Sisäilmaongelmien korjaaminen vaatii asennemuutosta – Näistä syistä sisäilmaongelmat pitää ottaa vakavasti

Millaisia terveyshaittoja sisäilmaongelmista seuraa ja miten hoitoalan työpaikkojen sisäilmaongelmiin tulee puuttua? Työterveyshuollon ja ympäristölääketieteen professori Tuula Putus sekä tekniikan tohtori, rakennustarkastaja Juhani Pirinen vastaavat kysymyksiin.

home kosteusvaurio

Sisäilmaongelmia epäiltäessä tulee selvittää, ovatko kaikki hengitysilmaan vaikuttavat tekijät kunnossa. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Tuula Putus, millaisia terveyshaittoja sisäilmaongelmat aiheuttavat?

Sisäilmaongelmista johtuvat oireet alkavat usein ensin ärsytys- ja yleisoireilla: ääni käheytyy, tulee yskää ja yskänpuuskia, työpäivän jälkeen särkee päätä ja olo voi olla kuumeinen. Tyypillisesti oireet kuitenkin katoavat kotona illan, yön tai viikonlopun aikana. Jos huonossa sisäilmassa työskentely jatkuu vuosia, ei terveydentila enää välttämättä korjaannu vapaa-ajalla. Silloin oireiden liittäminen ajallisesti työaikaan on vaikeampaa.

Sisäilmaongelmien aiheuttamien infektiosairauksien seurauksena voi tulla esimerkiksi krooninen keuhkoputkentulehdus, yskä tai poskiontelontulehdus. Sisäilmaongelmien vakavimpia seurauksia ovat muun muassa autoimmuunitaudit, astma ja syöpä. Henkilöllä, joka altistuu sisäilmaongelmille, on tutkimuksen mukaan 4–5-kertainen riski sairastua astmaan.

Mainos

Terveyshaitat riippuvat altistuvan henkilön iästä ja altistumisen kestosta. Tutkimusten ja 30 vuoden aikana tekemieni havaintojen perusteella sanoisin, että nuoret sairastuvat nopeammin ja rajummin kuin vanhemmat ihmiset. Vanhemmat ihmiset kuitenkin toipuvat hitaammin ja heille voi tulla kroonisia sairauksia.

Miksi sisäilmaoireet pitää ottaa vakavasti?

Sisäilmaongelmista aiheutuu merkittäviä kustannuksia alkaen siitä, että rakennus menee pilalle, jos sisäilmaongelmien syitä ei korjata. Lisäksi rakennusta käyttävien terveys ja turvallisuus vaarantuvat, olivat he sitten pieniä lapsia, potilaita tai työntekijöitä. Sisäilmaongelmat lisäävät työntekijöiden poissaoloja ja laskevat työtehoa. Kalliiksi tulee myös se, että sisäilmaongelmat lisäävät sairaalainfektioita. Kaikki sairaalainfektiot eivät suinkaan johdu pesemättömistä käsistä, vaan myös ilmassa leijuvista ja pinnoilla olevista mikrobeista.

Miten asiaa pitäisi viedä eteenpäin, jos työpaikalla epäillään sisäilmaongelmia?

Asiaa pitää ryhtyä selvittämään. Työturvallisuuslain mukaan työntekijän on ilmoitettava tällaisesta havainnostaan työnantajalle tai sen edustajalle. Työnantajan velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin. Normaalisti pitäisi riittää, että työntekijä tekee ilmoituksen esimerkiksi täyttämällä siihen tarkoitetun lomakkeen tai ottamalla yhteyttä asiasta vastaavaan henkilöön.

Jos ongelmat ovat laajoja, voidaan työpaikalla perustaa moniammatillinen sisäilmaryhmä. Rakennuksesta otetaan näytteet, tehdään toimenpide-ehdotukset, korjataan ja tärkeää on valvoa laatua. Jälkiseurannalla ja laadun valvonnalla varmistetaan, että ongelmat ovat korjaustoimenpiteiden ansiosta poistuneet. Rakennusta käyttävien ihmisten terveys ja tyytyväisyys on paras mittari, kun selvitetään, onko korjaustoimenpiteissä onnistuttu.

Juhani Pirinen, miten tutkitaan, onko oireilua aiheuttavassa rakennuksessa sisäilmaongelmia?

Sisäilmaongelmia epäiltäessä tulee selvittää, ovatko kaikki hengitysilmaan vaikuttavat asiat kunnossa. Selvitystä vaatii esimerkiksi se, toimiiko rakennuksen ilmanvaihto tehokkaasti ja onko se tasapainossa, jotta ilmanvaihtojärjestelmä ei vedä ilmaa rakenteiden sisältä. Tuloilman pitää päästä puhtaana sisälle. Viemärijärjestelmästä ei saa tulla ilmaa sisään, sillä viemärikaasujen hengittäminen aiheuttaa oireilua.

Lisäksi tulee tarkistaa, ovatko rakenteet puhtaat. Sisäkuoren pitäisi olla tiivis, mitä se ei suomalaisessa rakennuksessa useinkaan ole. Varsinkin maanvastaisten rakenteiden tulisi olla ilmatiiviitä, koska maan sisällä olevassa ilmassa on aina epäpuhtauksia, kuten mikrobeja ja radonia.

Hoitoalan työpaikoilla on paljon erilaisia pintamateriaaleja ja kemikaaleja, joista lähtevä katku aiheuttaa herkemmille ihmisille ongelmia. Myös nämä pitää huomioida sisäilmaongelmien syitä selvitettäessä.

Mikä on yleisin virhe sisäilmaongelmaisten rakennusten korjaamisessa?

Yleinen virhe on se, ettei rakennusta tutkita kunnolla, vaan tutkimus rajataan kustannussyistä liian pieneksi. Tämä johtaa siihen, että rakennuksessa ryhdytään korjaamaan väärää ongelmaa tai osa ongelmista jää korjaamatta. Sisäilmaongelmia voi tulla esimerkiksi neljästä eri lähteestä. Tilanne voi olla se, että muovimattojen alla olevat liimat ovat pilaantuneet, seinärakenteet ovat homeessa, lattian alla olevasta maapohjasta tulee ilmavuotoja ja ilmastointi puhaltaa sisään äänenvaimentimessa käytettävien mineraalivillojen kuituja. Jos korjataan vain yksi tai kaksi ongelmaa, oireet voivat vähentyä, mutta ne eivät välttämättä poistu kaikilta. Joku voi oireilla sisäilmaongelmien kombinaatioille, joku oireilee vain osalle niistä.

Voiko huono sisäilma lisätä alttiutta sairastua vaikkapa koronaan?

Sisäilmaongelmaisissa rakennuksissa työskentelevät kertovat tyypillisesti, että ilma tuntuu tunkkaiselta ja tulee tunne, ettei happi riitä. Jos tällaisessa huonossa sisäilmassa työskennellään lisäksi hengityssuojaimien kanssa, voi hyvinkin tulla tarve haukata happea maskin ulkopuolelta, ja silloin tartunnan riski kasvaa. Virus ei myöskään poistu sisäilmasta tehokkaasti, jos ilmanvaihto on huono. Ilmanvaihdon tehottomuus lisää kaikkien aineiden pitoisuuksia ilmassa.

Mitä pitäisi tehdä, jotta hoitoalan työpaikat Suomessa pääsisivät eroon sisäilmaongelmista?

Asenteiden pitää muuttua. Lähtökohtaisesti tulisi ymmärtää, että sisäilmaongelmat ovat todellisia ja ne aiheuttavat terveyshaittoja. Rakennukset eivät tule tutkituiksi ja korjatuiksi, jos lääkärit ja päättäjät eivät usko sisäilmaongelmien terveyshaittoihin.

Sosiaali- ja terveysalan käytössä olevista rakennuksista pitäisi lähtökohtaisesti tehdä mahdollisimman terveitä, etteivät rakennusten epäpuhtaudet aiheuta potilaille ja henkilökunnalle lisäkuormitusta. Siksi rakentamisessa pitäisi noudattaa terve talo -periaatteita. Esimerkiksi lämmöneristeet ja vesikatto tulisi rakentaa sääsuojan alla ja betonirakenteiden antaa kuivua riittävän kauan ennen niiden päällystämistä tiiviillä materiaaleilla kuten muovimatoilla. Päättäjien on ymmärrettävä, että tämä edellyttää pidempää rakennusaikaa.

Näin sisäilmaongelmien poistaminen etenee

  • Työpaikan sisäilmaongelmista johtuvat oireet alkavat tyypillisesti ärsytys- ja yleisoireilla, jotka usein katoavat vapaa-aikana. Terveyshaitat riippuvat altistuvan henkilön iästä ja altistumisen kestosta.
  • Jos työntekijä epäilee oireidensa johtuvan sisäilmaongelmista, hänen tulee ilmoittaa siitä työnantajalle. Työnantajalla on velvollisuus ryhtyä toimenpiteisiin.
  • Sisäilmaongelmia epäiltäessä tulee selvittää, ovatko kaikki hengitysilmaan vaikuttavat tekijät kunnossa.
  • Yleinen virhe sisäilmaongelmia korjatessa on rakennuksen puutteellinen tutkiminen, sillä sisäilmaongelmien taustalla voi olla useita eri syitä. Jos kaikkia virheitä ei korjata, voi joidenkin työntekijöiden oireilu jatkua.
  • Korjaustoimenpiteiden onnistumista on tärkeää seurata. Rakennusta käyttävien ihmisten terveys ja tyytyväisyys on hyvä onnistumisen mittari.

Lue myös:
SuPer: Varhainen tunnistaminen avainasia sisäilmaongemien hoidossa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Sjögrenin syndrooma kuivattaa limakalvot − ”Yhdeksän kymmenestä sairastuneesta on naisia”

Kuuleeko nukkumatti, täällä kutsuu melatoniini!

Epävakaa persoonallisuushäiriö tekee elämästä vuoristoradan – Oireet eivät aina näy ulospäin