyitte puhumaan tällaisista asioista.  
  • Valmistaudu hankalien asioiden puheeksi ottamiseen. Käy keskustelua läpi mielikuvien avulla, älä aloita keskustelua nälkäisenä tai kiireessä.  
  • Muista, että olet itse vastuussa tunteestasi ja siitä, miten sen ilmaiset!  

Nyt riitti riittämättömyys!  

  • Kuuntele tunnetta, mistä se kumpuaa, anna itsellesi aikaa.  
  • Älä vertaa itseäsi muihin.  
  • Pohdi, mitä haluat elämältäsi juuri nyt. Toimi omien arvojesi mukaan.  
  • Tunnista vahvuutesi ja tunnusta rajasi.  
  • Opettele päästämään irti, aina ei tarvitse olla täydellinen. Kolmanneksi paras versio itsestä riittää yhtä hyvin!  
  • Älä anna vain työn määritellä sinua. Sulje ovi takanasi vuoron jälkeen, olet tehnyt riittävästi.  

Tunnepäiväkirja on hyvän alku

Onko tunteiden tunnistaminen, nimeäminen ja hyväksyminen vaikeaa?  

Kokeile pitää tunnepäiväkirjaa viikon ajan. Pohdi, mitkä tunteet toistuvat ja mistä ne kumpuavat? Mitkä tunteet ovat helppoja ja mitkä vaikeita? Millaisia tunteita on helppo tunnistaa, tunnustaa ja ilmaista? Ovatko jotkut tunteesi pidäteltyjä, ja mikä auttaa ilmaisemaan niitä? Voit värikoodittaa tunteesi, jos et halua tai ehdi joka päivä kirjata niitä ylös.  

Lähteenä on käytetty myös Mari Seppäsen kirjaa Tunnetaidot voimavarana, opas sosiaali- ja terveysalalle, PS-Kustannus. 

Sinua voisi kiinnostaa myös

Meneekö jännitys leukaan? Bruksaajan leukalihakset ovat liian kovassa treenissä

Krooninen väsymysoireyhtymä lamaannuttaa ihmisen

Vääntääkö reissun jälkeen vatsasta? Salmonella voi olla turistin tympeä tuliainen