Sisäilmaan liittyvät oireet voivat joskus pahentua, vaikka niiden syy olisi jo poistettu – kuntoutuksessa puututaan oireita ylläpitäviin tekijöihin

Jos työntekijän oireilu johtuu huonosta sisäilmasta, tulee sisäilmaan liittyvä ongelma korjata. Pitkään jatkunut sisäilmaan liittyvä oireilu voi johtua kehon stressimekanismin ylivirittymisestä, jolloin pelkkä huoli sairastumisesta saattaa aiheuttaa oireita.

sisäilmaongelmat

Jokainen ihminen todennäköisesti oireilee ympäristössä, jossa on huono ilmastointi, tunkkainen ilma ja epäsiistit tilat. Kuva: Mostphotos

Teksti Sonja Kähkönen

Päiväkodissa työskentelevä lähihoitaja tulee työterveyshuollon vastaanotolle ja kertoo kärsivänsä hengitystieoireista. Kurkkua kutittaa, nenä on tukkoinen ja silmät kuivat. Lähihoitaja kokee, että oireita tulee etenkin silloin, kun hän työskentelee sisätiloissa.

Työterveyslaitoksen apulaisylilääkäri Aki Vuokko kertoo, että nämä ovat laajasta oirekirjosta melko tyypillisiä oireita, joita sisäilmaongelmista kärsivät raportoivat. Oireiden perusteella ei voi kuitenkaan tehdä suoraa johtopäätöstä rakennuksen kunnosta, sillä ne voivat liittyä myös moniin muihin asioihin.

On myös vaikea erottaa, johtuvatko oireet huonosta sisäilmasta vai laajemmin koko ympäristöstä, jossa työtä tehdään. Esimerkiksi lastenhoitajan mahdolliset äänen tuottamiseen liittyvät ongelmat eivät välttämättä johdu huonosta sisäilmasta, vaan taustalla voikin olla hankalat työasennot, vilkas lapsiryhmä ja huono ääniergonomia.

– Kun keho on työn vuoksi fyysisesti ylivirittynyt, vaikuttaa se nopeasti myös hengitysmekaniikan muutoksiin. Sisäilmasta ja muista työhön liittyvistä tekijöistä johtuvat oireet vaikuttavat kehoon hyvin samalla tavalla, ja usein on vaikea erotella, mikä on oireiden varsinainen taustatekijä, toteaa Työterveyslaitoksen psykologi Sanna Selinheimo.

Sisäilmaongelmiin liittyy monta erilaista tarinaa

Työterveyslaitoksen mukaan joka viides nainen ja joka kymmenes mies on Suomessa kokenut sisäilmaan liitettyjä oireita työpaikalla viimeisen vuoden aikana. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetusalan työntekijät raportoivat oireista enemmän kuin muiden alojen työntekijät.

Oireita voi olla silmissä, iholla, nenässä, kurkussa, äänessä tai hengitysteissä. Monet kertovat myös erilaisista yleisoireista: on päänsärkyä, uupuneisuutta ja huonovointisuutta. Keskittyminen saattaa olla vaikeaa.

Aki Vuokko painottaa, että sisäilmaan liittyvä oireilu on aina yksilöllistä. Siihen liittyy monta erilaista tarinaa.

– Toiset myös oireilevat jopa samoissa tiloissa herkemmin kuin muut. Esimerkiksi astmaa sairastavalle voi tulla muita herkemmin hengitystieoireita.

Vuokon mukaan sisäilmaan liittyvät oireet ovat useimmiten lieviä ja ohimeneviä. Jokainen ihminen todennäköisesti oireilee ympäristössä, jossa on huono ilmastointi, tunkkainen ilma ja epäsiistit tilat. Kun ongelmat korjataan, oireetkin katoavat.

Toisaalta tunnetaan sisäilman epäpuhtaudet, jotka lisäävät yksittäisten sairauksien riskiä. Esimerkiksi rakennusten kosteus- ja mikrobivauriot lisäävät astman riskiä ja asbesti sekä maaperän radon ovat terveydelle haitallisia.

Kun oireita ilmenee ja ne alkavat haitata työntekijän elämää, on hänen hyvä hakeutua työterveyslääkärin vastaanotolle. Lääkärin kanssa selvitetään oireilun taustatekijät sekä mahdolliset sairaudet, jotka hoidetaan. Jos työntekijän oireilu johtuu huonosta sisäilmasta, täytyy sisäilmaan liittyvä ongelma korjata.

Sisäilmaan liittyvistä oireista voi syntyä noidankehä

Aina oireet eivät katoa, vaikka sisäympäristössä havaitut ongelmat korjataan asianmukaisesti. Sen sijaan oireet saattavat pahentua tai vanhat oireet katoavat ja niiden tilalle tulee uusia.

– Tilanne voi alkaa esimerkiksi hengitystieoireista, mutta myöhemmin mukaan tulee esimerkiksi mielialaoireita tai ajatuksia terveyden menettämisestä, jotka edelleen heijastuvat kokonaishyvinvointiin, Sanna Selinheimo kertoo.

Vähitellen syntyy noidankehä, jossa oireet ilman alun laukaisevaa tekijää jäävät ylläpitämään oireistoa. Syynä on aivojen ja elimistön stressimekanismien ylivirittyminen ja plasebo-vaikutuksen vastakohta eli nosebo-ilmiö. Siinä ihmisen keho reagoi kielteisesti asiaan, jonka hän kokee haitallisena tai vaarallisena.

– Oireita voi alkaa tulla vaikkapa kaupan tuoksuvien pesuainehyllyjen äärellä tai liikennevälineissä ja muissa julkisissa tiloissa, joissa on hajusteita käyttäviä ihmisiä. Vähitellen oireileva henkilö alkaa vältellä näihin tilanteisiin menemistä eli terveyskäyttäytyminen alkaa olla ennakoivaa, mikä voi rajoittaa elämää. Näihin tilanteisiin liittyvien oireiden kuntoutuksesta tarvitaan lisää tutkittua tietoa.

Kuntoutuksessa tunnistetaan oireilua ylläpitävät tekijät

Vaikeista ja pitkittyneistäkin sisäympäristöön liittyvistä oireista, jotka liittyvät kehon stressimekanismin herkistymiseen, on mahdollista päästä eroon. Aki Vuokon mukaan kuntoutuksessa pyritään tunnistamaan kaikki oireilua ylläpitävät tekijät ja vaikuttamaan niihin.

– Näin siksi, että oireilu voi johtua monesta eri syystä. Sairauksillekin voidaan vain harvoin osoittaa jokin syy, ja niiden hoidossa ja palautumisessa keskitytään pikemminkin siihen, mikä ylläpitää oireita.

Kuntoutuksessa tarkastellaan esimerkiksi, mitä oireilu omalla kohdalla tarkoittaa ja miten omaan tilanteeseen voidaan vaikuttaa.

– Jokaisesta kuntoutujasta tulee ikään kuin oman elämänsä tutkija, Sanna Selinheimo kuvailee.

Osana kuntoutusta harjoitellaan palautumista ja tehdään rentoutumisharjoituksia. Lisäksi oireilevan henkilön kanssa voidaan työstää omia reagointimalleja ja tunteiden käsittelyä, sillä joskus huoli terveydestä ja sairastumisesta alkaa hallita elämää.

– Jos henkilö alkaa olla esimerkiksi hyvin huolestunut ja hänestä tuntuu, että tämä tunne ikään kuin vie mukanaan, haemme keinoja, miten tunnetta voi pienentää. Omien tunteiden kanssa tulee löytää tasapaino, sillä ne ovat kiinteästi yhteydessä ihmisen fysiologiaan.

Etäkuntoutus voi auttaa oireilevia henkilöitä – tutkimukseen voi hakea mukaan

Työterveyslaitos selvittää hiljattain alkaneessa DigiPimo-tutkimuksessa, voidaanko etäkuntoutuksella auttaa henkilöitä, joilla on sisäilmaan tai muihin ympäristötekijöihin liittyvät oireita. Etäkuntoutustutkimukseen haetaan mukaan 18–65-vuotiaita henkilöitä, jotka kaipaavat apua pitkäkestoisiin ja hankaliin oireisiin tai joilla on esimerkiksi pitkäaikaista väsyvyyttä ja uupuneisuutta, joka ei helpota levolla. Osallistuminen on maksutonta, ja kaikki kontaktit toteutetaan etänä. Tutkimukseen voi hakea mukaan vuoden 2021 aikana. 

Sisäilma, sisäilmasto ja sisäympäristö

Sisäilma on sitä ilmaa, jota hengitämme tiettyjen rakenteiden sisällä. Sisäilmaongelmista puhuttaessa viitataan ilman epäpuhtauksiin ja asioihin, jotka vapautuvat rakennuksista tai ilmanvaihtojärjestelmistä.

Sisäilmasto-käsitteeseen liitetään sisäilman lisäksi esimerkiksi ilman kosteus ja ilman liikenopeudet. Sisäympäristö käsitteenä kattaa näiden lisäksi työympäristön ja työyhteisön – millaisissa tiloissa tehdään työtä ja kenen kanssa.

Lähde: TTL

Lue myös: Varhainen tunnistaminen avainasia sisäilmaongelmien hoidossa

Sinua voisi kiinnostaa myös

Katse vanhuksen suuhun

Vapaa-aika ei saisi kulua vain työn rasituksista palautumiseen

Kielihäiriöinen lapsi tarvitsee tukea ja toistoja